Massatuotanto

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Massatuotanto on samanlaisten tai hyvin vähän vaihtelevien tuotteiden valmistamista suurissa määrissä. Sanan massatuotanto merkitys riippuu siitä, puhutaanko asiasta yhteiskuntatieteiden vai tekniikan näkökulmasta. Yhteiskuntatieteissä massatuotannon synonyymeinä käytetään myös termejä liukuhihnatuotanto tai sarjatuotanto.

Teollisen tuotannon etujen saavuttamiseksi halutaan valmistussarjojen koot mahdollisimman suuriksi, koska silloin tuotantotekniikkaa pystytään parhaiten tehostamaan, mikä nykyään tehdään pääasiassa automaation avulla. Tuotteiden eliniän lyhentyminen toisaalta vaikeuttaa automaation käyttöä ja tämän vuoksi lyhyen malli-iän tuotteiden loppukokoonpanoa ei ole pystytty automatisoimaan kannattavasti. Seurauksena on ollut tällaisten töiden, kuten vaatteiden ja kännyköiden valmistuksen siirtyminen maihin, joissa on alhaiset palkkakustannukset.

Historia

Liukuhihnatuotanto on käsite, joka syntyi 1900-luvun alkupuolella Henry Fordin perustamilla tehtailla, kun Ford Model T -autojen tuotantomäärien kasvattamiseksi korit siirrettiin tehtaan sisällä kulkemaan kuljettimella, joka siirsi niitä työpisteestä toiseen. Tuotannon logistiikka saatiin näin toimivammaksi. Samalla myös työntekijät pysyivät paikoillaan ja erikoistuivat tiettyihin tehtäviin, mikä paransi työn tuottavuutta. Tätä työn ositusta, jossa työntekijät suorittavat tuotteen parissa yksinkertaisia ja toistuvia toimenpiteitä kutsutaan taylorismiksi. Teollisen sarjatuotannon edellytyksenä on myös osien vaihtokelpoisuus, joka kehittyi 1800-luvun aikana valmistustekniikan ja mittausmenetelmien parantuessa. Teollisen tuotannon organisoitumisessa erikoistuminen on tuottanut tehokkuutta ja tätä on tukenut standardointi, jolloin eri valmistajienkin tuotteet ovat tulleet osin vaihtokelpoisiksi (esimerkiksi ruuvi) ja yhteensopiviksi (tietoliikenneprotokollat).

Ensimmäinen automaattinen liukuhihna alkoi liikkua Fordin tehtaassa tammikuussa 1914, mutta vasta ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen liukuhihnamenetelmä autojen tuotannossa kehitettiin täydellisyyteen saakka, ja se yleistyi Yhdysvaltojen teollisuudessa. Rationalisoinnin ja uusien keksintöjen ansiosta tuotanto lisääntyi 1920-luvulla uskomattomasti useilla teollisuudenaloilla.

Valmistusmenetelmät

Tekniikan näkökulmasta massatuotanto on termi, jolla kuvataan tuotantosarjojen kokoa ja samalla se myös määrittää paljolti käytettäviä valmistusmenetelmiä:

• Suursarjatuotanto ja massatuotanto, vuotuinen valmistusvolyymi suomalaisen teollisuuden näkökulmasta yli miljoona kappaletta. Tuotantotekniikkana käytetään paljolti kiinteää automaatiota ja esimerkkinä voi olla virvoitusjuomien pullotus. Esimerkiksi Samsung valmistaa kännyköitä satoja miljoonia vuodessa ja tuotanto tapahtuu pääosin Aasiassa. Massatuotantoa harjoittava autoteollisuus saattaa tehdä uudelle tuotteelle kokonaan uuden tuotantolaitoksen, koska uutta ja vanhaa tuotetta ei aina pystytä ajamaan rinnan samalla tuotantolinjalla.
• Sarjatuotanto, tuotantomäärät massatuotannon ja piensarjatuotannon välissä. Tuotantotekniikkana joustava automaatio, teollisuusrobotit ja FMS-järjestelmät. Suomalaiset auto-ja traktoritehtaat ovat tässä sarjassa.
• Piensarjatuotanto, vuotuinen tuotantomäärä 10 - 1000 kpl vuodessa. Suomalaisista konepajoista monet ovat tässä sarjassa. Volyymin pienuuden vuoksi automaatiota on vaikea saada kannattavaksi.
• Yksittäiskappaleiden valmistus, esimerkiksi laivat.

Tuotantomäärien luokkarajat edellä ovat vain suuruusluokkia. Tuotteen monimutkaisuus vaikuttaa paljon määrin. Pienessäkin tehtaassa voidaan tehdä miljoona pullonkorkkia päivässä, mutta miljoonan auton, television tai kännykän valmistamiseen tarvitaan hyvin laaja toimittajaverkosta ja sille hiottu logistinen ohjaus.

Katso myös

• Fordismi
• Rationalismi

Lähteet