Nykymaailmassa Neuvostoliiton jälkeiset konfliktit:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Olipa Neuvostoliiton jälkeiset konfliktit vaikutus yhteiskuntaan, työelämään, politiikkaan tai ihmisten henkilökohtaiseen elämään, se on elementti, joka ei jää tänään huomaamatta. Maailman kehittyessä ja olosuhteiden muuttuessa Neuvostoliiton jälkeiset konfliktit tulee yhä merkityksellisemmäksi ja sen vaikutus tuntuu kaikilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Neuvostoliiton jälkeiset konfliktit:n roolia ja merkitystä, analysoimme sen eri puolia ja sen vaikutusta koko yhteiskuntaan.
Neuvostoliiton jälkeiset konfliktit ovat perinteisen tulkinnan mukaan sarja aseellisia yhteenottoja, levottomuuksia ja mielenosoituksia, jotka juontavat juurensa Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991. Vaikka Neuvostoliiton hajoaminen tapahtui suhteellisen rauhanomaisesti, sitä seurasi lukuisia haasteita joidenkin vasta perustettujen valtioiden rajoilla. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen muodostui 15 itsenäistä valtiota, muuttaen rajalinjat valtionsisäisistä valtioiden välisiksi. Esimerkiksi entisten neuvostotasavaltojen välinen rajakonflikti tulkitaan monesti neuvostoaikana määritetystä rajalinjasta johtuvaksi. Konfliktin synty ei välttämättä suoranaisesti liity neuvostoperintöön, mutta entisen Neuvostoliiton alueella on maan romahtamisen jälkeen syntynyt poikkeuksellisen monta kuolonuhreja vaatinutta konfliktia.
Osa Neuvostoliiton jälkeisistä konflikteista on muuttunut jäätyneiksi konflikteiksi. Moldovassa Transnistrian konflikti on edelleen vailla ratkaisua, ja se on luonut käytännössä itsenäisesti toimivan Transnistrian alueen. Transnistrian kriisin taustalla on Moldovan romaniankielisten ja venäjänkielisten väliset ristiriidat. Samankaltainen tilanne syntyi myöhemmin Georgian alueella Etelä-Ossetian ja Abhasian konflikteissa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen molemmat tasavallat olivat sen ongelman edessä, liittyisivätkö ne itsenäistyneeseen Georgian valtioon vai taistelisivatko oman itsenäisyytensä puolesta. Transnistria, Etelä-Ossetia ja Abhasia ilmoittivat halukkuutensa pysyä osana Neuvostoliittoa yrittäen säilyttää huomattavan autonomian, joka niillä oli entisenä neuvostotasavallana.
Näiden konfliktien syistä poikkeaa Armenian ja Azerbaidžanin välinen Vuoristo-Karabahin konflikti. Vuoristo-Karabah on Azerbaidžanin sisällä sijaitseva armenialaisenemmistöinen alue. Konflikti alkoi vuonna 1988, ennen Neuvostoliiton hajoamista, eikä siihen ole vielä saatu rauhanomaista ratkaisua.