Tässä artikkelissa perehdymme Mehiläissyöjä:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja löydämme kaiken, mitä tällä teemalla on tarjota. Sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään, sen vaikutuksen kautta yhteiskunnan eri osa-alueisiin, uppoudumme täydelliseen uppoutumiseen ymmärtääksemme täysin Mehiläissyöjä:n. Kattavan ja tarkan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan maailmanlaajuisen näkemyksen, jonka avulla lukijat voivat hankkia syvällistä ja rikastuttavaa tietoa. Valmistaudu lähtemään löytö- ja oppimismatkalle, jossa Mehiläissyöjä on huomion keskipiste ja avain ymmärtämään niin laajaa kuin jännittävääkin universumia.
Mehiläissyöjä | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Säihkylinnut Coraciiformes |
Heimo: | Mehiläissyöjät Meropidae |
Suku: | Mehiläissyöjät Merops |
Laji: | apiaster |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Mehiläissyöjä (Merops apiaster) on värikäs pistiäisravintoon erikoistunut säihkylintu.
Linnun pituus on 25–29 cm, siipien kärkiväli 36–40 cm ja paino noin 60 g. Hyvin värikäs höyhenpuku. Lajin voi sekoittaa vain johonkin toiseen mehiläissyöjälajiin, lähinnä vihermehiläissyöjään. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuoren linnun selkä on himmeä ja vihertävä.
Mehiläissyöjä pesii Etelä- ja Itä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja läntisessä Aasiassa Intian länsiosiin saakka. Euroopassa elää 950 000–2 000 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa. Suomessa lajia tavataan lähes vuosittain kesäaikaan touko-elokuussa, ensimmäinen havainto on tehty 1949.
Pesimäaikana elää avoimessa, lämpimässä ympäristössä, kuten viljelysseuduilla, puutarhoissa, harvapuustoisilla rinteillä ja jokivarsilla.
Laji pesii yhdyskuntina jokivarsilla. Se kaivaa pitkän, 1–1½ m joskus jopa 4 m pitkän, pesätunnelin hiekkatörmään ja naaras munii 5–8 munaa, joita molemmat puolisot hautovat yhteensä noin 3 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä 20–30 päivän ikäisinä.
Syö pääasiassa ilmassa lentäviä hyönteisiä, enimmäkseen pistiäisiä kuten mehiläisiä, ampiaisia ja herhiläisiä. Ennen syömistä se poistaa myrkkypiikin hakkaamalla saalista jotakin kovaa vasten. Se syö noin 250 pistiäistä päivässä.