Tässä artikkelissa perehdymme kiinnostavaan aiheeseen Mielenterveys. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Mielenterveys:stä tärkeän ja kiinnostavan aiheen nykyään. Sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin yhteiskuntaan asti tutkimme perusteellisesti Mielenterveys:n kaikkia puolia. Samoin analysoimme Mielenterveys:n vaikutuksia eri alueilla korostaen sen merkitystä akateemisilla, kulttuurisilla, sosiaalisilla ja teknologisilla aloilla. Tämän tutkimuksen avulla pyrimme valaisemaan Mielenterveys:lle ominaisia vivahteita ja monimutkaisia tekijöitä tarjoamalla kattavan näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää sen laajuuden ja merkityksen nykyisessä kontekstissa.
Mielenterveys on käsite, jota on määritelty useilla eri tavoilla. Sillä tarkoitetaan psykologisen hyvinvoinnin tasoa tai mielenterveyden häiriön puuttumista. Yksi suomen kielen sanakirja määrittelee sen ”psyykkiseksi hyvinvoinniksi ja riittäväksi sopeutumiseksi sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön”. Maailman terveysjärjestön mukaan mielenterveys on puolestaan "psyykkistä terveyttä eli kykyä hyödyntää omia henkisiä voimavarojaan sekä emotionaalista terveyttä eli kykyä tunnistaa omia ja muiden tunnetiloja".
Sigmund Freud tarkensi 1900-luvun alussa mielenterveyden olevan ”kyky rakastaa ja kyky tehdä työtä”. Mielenterveys on myös määritelty omien mahdollisuuksien tiedostamiseksi, pyrkimykseksi toteuttaa ja lisätä omia mahdollisuuksia ja itsensä hyväksymistä.
Verrattain yleisesti katsotaan, että ihminen on mieleltään terve, kun hän kykenee selviytymään itsenäisesti päivittäisistä haasteista (ihmissuhteista, päivittäisestä liikkumisesta, työstä ja vapaa-ajasta) siten, että itse ja kanssaihmiset eivät kärsi.
Freudin määritelmä ”kyky rakastaa ja tehdä työtä” sopii nykyolosuhteisiin huonosti. Määrittelyssä on nimittäin nykytutkimusten mukaan seuraavat periaatteet:
Mikään näistä periaatteista ei yksinään toimi. Päätettäessä tutkittavan henkilön mielenterveydestä täytyy käydä aina läpi kaikki edellä luetellut kohdat.