Tässä artikkelissa tutkimme Moritz Wilhelm Melart:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Moritz Wilhelm Melart on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja kansalaisten huomion ja synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa sen merkityksestä ja vaikutuksesta jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Syvän ja tarkan analyysin avulla syvennymme Moritz Wilhelm Melart:n tarjoamiin eri ulottuvuuksiin sen historiasta ja kehityksestä tulevaisuuden ennusteisiin. Poikkitieteellisesti tarkastelemme, kuinka Moritz Wilhelm Melart on muuttanut ja muokannut tapaamme havaita ja kokea ympärillämme olevaa maailmaa.
Moritz Wilhelm Melart (9. joulukuuta 1821 Hamina – 1884 Grosnoje, Kaukasian kuvernementti, Venäjä) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri.
Melartin vanhemmat olivat kirkkoherra, opettaja Fredrik Wilhelm Melart ja Helena Kristina Melart. Moritz Wilhelm Melart tuli oppilaaksi Haminan kadettikouluun 1836 ja määrättiin sieltä 1843 valmistuttuaan vänrikkinä palvelukseen Suomen tarkk’ampujapataljoonaan. Hänet ylennettiin aliluutnantiksi 1846 ja luutnantiksi 1850 ja vielä samana vuonna alikapteeniksi, jolloin hänet myös siirrettiin Kaukasiaan kenraaliadjutantti, ruhtinas Vorontsovin jääkärirykmenttiin. Melart palveli rykmentissä yli kaksikymmenta vuotta, osallistuen sotatoimiin vuoristoheimoja vastaan. Kapteeniksi Melart ylennettiin 1854, majuriksi 1860, everstiluutnantiksi 1865 ja everstiksi 1871, jolloin hänet määrättiin pataljoonankomentajaksi Jerevanin kuvernementtiin. Melart sai 1877 siirron reservijoukkoihin armeijan jalkaväessä ja hänelle myönnettiin ero sotapalveluksesta kenraalimajurina seuraavana vuonna.