Meksikolainen keittiö
Nykymaailmassa Meksikolainen keittiö on jatkuvasti puhuttu aihe, joka koskee kaikenikäisiä ihmisiä ja kaikkialla maailmassa. Sen vaikutus ei jää huomaamatta, ja sen merkitys on kiistaton jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Meksikolainen keittiö on herättänyt keskustelua, ollut tutkimuksen kohteena ja herättänyt lukuisten asiantuntijoiden kiinnostuksen. Kautta historian Meksikolainen keittiö on kehittynyt ja sopeutunut sosiaalisiin, poliittisiin ja teknologisiin muutoksiin, mikä on vaikuttanut merkittävästi tapaamme kohdata nykyajan ja tulevaisuuden haasteet. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Meksikolainen keittiö:n vaikutusta ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Tavoitteena on ymmärtää paremmin sen merkitys ja sen vaikutukset nyky-yhteiskunnassa.
Meksikolainen keittiö yhdistää asteekkien ja espanjalaisten vivahteikkaita ruoka-aineita ja ruokakulttuureita. Myös Portugalin, Ranskan ja Itävallan keittiöillä oli vaikutusta meksikolaiseen keittiöön. Tunnusomaista meksikolaiselle keittiölle on etenkin chilipippurien, tortillojen eli vehnä/maissileipästen sekä mustien papujen käyttö. Mausteita meksikolaiset käyttävät runsaasti, ja ruoan tulisuus ja chilit ovatkin meksikolaisen ruoan sielu, vaikka kaikki ruoat eivät sisälläkään chiliä ja tulisia makuja. Meksikolaista ruokakulttuuria on kutsuttu yhdeksi maailman kolmesta tärkeimmästä gastronomiasta kiinalaisen ja ranskalaisen keittiön ohella.
Espanjalaiset toivat Meksikoon raaka-aineista etenkin sianlihan, sipulin, valkosipulin, kanelin ja riisin, kun taas esikolumbiaaniseen keskiamerikkalaiseen ruokavalioon kuuluivat Vanhassa maailmassa tuntemattomat avokado, bataatti, chili, kaakao, kurpitsa, maapähkinä, maissi, pavut, tomaatti ja vanilja.
Meksikolaisten perusruokaa ovat tortillat, maissista tehdyt rieskat. Tortillasta tehdään myös tacoja ja enchiladoja.
Perinteinen meksikolainen rosvopaistin valmistusmenetelmä on barbacoa, joka on antanut nimensä barbecue-grillijuhlille.
Hyönteisten syöminen on Meksikossa suhteellisen suosittua. Maassa syödään 549:ää eri hyönteislajia, mikä on enemmän kuin millään muulla seudulla maailmassa.
Meksikon lipun värit (punainen, vihreä ja valkoinen) muodostavat meksikolaisen aterian perustan: punaista tomaattisalsaa, vihreää avokadokastiketta ja valkoisia maissilettuja. Punainen tomaatti on todella yleinen Meksikossa, ja sitä käytetään muun muassa tulisessa chilisalaatissa (salsa verde, salsa picante), jota meksikolaisissa ravintoloissa tuodaan aluksi pöytiin. Meksikossa tomate tarkoittaa vihreää tomaattia, kun punainen tomaatti on jitomate (nahuatlin xictii+tomati, napa/keskus/ydin).
Tyypillisiä meksikolaisia jälkiruokia ovat hedelmät ja erilaiset hyytelöt.
Meksikossa tehdään alkoholijuomia agavekasveista; näistä tunnetuimpia ovat tequila ja mezcal.
Texmex ei ole meksikolaista vaan teksasilais-meksikolaista ruokaa, joka on peräisin Yhdysvalloista.
Lähteet
- Nuuttila, Mirjaliisa & Schildt, Elinor: Elämäniloisia ruokia Louisianasta ja Meksikosta. Porvoo: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18671-6.
Viitteet
- ↑ Nuuttila & Schildt 1993, s. 85.
- ↑ Päivinen, Siru: Tex-mex haastaa makuaistin 16.9.2012. Yle Uutiset Pohjois-Karjala. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Johnson, Tim: Move over France: Mexican food now a world-class cuisine 17.11.2010. McClatchy.com. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Nuuttila & Schildt 1993, s. 84.
- ↑ Nuuttila & Schildt 1993, s. 88.
- ↑ Nuuttila & Schildt 1993, s. 89.
- ↑ a b Nuuttila & Schildt 1993, s. 90.
- ↑ Huldén, Lena: Minikarjaa: Hyönteiset ruokana, s. 32. Like, 2015. ISBN 978-952-01-1274-5.
- ↑ Nuuttila & Schildt 1993, s. 93.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Meksikolainen keittiö Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
