Makrilli

Nykyään Makrilli on erittäin tärkeä aihe, josta keskustellaan ja analysoidaan useilla alueilla. Politiikasta tieteeseen Makrilli on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Sen vaikutus on kiistaton, ja sen vaikutus ulottuu modernin yhteiskunnan eri puolille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Makrilli:n eri näkökohtia, sen vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Sen historiasta tulevaisuuteen sukeltamme yksityiskohtaiseen analyysiin, joka pyrkii valaisemaan tätä tänään erittäin tärkeää aihetta.

Makrilli
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Scombroidei
Heimo: Makrillit Scombridae
Suku: Scomber
Laji: scombrus
Kaksiosainen nimi

Scomber scombrus
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Makrilli Wikispeciesissä
  Makrilli Commonsissa

Makrilli (Scomber scombrus) on Pohjois-Atlantin vesissä esiintyvä makrillien heimon ahvenkalalaji, joka elää lähellä vedenpintaa ja syö eläinplanktonia. Koska sen selkäpuoli on metallinsinisen tumma ja vatsapuoli hopeanvärinen, makrillia syövät kalat eivät näe niitä kovin helposti. Makrillit ovat tärkeä osa monien suurten merieläinten, kuten delfiinien, haiden ja miekkakalojen ruokavaliota. Myös niiden kalataloudellinen merkitys on suuri. Makrillien määrä Pohjanmerellä ja Britteinsaarten lähivesillä väheni rajusti 1960-luvulla ylikalastamisen seurauksena.

Makrilli kasvaa noin 30–50 cm pitkäksi. Sen sukkulamaisen virtaviivainen muoto tekee siitä nopean uimarin. Makrillia tavataan pääsääntöisesti Pohjois-Atlantilla ja Pohjanmerellä, mutta toisinaan myös Itämerellä, yksittäisiä kaloja on saatu Suomestakin.

Makrillin ravintoon kuuluvat muut kalat, äyriäiset ja nilviäiset. Makrillit viettävät talvensa melko syvissä vesissä, mutta keväällä meriveden lämpötilan noustessa 11 ja 14 celciusasteen välille makrillit nousevat suurissa parvissa lähelle mannerta kutemaan. Naarasmakrilli voi laskea kerralla jopa 500 000 mätimunaa.lähde? Poikaset kasvavat 25 cm pitkiksi yhdessä vuodessa.

Pohjois-Atlantilla elävän Atlantin makrillin elohopeapitoisuus on alhaisempi kuin etelämmässä elävien makrillien.

Lähteet

  1. Collette, B., Boustany, A., Carpenter, K.E., Di Natale, A., Fox, W., Graves, J., Juan Jorda, M., Kada, O., Nelson, R. & Oxenford, H.: Scomber scombrus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.8.2013. (englanniksi)
  2. ITIS
  3. a b ARKive (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Urho & Lehtonen: Kalalajit Suomessa (s.14) RKTL
  5. Scomber scombrus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  6. Center for Food Safety and Applied Nutrition: Mercury Levels in Commercial Fish and Shellfish (1990-2012). FDA, 3.2.2020. Artikkelin verkkoversio. en