Malin talous

Malin talous perustuu suurelta osin maataloudelle. Mali kuuluu maailman 25 köyhimmän valtion joukkoon ja se on yksi 37:stä vaikeasti velkaantuneesta köyhästä maasta (engl. Heavily Indebted Poor Countries). Mali vastaanottaa myös merkittäviä määriä kehitysapua.

Malin nykyinen bruttokansantuote on noin 679,4 Yhdysvaltain dollaria asukasta kohden (2009). Noin 10 % väestöstä on paimentolaisia, ja 80% työvoimasta harjoittaa maataloutta tai kalastusta. Useat naiset elävät tekemillään savitöillä. 65 % maasta on aavikkoa ja puoliaavikkoa, joten maatalous rajoittuu suurimmaksi osin ainoastaan Niger-joen läheisyyteen.

Vuonna 2006 puuvilla, kulta ja karja muodostivat 80–90 % Malin vientituloista. Maatalous keskittyy viljojen (hirssi, durra ja maissi) omavaraisviljelyyn.

Malista viedään esimerkiksi kuivattua kalaa muihin Länsi-Afrikan maihin, kuten Burkina Fasoon, Norsunluurannikolle ja Ghanaan. Malilaista puuvillaa viedään etenkin Sveitsiin . Maassa on vain vähän teollisuutta, ja se on keskittynyt lähinnä suolan tuotantoon ja kenkä- ja tekstiiliteollisuuteen. Menot ovat tuloihin nähtynä miltei kaksinkertaiset. Kansainvälinen valuuttarahasto hyväksyi Malin vuonna 1999 ylivelkaantuneiden köyhien maiden Highly Indebted Poor Countries (HIPC) -ohjelmaan. Siinä varat, jotka menisivät ulkomaanvelkojen lyhentämiseen, käytetään köyhyyden vähentämiseen. Ohjelma vähentää Malin ulkomaanvelkaa 37 prosentilla eli 539 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Kun Mali saa velkaohjelman tavoitteet täytettyä, se hyötyy myös G8:n velkojen anteeksiantamissopimuksesta.

Malin valuuttana käytetään Länsi-Afrikan frangia (CFA), joka on myös kolmentoista muun Länsi- ja Keski-Afrikan maan rahayksikkö. Valuutan arvo on nykyisin sidottu euroon. Malin merkittävimpiä kauppakumppaneita ovat Norsunluurannikko, Senegal, Kiina ja Euroopan unionin maat. Mali oli vuonna 1994 yksi Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton (UEMOA) perustajamaista.

Lähteet

Katso myös

• Malin kaivosteollisuus