Nykyään Mahdi on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja teknologiaan Mahdi on tullut tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostava kohde. Maailmanlaajuisesti ulottuvalla vaikutuksella Mahdi on synnyttänyt keskusteluja, tutkimuksia ja jopa sosiaalisia liikkeitä sen vaikutuksista ja seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme Mahdi:n roolia tämän päivän yhteiskunnassa, analysoimme sen merkitystä, sen haasteita ja mahdollisia ratkaisuja, joita on ehdotettu tähän liittyen.
Mahdi (arab. مهدي, Mihdī, myös mehdi; "johdatettu") on islamilaisessa perinteessä odotettu "vapahtaja", "messias". Mahdin odotetaan perustavan maanpäälle todellisen islamilaisen yhteiskunnan ennen ylösnousemusta. Tulkinta mahdista vaihtelee šiiojen ja sunnien välillä. Yleensä Mahdi on samastettu šiialaisuuteen ja erityisesti 12-šiialaisuuden "kätkeytyneeseen imaamiin", ja šiialaisuudessa mahdilla onkin tärkeämpi asema.
Historian tunnetuin itseään Mahdiksi väittänyt henkilö lienee ollut Sudania 1885–1898 (Mahdiyya) hallinnut Muhammad ibn Abdalla. Britit kuitenkin lopulta voittivat hänet ja liittivät Sudanin imperiumiinsa.
Islamilaisista valtioista erityisesti Iran on korostanut Mahdin odotettua tulemista politiikassaan. Innokkaimmat pitivät aikanaan Iranin islamilaisen vallankumouksen johtajaa Ajatollah Khomeinia Mahdina, mitä käsitystä hän itse ei ruokkinut, mutta ei myöskään kieltänyt. Tämä ajatus lienee hiipunut Khomeinin kuoltua. Iranin presidentti Mahmoud Ahmadinejad on viitannut puheissaan Mahdin jälleentulemiseen. Tällä hetkellä tunnetuin Mahdin mukaan nimetty poliittinen liike ja aseellinen järjestö on Irakissa toimiva "Mahdin armeija" , jota johtaa šiiajohtaja Moqtada al-Sadr.
Mahdia ei mainita itse Koraanissa, mutta se mainitaan tärkeissä hadith-kokoelmissa. Ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä mahdi mainitaan poliittisena henkilönä, kun Al-Mukhtar kapinoi umaijadien kalifaattia vastaan vuonna 686. Al-Mukhtar väitti neljännen kalifin pojan, Ibn al-Hanifiyan (k. 700 jaa.), olevan mahdi, joka pelastaisi muslimit umaijadien epäoikeudenmukaisesta vallasta.
Sunnalaisessa perinteessä mahdi tulee esiin muutama päivä ennen tuomionpäivää ja taistelee yhdessä Jeesuksen kanssa Dajjalia vastaan. Dajjal on eräänlainen väärä Messias tai Antikristus.
Šiialaisessa perinteessä mahdi tulee messiaan (Jeesus) ja Khutr-niminen profeetan kanssa. Jeesus ja Khutr eivät tule profeetan roolissa, sillä Profeetta Muhammed oli viimeinen profeetta. Mahdi tulee voittamaan Dajjalin ja hän tuo maailmalle rauhan ja vapauden sekä "oikean islamin". Eri hadithien mukaan elämä jatkuu mahdin jälkeen pitkään.
Mahdista on kuitenkin erilaisia tulkintoja ja ne vaihtelevat eri islamilaisissa perinteissä ja kulttuureissa. Vuosisatojen aikana moni imaami, uskonnollinen johtaja tai hallitsija on julistanut poliittis-uskonnollisessa mielessä olevansa itse Mahdi – muiden muassa bahai-uskonnon esimuodon luonut Bab.