Markkulan silta
Nykyään Markkulan silta on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan lisää Markkulan silta:stä ja sen vaikutuksista jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Henkilökohtaisista näkökohdista yhteiskunnallisiin kysymyksiin Markkulan silta:stä on tullut olennainen aihe, joka ansaitsee tutkia ja analysoida huolellisesti. Tämän artikkelin aikana tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Markkulan silta:een, tavoitteenamme tarjota kriittinen ja rikastuttava näkemys tästä tällä hetkellä paljon keskusteltavasta aiheesta.
| Markkulan silta | |
|---|---|
 Markkulan silta |
|
| Ylittää | Koskelanjoki |
| Sijainti | Koskenkylä, Kihniö |
| Ylläpitäjä | Liikennevirasto |
| Siltatyyppi | puinen riippuansassilta |
| Pituus | 16,2 m |
| Leveys | 4,5 m |
| Avattu liikenteelle | 1959 |
| Koordinaatit | |
 |
|
Markkulan silta on puurakenteinen museosilta Koskenkylässä Kihniössä. Kankarin ja Linnankylän välisellä paikallistiellä oleva Koskelanjoen ylittävä silta on rakennettu vuonna 1959. Se on tyypiltään riippuansassilta, eli sen kantavana rakenteena on kannen yläpuolisilla vinotuilla ja riipputangoilla jäykistetty palkki. Silta on yksiaukkoinen, sen kokonaispituus on 16,2 metriä, hyötyleveys 4,5 metriä ja alapuolinen aukko on 8 metriä. Sillan maatuet ovat kivillä täytettyjä hirsiarkkuja. Silta on puukantinen.
Puinen riippuansassilta oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä yleinen siltatyyppi paikallisteillä, joilla liikenne oli vähäistä. 1930-luvun lopulla Tie- ja vesirakennushallituksen siltaosasto laati tyyppipiirustussarjojakin tälle siltatyypille. Riippuansassilta soveltui hyvin suomalaiseen maastoon, jossa ei ollut suuria korkeuseroja, koska riippuansas ei vienyt sillan alikulkukorkeutta kuten sillan kannen alapuolinen tukiansas. 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä puisia riippuansassiltoja rakennettiin kuitenkin enää vain muutama, esimerkkinä laajaa kansainvälistäkin huomiota herättänyt Vihantasalmen silta 5-tiellä Mäntyharjulla.
Markkulan silta ei ole tyypillinen rakennusaikakautensa edustaja, eikä sillä ole paljoa tieliikennehistoriallista arvoa. Se otettiin museosillaksi vuonna 1982 ympäristönsä ja nykyään harvinaisen rakenteensa takia. Markkulan silta on Suomen museosilloista nuorin. Silta sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin teemakohteessa "museosillat". Siltapaikalla on ollut ainakin kaksi aikaisempaa puusiltaa, jotka olivat valmistuneet 1900-luvun alussa ja 1920–1930-lukujen taitteessa.
Lähteet
- Aitta, Seppo (vastaava toimittaja): Siltojemme historia. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
- Liimatainen, Kirsi: Tiehallinnon museotiet ja -sillat. Museokohdeselvitys. Tampere: Tiehallinto, 2007. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 14.8.2011). (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Markkulan silta Wikimedia Commonsissa
- Tiehallinto: Museotiet ja -sillat -esite. 2002 (Arkistoitu – Internet Archive)
| Huom! | Savukosken silta on Kymenlaakson ja Uudenmaan rajalla. |