Myssypingviini
Nykyään Myssypingviini on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion, joka pyrkii ymmärtämään ja analysoimaan sitä eri näkökulmista. Sen vaikutus kattaa useita näkökohtia taloudesta kulttuuriin, ja sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti. Ajan myötä Myssypingviini:stä on tullut erittäin relevantti ilmiö, joka on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja syviä pohdintoja. Tässä artikkelissa tutkimme tätä asiaa yksityiskohtaisesti ja tutkimme sen vaikutuksia ja seurauksia eri aloilla.
| Myssypingviini | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Pingviinilinnut Sphenisciformes |
| Heimo: | Pingviinit Spheniscidae |
| Suku: | Pygoscelis |
| Laji: | antarcticus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pygoscelis antarcticus |
|
| Katso myös | |
Myssypingviini (Pygoscelis antarcticus) on pingviinilaji, joka on helppo tunnistaa päässä olevasta ohuesta mustasta raidasta.
Koko ja ulkonäkö
Myssypingviinin nimi tulee ohuesta mustasta raidasta pään alaosassa, jonka takia tulee vaikutelma kuin niillä olisi musta myssy tai kypärä päässä. Tämä tuntomerkki tekee lajista yhden helpommin tunnistettavista pingviinilajeista. Yksilöiden koko on noin 75 cm.
Levinneisyys
Lajin esiintymisaluetta ovat Etelämanner sekä Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret, Eteläiset Shetlandsaaret, Eteläiset Orkneysaaret, Bouvet’nsaari, Ballenynsaaret ja Pietari I:n saari.
Lisääntyminen
Myssypingviinien pesät ovat yleensä kivirenkaita, mutta ne voivat pesiä myös jäävuorilla. Naaras munii kaksi munaa. Sekä koiras että naaras osallistuvat haudontaan vaihtaen vuoroa 5–10 päivän välein. Poikaset kuoriutuvat noin 35 päivän haudonnan jälkeen. Pesässä poikaset ovat 20–30 päivää, jonka jälkeen muodostavat poikasryhmiä. Saatuaan aikuismaisen höyhenpeitteen 50–60 päivän ikäisenä poikaset ovat valmiit lähtemään merelle.
Ravinto
Laji syö pääasiassa krillejä sekä jonkun verran kaloja.
Lähteet
- ↑ BirdLife International: Pygoscelis antarcticus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.5.2014. (englanniksi)