Muurainhopeatäplä
Nykyään Muurainhopeatäplä on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Muurainhopeatäplä:n tärkeydestä on keskusteltu ja tutkittu laajasti eri alojen asiantuntijoita, mikä on herättänyt kiinnostusta kaiken ikäisissä ja -taustaisissa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Muurainhopeatäplä:n vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme ja analysoimme sen vaikutuksia yhteiskunnan eri alueilla. Muurainhopeatäplä:stä on tullut keskeinen keskustelun ja tutkimuksen aihe aina populaarikulttuurin vaikutuksesta sen merkitykseen globaalissa taloudessa. Liity kanssamme tälle matkalle Muurainhopeatäplä:n eri puolien läpi ja löydä sen merkitys nykymaailmassa.
| Muurainhopeatäplä | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
| Alaheimo: | Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae |
| Suku: | Boloria |
| Laji: | freija |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Boloria freija |
|
| Synonyymit | |
| Katso myös | |
Muurainhopeatäplä (Boloria freija) on hyvin harvinainen rämeillä esiintyvä täpläperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö
Muurainhopeatäplän siipien kärkiväli on koiraalla keskimäärin noin 35 mm ja naaralla 37 mm. Laji on tyypillisen pienen hopeatäplän näköinen, mutta lähilajeista sen erottaa muun muassa ulospäin kaartuvasta etusiipien ulkoreunasta ja takasiipien alapintojen mustasta sahanteräkuviosta.
Levinneisyys ja lentoaika
Muurainhopeatäplä on pohjoinen laji, jota esiintyy Fennoskandiassa ja Baltian maissa. Idässä sen levinneisyys ulottuu Pohjois-Siperian kautta aina Japaniin asti. Lajin lentoaikaa Suomessa on loppukevät ja alkukesä toukokuun loppupuolelta kesäkuun puoleenväliin. Lapissa lentoaika alkaa vasta juhannuksena ja päättyy heinäkuun puolessavälissä. Eteläisessä Suomessa laji on taantunut.
Elinympäristö ja elintavat
Muurainhopeatäplä on soiden perhonen. Suomen eteläosissa sitä tavataan ainoastaan rämeillä, mutta Lapissa myös koivuvyöhykkeen suomaiset alueet ja kosteat tunturiniityt ovat lajin elinaluetta. Laji talvehtii täysikasvuisena toukkana.
Ravintokasvi
Toukat käyttävät ravinnokseen muurainta, isokarpaloa (Vaccinium oxycoccos), riekonmarjaa (Arctostaphylos alpinus) ja harvoin juolukkaa (Vaccinium uliginosum).
Lähteet
Aiheesta muualla
- Luontoportti: Muurainhopeatäplä (Boloria freija)
- Suomen Perhoset: Muurainhopeatäplä
- UniProt, Taxonomy: Clossiana freija (englanniksi)
| ||||||||||