Närpiönjoki
Tämä artikkeli käsittelee Närpiönjoki:tä, aihetta, joka on viime vuosina noussut merkityksellisemmäksi sen vaikutuksen vuoksi eri yhteyksissä. Närpiönjoki:n näkökulmasta analysoidaan sen merkitystä ja vaikutusta _var2:een sekä sen vaikutusta _var3:een. Kautta tämän asiakirjan esitellään erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia Närpiönjoki:een, jotta tästä aiheesta saadaan kattava ja päivitetty näkemys. Samoin esitetään konkreettisia esimerkkejä ja tapaustutkimuksia, jotka käytännössä havainnollistavat Närpiönjoki:n merkitystä nykyään. Monitieteisellä lähestymistavalla tavoitteena on tarjota kokonaisvaltainen näkemys Närpiönjoki:stä, jonka avulla lukijat ymmärtävät sen laajuutta ja sovelluksia eri alueilla.
| Närpiönjoki Närpes å |
|
|---|---|
 Närpiönjoki Närpiön Skrattnäsissä kesäkuussa 2015. |
|
| Alkulähde | Kivi- ja Levalammen tekojärvi |
| Laskupaikka |
Kaskinen, Knåpfjärden, Selkämeri |
| Maat | Suomi |
| Pituus | 75 km |
| Alkulähteen korkeus | 78,5 m |
| Valuma-alue | 991,92 km² |
Närpiönjoki (ruots. Närpes å, yläjuoksulla suom. Närvijoki) on Närpiönjoen vesistön Selkämereen laskeva joki Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa Kurikan ja Närpiön kuntien alueella. Joki saa alkunsa Kivi- ja Levalammen tekojärvestä Laihian ja Kurikan rajalta entisen Jurvan kunnan alueella ja virtaa Jurvassa Rannankylän, Kestin, Järvenpään ja Närvijoen kylien sivuitse. Närpiössä joki virtaa Pirttikylän ja Ylimarkun kirkonkylien ja Närpiön keskustaajaman kautta ja laskee Västerfjärdenin säännöstelyaltaaseen lähellä Kaskisten kaupunkia. Joen pituus on noin 75 kilometriä, valuma-alue 992 km² ja korkeusero noin 80 metriä.
Närpiönjoen suurin sivujoki on Teuvan puolelta alkunsa saava Lillån, joka on yläjuoksulla nimeltään Itäjoki. Myös Pirttikylässä jokeen laskee pohjoisesta toinen Lillån-niminen joki. Kivi- ja Levalammen tekojärven ohella toinen vesistöalueen järvistä on Säläisjärvi Jurvassa. Aiemmin on joen laajentumana ollut myös nykyään kuivattu Jurvanjärvi Jurvan Järvenpään kylän pohjoispuolella. Vesistö on säännöstelty. Säännöstelyn tarkoituksena on ollut turvata raakaveden saanti Metsä-Botnian Kaskisten sellutehtaalle.
Lähteet
- Närpiönjoesta Närpes River. Närpiönjoki-hanke. Arkistoitu 5.5.2006. Viitattu 12.2.2009.
- Närpiönjoen toimintaohjelma (Sivut 9–10) 21.9.2009. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 18.5.2014.
- Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 12.2.2009.
Viitteet
- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ Närpiönjoen vesistöalue (39) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.2.2023.