Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–

Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot saattavat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022
Osa Venäjän–Ukrainan sotaa
Venäläisten joukkojen ja ukrainalaisten vastahyökkäysten eteneminen Ukrainassa ja myös maahyökkäysten suuntia (24. helmikuuta 2022 –). Kartalla näkyy myös joitain maa- ja ilmapommituksia sodan ajalta.
Päivämäärä: 24. helmikuuta 2022 – Paikka: Ukraina Lopputulos: Käynnissä
Osapuolet
Venäjä Donetskin kansantasavalta Luhanskin kansantasavalta  Valko-Venäjä	Ukraina
Komentajat
Vladimir Putin	Volodymyr Zelenskyi
Vahvuudet
169 000–190 000 Donetskin kansantasavalta 20 000 Luhanskin kansantasavalta 14 000 (vahvuusluvut sodan alkuvaiheessa)	209 000 (asevoimat) 102 000 (puolisotilaalliset joukot) 900 000 (reservi) Ukrainan armeijan kansainväliset joukot
Tappiot
Ukrainan mukaan 19. maaliskuuta 2023: noin 164 910 kuollutta Kalustotappiot 3 532 panssarivaunua 6 853 panssaroitua tst-ajoneuvoa 5 408 muuta ajoneuvoa tai tankkiautoa 2 568 tykkiä 507 raketinheitintä 265 it-järjestelmää 305 lentokonetta 290 helikopteria 907 risteilyohjusta 2 159 taktista UAV:a 262 erikoislaiteyksikköä 18 alusta/venettä Venäjän mukaan 21. syyskuuta 2022: 5 937 kuollutta Mediazona (+ yht.työ) 10. maaliskuuta 2023: 16 774 kuollutta (vahvistetut) Donetskin kansantasavallan mukaan (paikalliset) 15. joulukuuta 2022: 4 133 kuollutta 17 379 haavoittunutta (1.1.2022 lähtien)	Venäjän mukaan 16. huhtikuuta 2022: 23 367 kuollutta Kalustotappiot 1 267 panssaroitua ajoneuvoa 1 028 muuta ajoneuvoa 143 lennokkia 124 raketinheitintä 457 tykkiä ja kranaatinheitintä Ukrainan mukaan 1. joulukuuta 2022: 10 000–13 000 kuollutta; Huom. jo 3. kesäkuuta 2022 Ukraina totesi 10 000 kuolleen; minkä lisäksi kiivaan taistelun aikoihin 10. kesäkuuta 2022 päivittäin 100–200 kaatui ja 600–1 000 haavoittui
Siviiliuhrit (YK) 12. maaliskuuta 2023: 8 231 kuollutta ja 13 734 loukkaantunutta Huom! Pelkästään Mariupolissa arvioitiin (pormestari, EU) jo maaliskuussa 2022 kuolleen tuhansia siviilejä, jota suuruusluokkaa YK:kin piti mahdollisena. 12. huhtikuuta 2022 Donetskin alueen sotilasjohto nosti arvion kaupungissa kuolleista siviileistä jo suuruusluokkaan 20 000-22 000. Pakolaisia (YK) 14. maaliskuuta 2023: 8,113 milj. pakolaista rekisteröitynyt Euroopassa, joista 4,902 milj. oli tilapäisen suojan tms. pakolaisavun hakijoina Euroopassa (Venäjälle/Valko-Venäjälle paenneet tai siirretyt eivät ole mukana näissä luvuissa) Ukrainan sisäiset evakot (IOM/YK): 23. tammikuuta 2023: 5,352 milj. (ja 5,562 milj. evakosta palannutta)

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 on jatkoa vuonna 2014 alkaneelle konfliktille, jonka osana Venäjä on miehittänyt Krimin niemimaan ja tukenut Donetskin ja Luhanskin separatistialueita aseellisesti Itä-Ukrainan sodassa. Venäjä käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Ennen hyökkäystä Venäjä oli pitkään siirtänyt joukkojaan lähemmäksi Ukrainan rajaa ja pitänyt suuria sotaharjoituksia, tunnustanut Donetskin kansantasavallan ja Luhanskin kansantasavallan itsenäisyyden Ukrainassa ja siirtänyt sotilaitaan niihin.

Varhain aamulla 24. helmikuuta 2022 Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti televisiopuheessaan sotilasoperaation alkamisesta. Putinin mukaan sen tavoite ei ollut Ukrainan miehittäminen, vaan sen ”demilitarisointi”. Hän syytti Ukrainaa järjestelmällisestä venäläisvähemmistönsä kansanmurhasta ja sen hallintoa natsismista. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan väitteet olivat valheellisia ja naurettavia. Lisäksi puheessaan Putin painotti, että jokainen Ukrainaa auttava ulkovalta kohtaisi välittömän vastauksen. Muita tavoitteita olivat Ukrainan julistautuminen puolueettomaksi, eli sen Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyden estäminen, separatistialueitten itsenäisyyden tunnustaminen, sekä Sevastopolin liittovaltiokaupungin ja Krimin autonomisen tasavallan liittymisen Venäjän federaatioon 2014 tunnustaminen. Brittiläisen kenraalin Richard Barronsin mukaan myös maayhteys Krimin ja Venäjän välillä oli Venäjän todennäköinen tavoite.

Hyökkäyksen alettua Ukraina julisti maahan sotatilan, ja maan ulkoministeri Dmytro Kuleba kuvasi Venäjän toimia täysimittaiseksi sodaksi Ukrainaa vastaan. Helmikuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä Ukrainan presidentti Zelenskyi allekirjoitti määräyksen yleisestä liikekannallepanosta. Ukrainan asevoimiin kuului noin 900 000 reserviläistä.

Hyökkäyksen alettua alkoi näyttää mahdolliselta, että Venäjän tavoitteena ei ollut pakottaa Kiovaa poliittisiin myönnytyksiin, vaan vaihtaa koko Ukrainan hallitus venäläismieliseen. Maaliskuun alettua nopea sotilaallinen ratkaisu ei enää kuitenkaan näyttänyt Venäjälle mahdolliselta, sillä pääkaupunki Kiovan puolustus oli vakiintunut melko lujaksi. Jo silloin alkaneissa tulitaukoneuvotteluissa se ei vaatinut Ukrainan hallituksen vaihtoa. Suomen Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan kyseessä ei ollut pelkästään keskitetyn rintaman asemasota, vaan etenkin Ukraina keskellä puolustautujana saattoi siirrellä paikallisesti organisoituja joukkojaan pienin määrin nopeasti rintamalta toiselle. Fyysisten sotatapahtumien ja siviilien kokemien kärsimyksien lisäksi paljon mediahuomiota on saanut informaatiosodan yhteisnimellä kulkeva kyber- ja mediavaikuttaminen, jossa Ukraina menestyi sodan alkuviikkoina Venäjää selvästi paremmin.

Venäjää vastaan asetettiin maailmanlaajuisesti merkittäviä talouspakotteita ja muita sanktioita. Länsimaat alkoivat avustaa Ukrainaa asein, rahallisesti ja humanitäärisin tarvikkein. Sota käynnisti myös Ukrainan pakolaiskriisin, jossa 5,4 miljoonaa ukrainalaista oli evakkoina maan sisällä (23.1.2023 tilanne). Heistä 58 prosenttia oli YK:n pakolaisjärjestön mukaan ollut evakossa kotimaassaan vähintään kuuden kuukauden ajan. Sisäistä evakoista 29 prosenttia harkitsi lähtemistä nykyisestä paikastaan ja 26 prosenttia pohti tammikuussa 2023 muuttoa ulkomaille. Evakoista 5 prosenttia suunnitteli palaamista kotipaikkakunnalleen lähiviikkojen aikana. YK:n mukaan esimerkiksi miehityksestä vapautetuille alueille tarvitaan yhä runsaasti humanitaarista apua, taloudellista tukea ja tarvikkeita asukkaiden selviytymiseksi tulevasta talvesta. Ukrainasta lähteneistä 8,1 miljoonaa pakolaista oli rekisteröitynyt Euroopassa (14.3.2023 tilanne) ja heistä 4,9 miljoonaa oli tuolloin tilapäisen suojan tai vastaavan pakolaisavun hakijoina. Venäjälle hakeutunut tai pakkosiirretty väestö ei ole mukana näissä luvuissa.

Ukrainan aloitettua vastahyökkäykset ensin Kiovan pohjoispuolella ja syyskuussa valloitettuaan laajoja alueita takaisin venäläisiltä Itä-Ukrainan pohjoisosissa, hyökkääjä joutui sodassa puolustuskannalle. Tämän seurauksena Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti 21. syyskuuta 2022 osittaisen liikekannallepanon vahvistaakseen venäläisjoukkoja Ukrainassa. Venäjä järjesti 23.–27. syyskuuta 2022 miehitettämillään alueilla vilpillisiä kansanäänestyksiä alueiden liittämisestä Venäjään. Odotetusti merkittävä enemmistö kannatti liittymistä, sillä vaaleja pidettiin yleisesti väärennettyinä ja lopputulosta ennalta määrättynä. Putin ilmoitti 30. syyskuuta liittävänsä alueet Venäjään.

Tausta

Pääartikkeli: Venäjän–Ukrainan sota

Ukrainan, sitä tukevan lännen ja Venäjän välit olivat kiristyneet vuoden 2021 loppua kohden. Helmikuussa 2019 Nato- ja EU-jäsenyys oli kirjattu Ukrainan perustuslakiin ja Venäjä puolestaan pyrkinyt estämään Ukrainan poliittisen lähentymisen länteen.

Ukrainassa oli vuonna 2004 tapahtunut niin sanottu oranssi vallankumous, joka vastusti maassa järjestelmällistä korruptiota sekä osittain venäjämielisiä oligarkkeja ja maan johtoa. 2010-luvun alkupuolella Ukraina oli etääntynyt Venäjän hallinnosta ja siirtynyt lähemmäs Euroopan unionia ja länsimaita. Kuitenkin vuonna 2013 osittain Venäjän painostuksen seurauksena presidentti Viktor Janukovytš irtisanoutui sopimusneuvotteluista Euroopan unionin kanssa, mistä seurasivat marraskuussa 2013 alkaneet laajat Euromaidan-mielenosoitukset. Tämä lopulta johti Janukovytšin erottamiseen ja pakenemiseen Venäjälle helmikuussa 2014.

Maaliskuussa Venäjä lähetti Ukrainan Krimin niemimaalle tunnuksettomia joukkoja ja lopulta miehitti sen avoimesti. Krimillä järjestettiin maaliskuussa kansanäänestys, jossa enemmistö puolsi Krimin liittämistä Venäjään. Samoihin aikoihin keväällä 2014 Itä-Ukrainan alueella venäläisvähemmistöt organisoivat kansanäänestykset Ukrainasta irtautumisesta, ja alueen militantit saivat aseita Venäjältä. Ukraina kutsuu alueen hallintoja separatistisiksi liikkeiksi. Itä-Ukrainan kapinoivat alueet järjestäytyivät Donetskin ja Luhanskin kansantasavalloiksi. Asemasodaksi pysähtynyttä konfliktia alettiin nimittää Itä-Ukrainan sodaksi.

Kertšinsalmen välikohtauksessa marraskuussa 2018 Venäjän erikoisjoukkojen laivat ottivat kiinni kolme ukrainalaista alusta, joista kaksi oli Ukrainan laivaston sota-aluksia ja yksi hinaajavene. Ukrainalaiset alukset yrittivät kulkea Krimin niemimaan itäpuolisen Kertšinsalmen läpi Asovanmerelle ja Mariupolin satamakaupunkiin. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n mukaan ukrainalaiset laivat tunkeutuivat laittomasti Venäjän aluevesille ja kieltäytyivät pysähtymästä Venäjän varoituksista huolimatta. Samalla Venäjä väliaikaisesti tukki Kertšinsalmen suurella rahtilaivalla.

Keväällä 2021 Venäjä siirsi sotilasjoukkoja ja -osastoja sekä asekalustoa Ukrainan rajan lähistölle. Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjä oli huhtikuussa 2021 lisännyt joukkojen määrää rajaseudulla noin 100 000 sotilaasta 120 000 sotilaaseen. Syyskuun 10.–16. päivinä 2021 Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimat pitivät lähellä Ukrainan rajaa yhteisen Zapad-21 (ven. länsi) -sotaharjoituksen, johon osallistui 200 000 sotilasta, ja johon kuului muun muassa elektronisen sodankäynnin harjoituksia, infrastruktuurikohteiden tuhoamista ohjuksilla, nopeiden mekanisoitujen joukkojen sijoituksia sekä Venäjän maahanlaskujoukkojen harjoituksia.

Marraskuussa 2021 Military Times -lehden artikkelissa Ukrainan sotilastiedustelun johtaja prikaatikenraali Kyrylo Budunov arvioi, että Venäjä suunnitteli hyökkäyksen aloittamista tammikuun lopussa 2022 tai helmikuussa 2022. Budunov arvioi, että hyökkäyksen alkuosioon kuuluisi suuria tykistökeskityksiä ja ilmaiskuja sekä panssarihyökkäyksiä.

Marraskuussa 2021 venäläisten joukkojen määrä Ukrainan rajoilla oli kasvamassa, ja 17. joulukuuta Venäjä esitti länsimaille vaatimuksensa. Se vaati muun muassa Natoa vetämään sotilaansa pois Itä-Euroopasta. Samoin Venäjä vaatii lupausta siitä, ettei Ukrainasta koskaan tule Naton jäsentä. Venäjä halusi neuvotella listan vaatimuksista Yhdysvaltojen kanssa, mutta Yhdysvallat kieltäytyi keskusteluista ilman eurooppalaisia liittolaisiaan ja lupasi samalla Ukrainalle tukensa.

10. tammikuuta 2022 Yhdysvaltain ja Venäjän diplomaatit kuitenkin tapasivat Genevessä. Samalla viikolla käytiin useita muitakin tuloksettomia neuvotteluja eri kokoonpanoilla. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti Natoa yrityksestä provosoida Ruotsi ja toinen Venäjän naapurimaa Suomi jäsenikseen.

21. helmikuuta Venäjä tunnusti yksipuolisesti Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden ja teki samalla niiden kanssa sopimuksen yhteisestä avunannosta. Venäläisille joukoille annettiin käsky lähteä ”turvaamaan rauhaa” Itä-Ukrainassa, ja ne alkoivat seuraavien kolmen päivän aikana siirtyä Donbassiin. Presidentti Zelenskyi syytti Venäjän toimia Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkaamiseksi.

Tapahtumat

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaan uudelleen kirjoitettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Aivan liian pitkä. Yksittäisten tapahtumien luetteloimisen sijaan pitäisi pyrkiä kertomaan sodan suurista linjoista ja hahmottelemaan syy–seuraussuhteita. Kaikkea ei pitäisi myöskään piilottaa ala-artikkeleihin.

Pääartikkeli: Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen (2022) aikajana

Viikkonumerointi kertoo monesko viikko sodan alusta on kyseessä.

Helmi–toukokuu 2022

• Venäjän hyökkäys Ukrainaan – helmi–toukokuu 2022 (sotaviikot 1–14)

Kesä–elokuu 2022

• Venäjän hyökkäys Ukrainaan – kesä–elokuu 2022 (sotaviikot 15–27)

Syyskuu 2022

Viikko 28 (29.8.–4.9.)

Maanantaina 29. elokuuta

Ukraina kertoi aloittaneensa vastahyökkäyksen Etelä-Ukrainassa ja pyrkivänsä häätämään maahantunkeutuneet Venäjän joukot sieltä pois. Ukrainan tavoitteena on vapauttaa erityisesti H’ersonin kaupunki, joka on ainoa venäläisjoukkojen runsas kuusi kuukautta kestäneen Venäjän hyökkäyssodan aikana valloittama aluekeskus.

Ukrainalaisjoukot iskivät raketinheittimillä moniin kohteisiin Nova Kah’ovkan kaupungissa ja Kah’ovkan vesivoimalaitoksen ympäristössä, minkä seurauksena sähköt ja vesi katkesivat kaupungista.

Ruotsi myönsi Ukrainalle miljardin kruunun (yli 94 miljoonan euron) tukipaketin, mistä sotilaallista apua on puolet. Lisäksi Ruotsi ostaa ukrainalaista vehnää auttaakseen sillä nälänhädästä kärsiviä maita.

Tiistaina 30. elokuuta

Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n asettama, Zaporižžjan ydinvoimalan toimintaa ja turvallisuutta tarkastamaan tullut valtuuskunta saapui Kiovaan.

Ukrainan raportoitiin osuneen Antonivkan maantiesillan vieressä toimineeseen, vaurioitettua tuhottua siltayhteyttä korvaavaan venäläiseen, lossina toimivaan proomulauttaan.

Yhdysvaltalaisarvion mukaan Venäjä on saanut käyttöönsä ensimmäisen erän iranilaisia taktisia, aseistettavia drooneja. Iranilaisvalmisteisia drooneja tultaneen käyttämään Ukrainassa. Venäjän mahdollisesti hankkimina droonimalleina mainitaan Qods Mohajer-6 (en:Qods Mohajer-6) sekä HESA Shahed-129 ja HESA Shahed-191. Venäläiset ovat havainneet kuitenkin osassa drooneista toimintahäiriöitä.

Euroopan unionin uutisoitiin valmistelevan ukrainalaissotilaiden kouluttamisoperaatiota Ukrainan naapurimaissa. Lisäksi Ukrainan uutisoitiin käyttävän muun muassa puusta tehtyjä raketinheitinjäljitelmiä venäläisten tiedustelulennokkien huijaamiseksi ja kalliiden, esimerkiksi Mustaltamereltä ammuttavien risteilyohjusten kuluttamiseksi.

Keskiviikkona 31. elokuuta

Usealta paikkakunnalta Hersonin alueella raportoitiin voimakkaista räjähdyksistä. Alueella oli menossa Ukrainan vastahyökkäys venäläisiä maahantunkeutujia vastaan. Räjähdyksiä raportoitiin muun muassa venäläisjoukkojen miehittämästä Nova Kah’ovkan kaupungista ja sen lähistöllä sijaitsevan vesivoimalan yhteydessä Dneprin ylittävän sillan seutuvilta. Myös Antonivkan sillan luona tapahtui räjähdyksiä, samoin sen eteläpuolella sijaitsevan Oleškyn kaupungin alueella. Yhdysvaltalaisen ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjä esittää viestinnässään, että Ukrainan vastahyökkäys olisi epäonnistunut. ISW huomauttaa kuitenkin, että mittavien sotilasoperaatioiden kuten Ukrainan vastahyökkäyksen onnistumista tai epäonnistumista ei voida arvioida vielä päivän tai viikon kuluttua.

Operaationsa turvaamiseksi Ukrainan sotilaallinen ja valtiollinen johto esittivät viestimille ja sosiaalisen median käyttäjille toivomuksen, ettei Ukrainan vastahyökkäyksen yksityiskohtaisesta tilanteesta tai sen jatkumisesta esitettäisi tarkkoja tilannetietoja tai ennusteita.

Torstaina 1. syyskuuta

YK:n erityisjärjestö IAEA:n 14-henkisen asiantuntijavaltuuskunnan raportoitiin saapuneen Zaporižžjan ydinvoimalaan. Valtuuskunnan tehtävänä on arvioida ydinvoimalan toimintaa ja turvallisuutta. Asiantuntijat tekivät torstaina ensimmäisen tiedonkeruukierroksen voimalaitosalueella. Toimikunta on ilmoittanut aikovansa muodostaa pysyvämmän, Zaporižžjan ydinvoimalaan jäävän IAEA:n tarkkailuryhmän.

Ukrainan asevoimien mukaan elokuun aikana kaatui yhteensä 7 320 venäläistä sotilasta. Helmikuun 24. päivästä lähtien sodassa oli Ukrainan mukaan menehtynyt 48 350 venäläissotilasta. Elokuussa (koko sodassa helmikuusta lähtien) Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt 229 (1 997) panssarivaunua, 334 (4 345) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 324 muuta ajoneuvoa (4 345, luku sisältää tankkiautot), 183 (1 115) tykkiä, 28 (287) raketinheitintä, 36 (153) ilmatorjuntajärjestelmää, 11 (234) lentokonetta ja 15 (205) helikopteria sekä 21 (103) erikoislaiteyksikköä. Lisäksi Ukraina olisi pudottanut 22 (196) venäläistä risteilyohjusta ja 115 (851) taktista UAV-laitetta. Kuukauden aikana Ukrainan asevoimat ei raportoinut upottaneensa yhtään venälälistä sotilasalusta tai -venettä.

Venäjä esitti väitteen, että 60 ukrainalaista sotilasta olisi noussut samana aamuna maihin 1–2 kilometriä venäläisten miehittämällä alueella sijaitsevan Zaporižžjan ydinvoimalan ulkopuolella. Väitteen mukaan ukrainalaissotilaat olisivat yrittäneet vallata ydinvoimalan. Valtausyrityksen torjumiseksi Venäjä olisi käyttänyt myös ilmavoimia. Ukraina väitti puolestaan venäläisjoukkojen tulittaneen ydinvoimalan aluetta kranaatein. Pitäviä todisteita väitteiden paikkansapitävyyden osoittamiseksi ei esitetty.

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) kiinnitti huomiota ukrainalaisten, Venäjälle tai sen kontrolloimille alueille pakkosiirrettyjen pakolaisten kohteluun. Pakolaisia viedään Venäjän tai sen kontrolloimien nukkevaltioiden ylläpitämille suodatusleireille, joissa etenkin Ukrainan kulttuurille ja puolustukselle myötämielisiä kohdellaan ankarammin. Heitä pelotellaan, kuulustellaan, yksityisyyden suojan vastaisesti heidän yksityisomaisuutensa ja puhelimensa tutkitaan, heidän biometriset tietonsa ja valokuvansa otetaan, ja heidät voidaan pakkosiirtää Venäjälle tai toiselle paikkakunnalle miehitysalueella. Sodan lakien mukaan sotaa pakenevia siviilejä ei saa pakottaa tai pakkosiirtää mihinkään maahan; tämä teko on sotarikoksen lisäksi mahdollinen rikos ihmisyyttä vastaan. Siviileille pitää turvata mahdollisuus poistua haluamaansa suuntaan, myös Ukrainan puolelle, mitä mahdollisuutta ei esimerkiksi monille Mariupolista lähteneille ole annettu.

Perjantaina 2. syyskuuta

Ukrainalaiset viestimet syyttivät Venäjää siitä, ettei ukrainalaisia tai riippumattomia ulkomaalaisia toimittajia päästetty rapotoimaan YK:n IAEA:n tarkastuskäynnistä paikan päällä Zaporižžjan alueen Enerhodarissa. Lisäksi ukrainalaisten ja ulkomaalaisten toimittajien viestiyhteyksiä ydinvoimalan läheisessä Enerhodarin kaupungissa estettiin elektronisella häirinnällä. Sen sijaan venäläisten valtiollisten viestimien sallittiin sekä kuvata että lähettää uutisvirtaa myös ydinvoimalan alueelta ja kaupungista. IAEA ilmoitti, että kaksi sen tarkastajaa jää seuraamaan ydinvoimalan teknistä ja turvallisuustilannetta pysyvästi.

Ukrainan asevoimat tiedotti, että se oli iskenyt täsmäasein H’ersonin ja Enerhodarin kaupunkien läheisyydessä sijanneisiin venäläisjoukkojen tykkeihin, asevarastoon ja sotilaskeskittymään. Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä oli ennen IAEA:n tarkastajien saapumista siirtänyt noin 100 sotilaallista laitetta pois ydinvoimalan alueelta läheiselle teollisuuslaitokselle ja asuinalueille.

Ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjän uusien sotilaiden värväysyritykset Venäjän Ukrainassa menettämien sotilaiden tilalle ovat epäonnistuneet Pietarin seudulla heinä-elokuussa. Tästä syystä Pietarin kuvernööriä Aleksandr Beglovia on ryhdytty parjaamaan venäläisviestimissä.

Lauantaina 3. syyskuuta

Venäjän valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti, ettei se jatka maakaasun toimituksia Nord Stream 1 -kaasuputken huoltotauon jälkeen Saksaan, väittäen syyksi siirtoputken pumppausaseman turbiinin öljyvuotoa. Korjauksen kestoa Gazprom ei ole ilmoittanut. Pumppausaseman laitetoimittaja Siemens Energy kuitenkin tyrmäsi väitteen, koska pumppausasemalla on useita vaihtoehtoisia turbiineja ja öljyvuotojen korjaaminen on rutiinitoimenpide, jonka takia kaasuntoimitusta ei tarvitse katkaista. Venäjän kaasutoimituksen esto ei olisi tällöin tekninen asia.

Sunnuntaina 4. syyskuuta

Ukrainan tietotoimisto Ukrinformin mukaan venäläiset tulittivat Kah’ovkan tekojärven vastarannalla (pohjoispuolella) sijaitsevaa Ukrainan Nikopolin piiriä Zaporižžjan ydinvoimalan lähistöltä ammutulla raketinheitintulella. Väitteen vakuudeksi julkaistiin yöllinen telegram-video, joka tukee väitettä.

Viikko 29 (5.–11.9.)

Maanantaina 5. syyskuuta

Ajatushautomo ISW:n mukaan venäläiset sotabloggaajat ovat myöntäneet, että Ukrainan vastahyökkäys alkaa tuottaa tulosta. Ukraina olisi heidänkin mukaansa vallannut esimerkiksi Hersonin alueen pohjoisosassa sijaitsevan Vysokopilljan taajaman takaisin venäläisjoukoilta. Myös Venäjän puolustusministeriön viestinnän sävy oli ISW:n mukaan muuttunut niin, että nyt se raportoi ukrainalaisten suurista henkilö- ja kalustotappioista täydellisen tappion sijaan.

EU:n ulkoasioiden edustaja Josep Borrel varoitti, että EU-maiden omat asevarastot ovat pienentyneet merkittävästi Ukrainalle annetun aseavun vuoksi. Hänen mukaansa EU-maiden tulee täydentää asevarastonsa ja suosittelee, että maat tekisivät koordinoivaa yhteistyötä.

Tiistaina 6. syyskuuta

YK:n erityisjärjestö, Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA julkisti 50-sivuisen arvioraporttinsa Ukrainan ydinvoimaloiden turvallisuustilanteesta Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan ja Ukrainassa vallitsevan sotatilan aikana. Raportti oli järjestyksessään toinen; edellinen julkaistiin huhtikuun loppupuolella. Raportissa esitettiin huoli Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen turvallisuuden kestämättömästä tilanteesta ja ydinvoimalan alueella havaituista vaurioista. Raportti ei selvennä vaurioiden aiheuttajaa. Voimalan kahdessa turbiinihallissa oli venäläistä sotilaskalustoa, ja esimerkiksi venäläisen Rosatomin seniorihenkilökunta saattaisi läsnä ollessaan puuttua ydinvoimalan henkilökunnan normaaleihin komentosuhteisiin ja häiritä ydinvoimalan operatiivista työnkulkua. Ydinvoimalassa oleva sotilashenkilöstö esti operatiivisen henkilökunnan pääsyn osaan ydinvoimalasta. Esimerkiksi hätätilannekeskus oli venäläissotilaiden valtaama, eikä korvaavaa varahätätilannekeskusta ollut turvattu varavoimanlähteillä, riippumattomalla ilmastoinnilla eikä siellä ollut tehokkaaseen hätätilanneviestintään tarvittavaa internetyhteyttä. IAEA:n mukaan venäläisten toiminta oli siten luonut olosuhteet, joissa riski on kasvanut sille, ettei ydinvoimalan operatiivinen henkilökunta pystyisi vastaamaan hätätilanteessa tarpeellisella tavalla. IAEA esitti demilitarisoidun turvallisuusvyöhykkeen perustamista ydinvoimalan ja sen lähiympäristön alueelle. Turvallisuusvyöhyke perustetaisiin askeleittain. Ensin sotilaallinen toiminta alueella tulisi lopettaa, sitten venäläissotilaiden vetäytyä turvallisuusvyöhykkeeltä samalla kun ukrainalaisten sotilaiden saapuminen alueelle estettäisiin. Tämä demilitarisoitu alue turvattaisiin.

Muun muassa yhdysvaltalainen ajatushautomo ISW totesi päiväkohtaisessa tilanneanalyysissaan, että Ukrainan joukot olisivat onnistuneet murtautumaan venäläisjoukkojen rintamalinjan läpi Harkovan alueen itäosan rautatien risteyspaikkakunta Balaklijan kaupungin pohjoispuolella ja työntämään maahantunkeutujan joukkoja merkittävästi pohjoiseen Ševtšenkoven suuntaan. Vetäytyneet venäläisjoukot olisivat tuhonneet siltoja esimerkiksi Balaklijan lähistöltä hidastaakseen ukrainalaisjoukkoja etenemistä.

Venäjän miehityshallinnon Berdjanskin satamakaupunkiin asettamaan paikallisjohtajaan kohdistui autopommi-isku, jossa komendantti loukkaantui vakavasti.

Ukranan asevoimien mukaan se oli ”likvidoinut” jo yli 50 000 venäläisjoukkojen sotilasta helmikuun 24. päivän jälkeen. Osa tiedotusvälineistä tulkitsee tämän surmansa saaneiden sotilaiden määräksi (esim. Ukrinform), toiset surmattujen tai haavoittuneiden yhteismääräksi.

Venäjän uutisoitiin kärsivän asetarvikepulasta. Se ostaa tässä tilanteessa tykistön ammuksia ja raketteja Pohjois-Koreasta.

Keskiviikkona 7. syyskuuta

Ukraina esitti evakuointikehotuksen ukrainalaisille ydinvoimalakaupunki Enerhodarin asukkaille oman turvallisuutensa vuoksi. Ukrainan mukaan venäläisjoukot tulittivat kaupunkia, joka on sotatoimien seurauksena jäänyt vaille sähköä. Venäjä puolestaan kiisti tämän väittäen tulituksen olevan peräisin ukrainalaisten puolelta.

Ukrainalaisjoukot saivat Balaklijan kaupungin piiritetyksi.

Torstaina 8. syyskuuta

Presidentti Zelenskyin mukaan Ukraina olisi vapauttanut Balaklijan kaupungin venäläismiehittäjistä. Zelenskyin tavannut Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken julkisti Yhdysvaltain seuraavan, 2,2 miljardin dollarin tukipaketin. Tästä miljardi menee Ukrainalle ja loput muihin maihin sodan vaikutusten helpottamiseksi.

YK esitti huolensa siitä, että se on saanut uskottavaa näyttöä ilman huoltajaa olevien ukrainalaisten lasten pakkokarkotuksista Venäjälle tai miehitysalueille ja heidän rekisteröimisestä Venäjän kansalaisiksi. Myös ukrainalaisten niin sanotuissa suodatusoperaatioissa Venäjän joukot ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin.

Ukrainan asevoimat on ajatushautomo ISW:n mukaan onnistunut etenemään 8. syyskuuta mennessä 50 kilometriä Venäjän aiemmin miehittämällä Harkovan alueen itäosissa Izjumin pohjoispuolella Kupjanskin suunnalla. Ukrainan menestys ja Venäjän asevoimien joukkojen hätäinen ja osin koordinoimaton vetäytyminen sekä venäläisen asevoimien viestinnän vaikeneminen tilanteesta sai monet venäläiset sotabloggaajat kritisoimaan venäläistä sodanjohtoa ja joukkojen koordinointia.

Hersonin alueella ukrainalaisjoukot ovat edenneet vastahyökkäyksen aikana oman viestintänsä mukaan askelittain, rintamalinjan lohkosta riipuen kahdesta useaan kymmeneen kilometriin. Iskuja venäläisten sotilaallisiin pintaviestintäverkkoihin, komentokeskuksiin ja asevarikkoihin on jatkettu. Venäläiset olivat rakentaneet useita siltoja korvaavia ponttoonilauttayhteyksiä Dneprin yli. Ukrainalaiset olivat tuhoneet edellisyönä kaksi venäläisten Dneprin ja Inhuletsjoen ylittävää ponttoonisiltaa. Sodan molemmat osapuolet esittivät väitteitä vastapuolen suurista tappioista ja joukkojen vetäytymisistä joillain rintamalinjan lohkoilla.

Yhdysvaltalaiskenraali Mark Milleyn mukaan ukrainalaiset ovat - pienemmästä asevoimimien henkilöstömäärästä ja aseiden lukumräästä huolimatta - torjuneet kaikki Venäjän hyökkäyssodalleen asettamat keskeiset tavoitteet. Milley mielestä Ukrainan asevoimat ovat osoittaneet ylivoimaista taktista pätevyyttä, taistelutahtoa, tahtoa puolustaa kotimaataan ja taistella vapautensa puolesta.

Perjantaina 9. syyskuuta

Maailmanpankin raportin mukaan tähänastisten sodan aiheuttamien tuhojen korjaaminen Ukrainassa maksaa lähes 350 miljardia dollaria. Tämä on suuruudeltaan 1,6 kertaa Ukrainan vuoden 2021 bruttokansantuote. Summasta 105 miljardia dollaria tarvitaan välittömiin rakentamishankkeisiin, kuten tuhansien tuhottujen tai vahingoitettujen koulujen ja 500 sairaalan tai terveyskeskuksen uudelleenrakentamiseen. Ukrainalaisarvion mukaan Venäjän maahantunkeutumisen aikana on tuhoutunut lisäksi noin 140 000 asuinrakennusta kokonaan tai osittain.

Venäjä iski tykistöllä Harkovan asuinalueelle, osuen muun muassa toimisto- ja asuinrakennuksiin sekä päiväkotiin. Tulituksessa kymmenen siviiliä loukkaantui, mukaan lukien kolme lasta.

Lauantaina 10. syyskuuta

Ukrainan asevoimien joukot ovat Harkovan alueella saapuneet Kupjanskiin ja saavuttaneet ainakin kaupungin länsiosan ja keskustan. Lähteet eivät kuitenkaan kerro vielä selkeästi, ovatko joukot edenneet myös Oskil-joen yli kaupungin itäosiin ja sen eteläpuoliseen Kupjansk-Vuzlovyin taajamaan. Oskil-joen itäpuolella kulkee huomattava osa Kupjanskin piirin keskeisistä rautatie- ja maantieyhteyksistä.

Useiden lähteiden ja myös Venäjän puolustusministeriön mukaan venäläisjoukot olisivat vetäytyneet tai vetäytymässä myös Izjumista, joka oli vaarassa joutua lähestyvien ukrainalaisjoukkojen motittamaksi. Venäläisen uutistoimisto TASSin mukaan venäläiset ovat kehottaneet siviiliväestöä evakuoitumaan ”ihmishenkien pelastamiseksi” (Venäjälle).

Moskovasta tuli toinen venäläinen suurkaupunki, jonka yhden kaupunginosan valtuutetut vaativat Venäjän presidentti Putinin eroa kuluvalla viikolla.

Sunnuntaina 11. syyskuuta

Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen viimeinenkin reaktori on pysäytetty ja kytketty pois sähköverkosta ydinturvallisuuden takaamiseksi. Laitokselle on saatu varavoimalinja, jolla sähkönsaantia turvataan polttoaineen jäähtymisen aikana. Esimerkiksi Ranskan presidentti vaati Venäjää poistamaan sotilaansa ydinvoimalan alueelta.

Venäjä iski ohjuksilla tai tykistöasein useilla Ukrainan alueilla siviiliyhteiskunnan perusrakenteita, kuten sähköhuoltoa ja vedenjakelua kohtaan. Harkovan alueella sähköt ja vedenjakelu oli poikki monin paikoin Harkovan miljoonakaupungissa ja muilla paikkakunnilla. Myös Dnipropetrovskin, Donetskin, Sumyn ja Zaporižžjan alueilla oli laajoja sähkökatkoja Venäjän iskujen seurauksena.

Useita Harkovan alueen pohjoisosien asutuskeskuksia raportoitiin vapautetun venäläismiehittäjistä: esimerkkinä Vovtšanskin kaupunki. Meduzan mukaan Venäjä olisi ollut vetäytymässä 11. syyskuuta Harkovan alueen pohjoisosista yleisesti Oskil-joen länsipuolelta. Paikoitellen vetääntyvät venäläissotilaat ovat varastaneet myös yksityisautoja.

Viikko 30 (12.–18.9.)

Maanantaina 12. syyskuuta

Ukrainan presidentti kertoi maansa vallanneen takaisin yli 6 000 neliökilometriä Ukrainan maaperää syyskuun alun jälkeen. Maanantaina viestittiin yli 20 kaupungin, taajaman tai kylän vapauttamisesta. Ukraina vahvisti saaneensa haltuunsa muun muassa Svjatohirskin kaupungin Donetskin alueen pohjoisosassa.

Edellisenä viikonloppuna vapautetussa Izjumin kaupungissa on kuollut edellisen kuuden kuukauden aikana ainakin 1 000 ihmistä. Uhrimäärä voi olla suurempikin, tarkkaa tietoa ei vielä ole. Kaupunki kuuluu niihin paikkakuntiin, josta esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomissaarin toimisto (OHCHR) ei ollut saanut luotettavia tietoja siviiliuhrien määrästä sotatoimien ja Venäjän miehityksen aikana.

Tiistaina 13. syyskuuta

Venäläisjoukot ovat pikaisen vetäytymisensa aikana jättäneet jälkeensä erittäin huomattavan määrän käyttökelpoista aseistusta ja ammuksia. Mukana on myös raskasta ja modernia kalustoa. Joidenkin arvioiden mukaan tämä ”venäläinen aseapu” ylittäisi määrältään jopa Ukrainan Yhdysvalloilta saaman aseavun määrän. Harkovan alueen vastahyökkäyksessä Ukraina sai viikon aikana haltuunsa yli 200 kulkuneuvoa. Näiden joukossa on verkkosivusto Oryxin mukaan monia miehistönkuljetusvaunuja ja tankkeja.

Ukrainan asevoimat kertoi, että se oli todennäköisesti pudottanut Kupjanskin lähellä Venäjän elokuussa Iranista hankkiman aseistetun, kohteeseen ohjattavan räjähdelennokin (”itsemurhadrooni”), joka oli mahdollisesti mallia HESA Shahed-136.

Alustavien tietojen mukaan Venäjän miehitysjoukot olisivat poistuneet Luhanskin alueen Kreminnan kaupungista. Ukrainalaiset partisaanijoukot olisivat nostaneet Ukrainan lipun salkoon Kreminnassa. Kaupunki ei kuitenkaan ole vielä ukrainalaisjoukkojen hallussa.

Keskiviikkona 14. syyskuuta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi teki yllätysvierailun Izjumiin ja osallistui siellä juhlalliseen Ukrainan lipun nostoon. Zelenskyi kertoi, että maan koillisosan vastahyökkäyksessä olisi vapautettu tähän mennessä noin 8 000 neliökilometrin alue miehittäjistä. Monet vapautetut asutuskeskukset ovat pahoin tuhoutuneita, ja suuri jälleenrakennustyö on edessä. Miehityksen aikana tapahtuneiden sotarikosten selvittely on käynnistymässä.

Ukrainalaistietojen mukaan Venäjän miehitysjoukot ovat käskeneet sulkemaan mobiilidataliikenteen miehitetyltä Luhanskin alueelta.

Venäläisistä lentokoneista ammuttiin kahdeksan ohjusta Dnipropetrovskin alueen Kryvyi Rihin kaupungin vesiverkoston patoja kohtaan näitä rikkoen. Ukrainalaisten mukaan venäläiset yrittävät teolla katkaista talousveden saantia, synnyttää tulvia kaupunkiin ja aiheuttaa paniikkia. Iskulla nostettiin myös Inhuletsjoen pintaa, joka saattaa vaikuttaa sodan osapuolten etenemismahdollisuuksiin joen alajuoksulla Hersonin alueella.

Ukrainalaiset ovat pidättäneet Harkovan alueella venäläisopettajia, jotka ovat tulleet Ukrainaan Venäjältä ja altistaneet ukrainalaislapsia miehityshallinnon tavoitteiden mukaiseen venäläistämis­opetukseen. Opettajilla saattaa olla edessään pitkät vankeusrangaistukset. Venäjän pyrkimyksenä on ollut hävittää ukrainalaisten tunne omasta historiastaan, kansallisuudestaan ja kielestään.

Torstaina 15. syyskuuta

Kiovassa vierailleen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan EU:n jäsenmaiden on välttämättömän tärkeää antaa Ukrainalle sellaista aseapua, jota he tarvitsevat puolustautuakseen. Von der Leyen sanoi haluavansa myös Vladimir Putinin Kansainväliseen rikostuomioistuimeen vastaamaan Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista.

YK:n Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n johtokunta antoi päätöslauseman, joka vaatii Venäjää lopettamaan Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen miehityksen.

Venäjä teki 33 raketti-iskua Ukrainassa sijaitseviin sotilaallisiin ja siviilikohteisiin yli 20 paikkakunnalla Dnipropetrovskin, Hersonin, Zaporižžjan, Donetskin, Harkovan ja Mykolajivin alueilla.

Perjantaina 16. syyskuuta

Harkovan alueen Izjumista on löytynyt miehityksen aikainen joukkohauta, johon on haudattu noin 450 kuollutta. Poliisin ensiarvion mukaan uhreista enemmistö on siviilejä. Venäläisten jäljiltä on löytynyt myös kidutuskammioita ainakin Vovtšanskista, Kupjanskista, Balaklijasta ja Izjumista.

Ajatushautomo ISW:n mukaan Ukrainan asevoimat olisi saanut vallattua takaisin koko Kupjanskin, eli myös Oskil-joen itäpuolisen osan. Tällöin osa venäläissotilaiden huoltoa palvelleesta läntisemmästä rautatieyhteydestä Belgorodin alueen Valuikista Donbassiin olisi samalla saatu ukrainalaishallintaan. Ukrainalaisjoukot jatkavat taistelua Oskiljoen itäpuolella.

Lauantaina 17. syyskuuta

Britannian puolustusministeriön tiedotteessa arveltiin, että Venäjällä ei ole välttämättä tarpeeksi reserviläisiä tai taistelutahtoa mahdolliseen vastahyökkäykseen Ukrainaa vastaan Luhanskin alueella.

EU-puheenjohtajamaa Tšekki kertoi vaativansa sotarikostuomioistuinta perustettavaksi, jonka avulla tutkittaisiin Izjumista löytyneitä ja mahdollisista sotarikoksista johtuneita joukkohautoja.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) kertoi, että Zaporižžjan ydinvoimala kytkettiin jälleen sähköverkkoon, kun yksi sen neljästä ulkoisesta voimalinjasta saatiin korjattua.

Sunnuntaina 18. syyskuuta

Venäjän valtaamassa H’ersonin kaupungissa sijaitsevasta puuvillatehtaasta kuultiin ainakin neljä voimakasta räjähdystä.

Venäjän Iranista ostamilla Shahed-136-drooneilla (räjähtävä lennokki, itsemurhadrooni), joita venäläiset kutsuvat Geran-2:ksi (ven. Герань-2) on tuhottu useita Ukrainan asevoimien tykkejä ja ainakin kaksi miehistönkuljetusvaunua ainakin Harkovan alueen koillisosassa. Tätä räjähtävää droonia on hankala torjua sen matalalle ohjelmoidun lentoradan vuoksi.

Viikko 31 (19.–25.9.)

Maanantaina 19. syyskuuta

Izjumin haudasta oli maanantaihin mennessä kaivettu ylös 146 ruumista, joista suurin osa oli siviilejä. Venäjän tukemat separatistit väittivät 13 ihmisen kuolleen ja useiden loukkaantuneen tykistötulen seurauksena Donetskin kaupungissa.

Tiistaina 20. syyskuuta

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui YK:n yleiskokouksessa Venäjän toimia vastaan Ukrainassa. Slovenian kerrottiin lähettävän Ukrainalle 28 käytettyä Neuvostoliiton aikaista panssarivaunua osana Saksan kanssa tehtyä sopimusta.

Venäjän duuma hyväksyi tiistaina lakiesityksen, joka tulisi tiukentamaan rangaistuksia liikekannallepanon aikana. Rangaistusten tiukennukset koskevat muun maussa rintamakarkuruutta.

Keskiviikkona 21. syyskuuta

Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon ja syytti länsimaita siitä, että nämä olisivat pyrkimässä tuhoamaan Venäjän. Euroopan unionin kerrottiin suunniteltavan vastatoimia Putinin julistettua osittaisen liikekannallepanon. Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi, että osittainen liikekannallepano koskee 300 000:ta reserviläistä.

Yleisradio arvioi, että liikekannallepano koskee enimmäkseen matalasti koulutettuja, syrjäseuduilta värvättäviä taistelijoita ja vähemmistökansallisuuksia. Seuraavalla viikolla Ukrainan presidentti Zelenskyi totesi saman mainiten, että Venäjä käyttää osittaista liikekannallepanoa alkuperäiskansojen tuhoamiseen. Esimerkiksi Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla suurin osa kutsuntakirjeistä on annettu nimenomaan tataareille, Zelenskyi sanoi. Hänen mukaansa samoin on toimittu myös muiden alkuperäiskansojen kohdalla Venäjällä Kaukasuksen ja Siperian alueilla. Suomen puolustustusministeriön tiedustelusta vastaava neuvotteleva virkamies kenraalimajuri Harri Ohra-aho, joka on entinen Suomen puolustustusvoimien tiedustelupäällikkö, totesi, että rivimiesten värväys osuu Venäjän reuna-alueille ja muihin kansoihin kuin etnisiin venäläisiin.

Torstaina 22. syyskuuta

Zelenskyi kehotti torstaina pidetyssä puheessaan venäläisiä jatkamaan protestointia Putinin julistamaa osittaista liikekannallepanoa vastaan. Zelenskyi väitti myös puheessan, että Ukrainassa olisi jo kuollut yhteensä 55 000 venäläissotilasta.

Perjantaina 23. syyskuuta

Venäjän järjestämät ja vilpillisinä pidetyt kansanäänestykset alkoivat Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa perjantaiaamuna. Äänestykset koskevat Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueiden liittämistä Venäjään.

Yhdistyneiden kansakuntien tutkijoista koostuvan ryhmän mukaan Ukrainassa on tehty sotarikoksia, joihin kuuluvat muun muassa kidutus ja siviilikohteiden pommittaminen.

Ukraina kertoi ampuneensa alas muun muassa yhden venäläisen Suhoi Su-25 -hävittäjän sekä seitsemän iranilaisvalmisteista droonia, joista kuusi oli kohteeseen ohjattavaa HESA Shahed-136 -räjähdelennokkia ja yksi monikäyttöinen, Qods Mohajer-6 -lennokki.

Lauantaina 24. syyskuuta

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti määräyksen, joka vapautti ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittavat opiskelijat osittaisesta liikekannallepanosta.

Venäjä teki uusia ohjusiskuja Zaporižžjan kaupunkiin. Iskut aiheuttivat ainakin yhden tulipalon ohjuksen osuttua asuintaloon ja ainakin yhden ihmisen kuoleman.

Sunnuntaina 25. syyskuuta

Vladimir Putin julistaman osittaisen liikekannallepanon jälkeen Suomeen oli saapunut Venäjältä sunnuntain aikana yli 7 500 ihmistä. Ukrainan valtion hätäpalvelu kertoi, että sunnuntaihin mennessä Izjumista oli löydetty yli 447 ruumista.

Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi, että Ukraina oli vastaanottanut tuntemattoman määrän NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, jotka Yhdysvallat oli ostanut Ukrainalle.

Lokakuu 2022

Viikko 32 (26.9.–2.10.)

Maanantaina 26. syyskuuta

Ukraina kertoi Venäjän tehneen Odessaan kaksi lennokki-iskua, jotka aiheuttivat muun muassa ammusvaraston räjähdyksen. Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi yhdysvaltalaisen CBS-kanavan haastattelussa, että Izjumista löydettiin kaksi uutta hautaa, joissa on satoja ruumiita.

Venäjän ortodoksinen kirkon patriarkka Kirill kertoi, että Ukrainassa taistelleet tai kuolleet venäläissotilaat saavat synninpäästön. Yli 260 000 ihmisen on kerrottu lähteneen Venäjältä osittaisen liikekannallepanon julistamisen jälkeen.

Tiistaina 27. syyskuuta

Ukrainan asevoimien pääesikunta kertoi Venäjän miehitysjoukkojen sulkeneen Hersonin alueen miehitetyn osan rajan. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) ilmoitti olevansa huolissaan Ukrainan ihmisoikeustilanteesta Venäjän hyökättyä sinne. Ihmisoikeustoimiston mukaan hyökkäys on johtanut muun muassa sotarikoksiin, kuten teloituksiin, ja molemmat valtiot ovat syyllistyneet ihmisoikeusrikkomuksiin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi, että hänen edellisellä viikolla antamansa julistus liikekannallepanosta voi koskea myös venäläisiä maanviljelijöitä. Sittemmin esimerkiksi Suomen puolustusministeriön tiedustelusta vastaava kenraalimajuri Harri Ohra-aho on arvioinut, ettei Venäjällä kyseessä olisikaan osittainen vaan vaiheittainen yleinen liikekannallepano. Sen ensimmäisessä vaiheessa palvelukseen kutsuttavien yhteismäärä olisi 1,2 miljoonaa.

Ukrainan asevoimat vapautti Harkovan alueen rautatieliikenteelle keskeisen Kupjansk-Vuzlovyin taajaman.

Maanantaina Ruotsin ja Tanskan talousalueella vaurioituneeksi raportoitujen, Venäjältä Saksaan johtavien Nord Stream 1 -kaasuputkien seudulla on havaittu samoihin aikoihin räjähdyksiä. Kaasuputkien vaurioitumisen syynä voi siksi olla sabotaasi.

Keskiviikkona 28. syyskuuta

Venäjä tulitti Harkovan kaupunkia yön aikana ohjuksilla aiheuttaen ainakin 18 000 henkilöön vaikuttavan sähkökatkoksen.

Muun muassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen totesivat, että sabotaasi voisi olla syynä Nord Stream 1 -kaasuputkien vuodoille. Stoltenberg syytti kaasuputkien vuodoista Venäjää. Saksan viranomaisten mukaan molemmat kaasuputket ovat joutuneet käyttökelvottomiksi.

Venäjän hallitus ilmoitti lopettavansa passien myöntämisen niille, joita Putinin julistama osittainen liikekannallepano koskee. Zaporižžjan venäläismielinen miehityshallinto pyysi alueen liittämistä Venäjään niin kutsuttujen ”kansanäänestyksien” jälkeen.

Torstaina 29. syyskuuta

Suomen hallitus ilmoitti, että Suomen rajat suljetaan venäläisiltä turisteilta. Hallituksen päätöksen mukaan toimet rajalla alkavat heti keskiyöllä. Rajan sulkemiseen kerrottiin kuuluvan poikkeuksia: Suomeen saa vielä saapua muun muassa tapamaan perhettä tai opiskelemaan.

Venäjän presidentti Putinin tiedottaja kertoi, että Venäjä aikoo liittää neljä sen miehittämää Ukrainan alueiden osaa Venäjään perjantaina. Tämä tapahtuisi niin kutsuttujen ”kansanäänestyksien” jälkeen ja että allekirjoitus alueiden liittämiseksi tapahtuisi perjantaina kello 15 Moskovan aikaa. Venäjä miehittää osia Ukrainan Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueista sekä pientä osaa Mykolajivin alueesta, muttei mitään aluetta kokonaisuudessaan.

Muun muassa Romania ja Bulgaria ovat kehottaneet kansalaisiaan poistumaan Venäjältä.

Perjantaina 30. syyskuuta

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti ukaasit eli presidentin asetukset, joiden mukaan Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueet liitettäisiin Venäjään alueilla pidettyjen ”kansanäänestysten” jälkeen. Putin myös totesi, että Venäjä aikoo puolustaa uusia alueitaan kaikin keinoin ja että ukrainalaiset revittiin irti Venäjästä Neuvostoliiton hajottua. Zelenskyi kertoi, että Ukraina ei tule neuvottelemaan Venäjän kanssa, niin kauan kuin Putin on vallassa. Putin kertoi aikaisemmin perjantaina Venäjän olevan valmiina neuvotteluihin.

Suomen tasavallan presidentti kommentoi Putinin puhetta Ukrainan alueitten liittämisestä Venäjään ja kertoi sen olleen ”pahinta laatua”.

Venäjä iski aamulla kolmella ohjuksella Zaporižžjan alueen miehitettyä osaa kohti matkalla olleeseen ukrainalaisen humanitaarisen avun autosaattueeseen. Isku tappoi 30 ja haavoitti 88:aa siviiliä.

Lauantaina 1. lokakuuta

Ukraina asevoimien tiedottaja Serhi Tšerevatyi ilmoitti ukrainalaisjoukkojen piirittäneen Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan Donetskin alueella sijaitsevan Lymanin kaupungin, jota Venäjä on miehittänyt keväästä asti. Ukrainan mukaan kaupungissa on motissa yli 5 000–5 500 venäläistä sotilasta, joista osa on yrittänyt paeta. Ukrainalaiset joukot nostivat Ukrainan lipun Lymaniin johtavalle kyltille. Ukraina ilmoitti myös vallanneensa kaksi Lymanin lähellä sijaitsevaa kylää takaisin.

Ukrainan asevoimien tiedottaja ilmoitti myöhemmin lauantaina, että ukrainalaiset joukot olivat onnistuneet pääsemään Lymanin kaupunkiin. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti myöhemmin lauantaina, että Venäjän joukot olisivat jo vetäytyneet Lymanin kaupungista välttääkseen ukrainalaisten piirityksen.

Valko-Venäjän uutisoitiin valmistautuvan ottamaan vastaan 20 000 venäläissotilasta ja asejärjestelmiä maaperälleen. Marras-joulukuussa Valko-Venäjän johto saattaisi sallia huomattavasti suuremman venäläissotilaiden joukon saapumisen.

Ukrainan asevoimien ilmoituksen mukaan lokakuussa 2022 menehtyi yhteensä 11 260 venäläissotilasta. Tämä oli 8,8 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128 420 kaatunutta) tammikuun loppuun 2023 mennessä.

Venäjän syyskuun 2022 kalustotappioihin kuului Ukrainan asevoimien mukaan (suluissa kertymä aikavälillä 24.2.2022-31.1.2023 eli 342 sotapäivän aikana) 357 (3 209) panssarivaunua, 604 (6 382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 550 muuta ajoneuvoa (5 061, luku sisältää tankkiautot), 282 (2 207) tykkiä, 49 (458) raketinheitintä, 23 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 30 (293) lentokonetta, 21 (283) helikopteria, 28 (200) erikoislaiteyksikköä muttei yhtään alusta tai venettä (19). Lisäksi Ukraina pudotti syyskuussa 2022 yhteensä 50 (sodassa 31.1.2023 mennessä yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 158 (1951) taktista UAV-lennokkia. Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Sunnuntaina 2. lokakuuta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti Ukrainan vapauttaneen strategisesti tärkeän Lymanin kaupungin Venäjän miehityksestä sunnuntaina iltapäivällä.

Viikko 33 (3.–9.10.)

Maanantaina 3. lokakuuta

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti Ukrainan onnistuneen tekemään läpimurron Hersonin alueella Etelä-Ukrainassa, Zolota Balkan ja Oleksandrivkan suunalla. Puolustusministeriö kertoi joukkojensa vetäytyneen ennakkoon rakennetuilla puolustuslinjoille.

Venäjän parlamentin alahuone valtioduuma hyväksyi Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueiden liittämisen Venäjään. Alueilla järjestettiin aikaisemmin valheelliset kansanäänestykset. Suomen ulkoministeriö kutsui Venäjän Suomen-suurlähettilään puhutteluun koskien alueiden liittämistä Venäjään.

Tiistaina 4. lokakuuta

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi, että yli 200 000 ihmistä ollaan mobilisoitu Venäjän armeijaan osittaisen liikekannallepanon julistamisen jälkeen. Kreml on ilmoittanut, että Venäjän tavoitteena on mobilisoida ainakin 300 000 ihmistä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti asetuksen, joka kieltää Ukrainaa käymästä rauhanneuvotteluja Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Venäjä reagoi asetukseen kertomalla, että ”Venäjä tulee jatkamaan erityisoperaatiotaan Ukrainassa”.

Keskiviikkona 5. lokakuuta

Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi ja vahvisti lopullisesti lain, jolla Venäjä liittää itseensä neljän Ukrainan aluetta, joissa pidettiin aikaisemmin vilpilliset kansanäänestykset. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi myös myöhemmin, että Venäjän vetäytyminen liittämiltään alueiltaan Ukrainassa ei vaikuta itse alueitten liittämiseen Venäjään.

Yhdysvallat ilmoitti toimittavansa Ukrainalle neljä uutta Himars-raketinheitinjärjestelmää ja myös haupitseja sekä tykistöammuksia.

Torstaina 6. lokakuuta

Suomen puolustusministeriö kertoi lähettävänsä lisää puolustus­tarvike­apua Ukrainaan. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti puolustustarvikeavun lähettämisestä Ukrainaan torstaina käydyssä hallituksen esityksessä.

Ukrainan presidentin mukaan miehittäjät ovat pakkosiirtäneet yli 1,6 miljoonan ukrainalaista hyökkäyssodan aikana Venäjän eri kolkkiin. Huomattava osa ukrainalaisista on hajasijoitettu Venäjän syrjäisille seuduille, ja monilta on riistetty heidän henkilöpaperinsa ja monet ovat joutuneet kokemaan suodatusleirien kauheuksia.

Perjantaina 7. lokakuuta

Venäjän torstaisen Zaporižžjan kaupungin asuinkerrostaloon osuneen ohjusiskun kuolonuhrien määrä nousi 14:ään.

Muun muassa Venäjän tekemiä sotarikoksia dokumentoinut ukrainalainen ihmisoikeusjärjestö Center for Civil Liberties oli yksi kolmesta Nobelin rauhanpalkinnon (2022) saajista.

Lauantaina 8. lokakuuta

Varhain lauantaina Krimin ja Venäjän yhdistävällä sillalla tapahtui räjähdys, mikä aiheutti kolmen ihmisen kuoleman. Räjähdyksen seurauksena toinen puoli nelikaistaisesta sillasta sortui. Räjähdys myös vaurioitti sillalla kulkevaa rautatietä. Silta oli tärkeä huoltoreitti Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja myös Venäjän miehittämälle Krimille.

Sunnuntaina 9. lokakuuta

Venäjän presidentti Putin kutsui edellispäivän pommiräjähdystä Kertšinsalmen sillalla terroriteoksi. Hän väitti räjähdyksen olevan Ukrainan turvallisuuspalvelun tekemä, muttei esittänyt väitteelleen todisteita.

Venäjän edellisyön ohjusiskut kuudella ohjuksella Zaporižžjan asuinalueille surmasivat ainakin 12 ihmistä ja haavoittivat 40 ihmistä sairaalakuntoon, ja kymmeniä lievemmin. Ainakin 70 asuntoa tuhoutui tai vaurioitui.

Viikko 34 (10.–16.10.)

Maanantai 10. lokakuuta

Venäjä teki mittavan ohjus- ja lennokki-iskun aamukahdeksan jälkeen ampumalla yli 80 risteilyohjusta ja yli 20 taistelukärjellä varustettua lennokkia yli kahteenkymmeneen ukrainalaiseen kaupunkiin, muun muassa yhdeksään Ukrainan aluekeskukseen. Ukrainan mukaan se pudotti suuruusluokkaa puolet risteilyohjuksista ja räjähdedrooneista. Venäjä iski erityisesti kaupunkien energia- ja vesihuoltoinfrastruktuuriin. Ukrainalaislähteiden mukaan 70 osumasta 35 osui kuitenkin asuinrakennuksiin, 29 keskeisiin inrastruktuurikohteisiin, 4 kerrostaloihin ja yksi oppilaitokseen. Täsmäasein suurelta osin siviilikohteisiin osuneet iskut on laajalti tuomittu sotarikoksina ja terroritekoina.

Viranomaislähteiden mukaan Venäjä loukkasi ohjusiskulla Moldovan suvereniteettiä, koska kolmen risteilyohjuksen havaittiin lentäneen Moldovan ilmatilan kautta. Venäjän iskut loukkaisivat myös diplomaattista koskemattomuutta osuessaan Saksan suurlähetystön viisumitoimistoon ja Euroopan unionin neuvoa-antavan toimiston työskentelytiloihin.

Tiistaina 11. lokakuuta

Venäjä palautti 62 taisteluissa kaatuneen ukrainalaissotilaan ruumiit. Palautettujen ruumiiden joukossa oli heinäkuun lopulla Olenivkan vankilan räjähdyksessä kuolleita henkilöitä.

Keskiviikkona 12. lokakuuta

Venäjän asevoimat iski Donetskin alueen Avdijivkan kaupungin kauppatorille. Tykistöisku surmasi ainakin seitsemän torilla ollutta siviiliä ja haavoitti yhdeksää ihmistä.

Saksan puolustusministeriö ilmoitti Saksan toimittaneen Ukrainalle neljä huippunykyaikaista Iris-T-ilmatorjuntaohjusjärjestelmää.

16. syyskuuta Lymanista löytyneiden joukkohautojen tutkiminen alkoi. Tutkijat ovat kertoneet löytäneensä 55 ruumista, ja niissä kerrotaan olevan jälkiä muun muassa räjähteistä. Venäjän turvallisuuspalvelu (FSB) ilmoitti pidättäneensä kahdeksan ihmistä, joita epäillään Venäjän ja Krimin yhdistävän Kertšinsalmen sillan räjäyttämisestä.

Torstaina 13. lokakuuta

YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, joka tuomitsee Venäjän laittomat ja vilpillisten kansanäänestyksien jälkeen tapahtuneet alueliitokset Ukrainassa. 143 maata äänesti päätöslauselman puolesta, ja 35 maata pidättäytyi äänestämästä. 5 maata äänesti päätöslauselmaa vastaan: Nicaragua, Pohjois-Korea, Syyria, Valko-Venäjä ja Venäjä.

Venäjän parlamentin alahuoneen kansanedustaja Andrei Guruljov kertoi, että Ukrainan hyväkysyminen Natoon voisi johtaa kolmanteen maailmansotaan.

Perjantaina 14. lokakuuta

Venäjä iski aamulla raketeilla Zaporižžjan kaupunkiin tuhoten muun muassa yhteiskunnan perusrakenteita.

Maailman terveysjärjestön mukaan Venäjä oli helmikuun lopun jälkeen hyökännyt ainakin 620 kertaa terveydenhuollon palveluja kohtaan. Esimerkiksi Geneven sopimusten yleisperiaatteen mukaan lääkintä- ja avustustoimintaa pidetään kuitenkin puolueettomana. Sodan osapuolien tulee näitä suojella.

Ukraina kutsui Venäjän tekemiä siviilien puolittain vapaaehtoisia evakuointeja Hersonin alueelta erääksi väestön pakkosiirron muodoksi. Hersonin alueen asukkaita kerrottiin aiottavan siirtää Venäjän Rostovin alueelle. Ukrainalaisen väestön poistuttua paikkakunnille asutettaisiin Moskovalle uskollisia muuttajia. Vastaavasti meneteltiin miehitetyllä Krimillä vuonna 2014. Miehittävän maan oman siviiliväestön siirtäminen miehitetyille alueille olisi Geneven sopimusten mukaan kuitenkin törkeä, sotarikokseksi määritelty rikkomus.

Kansainvälinen Punainen Risti (ICRC) on kertonut turhautumisestaan, koska Venäjä ei ole päästänyt järjestöä tapaamaan sotavankeja miehittämillään alueilla. Esimerkkinä järjestö mainitsee Olenivkan vankilan sotavankien tilanteen.

Lauantaina 15. lokakuuta

11 ihmistä kuoli ja 15 haavoittui, kun kaksi ampujaa toteutti joukkoammunnan sotilaskoulutusalueella Solotissa, Belgorodin alueella Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa. Molemmat ampujat kuolivat tapahtuman aikana.

Valko-Venäjän puolustusministeriö kertoi ensimmäisten venäläissotilaiden saapuneen maahan liittyäkseen osaksi Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisiä joukkoja. Puolustusministeriö tarkensi asiaa vielä siten, että joukkojen tehtävänä on vahvistaa Ukrainan ja Valko-Venäjän rajan puolustusta. Puolustusministeriö ilmoitti myöhemmin, että vajaa 9 000 sotilasta sijoitetaan maan alueelle.

Sunnuntaina 16. lokakuuta

Institute for the Study of War (ISW) mukaan Venäjä on jatkanut massiivisia pakkosiirtoja Ukrainassa viemällä ukrainalaistaustaisia ihmisiä muualle ja tuomalla venäläisiä tilalle.

Ranskan asevoimaministeri Sébastien Lecornu kertoi Ranskan kouluttavan jopa 2 000 ukrainalaissotilasta alueellaan useissa eri ranskalaisyksiköissä. Europaan unionin odotetaan myös päättävän yli 15 000 ukrainalaissotilaan kouluttamisesta. EU:n mukaan kouluttamisen on tarkoitus tapahtua marraskuussa Saksassa ja Puolassa.

Viikko 35 (17.–23.10.)

Maanantaina 17. lokakuuta

Venäjän raportoitiin iskeneen maanantaiaamuna räjähtävillä lennokeilla (HESA Shahed-136) Ukrainan pääkaupungin Kiovan Ševtšenkivskyin alueelle. Ukraina kertoi Venäjän laukaisseen Kiovaan 28 räjähdelennokkia. Kiovaan ammutut lennokit olivat osa Venäjän laajempaa hyökkäystä räjähdelennokkeja ja risteilyohjuksia käyttäen Ukrainassa. Osaksi kohteena olivat kaupunkien perusrakenteet, kuten voimantuotannon ja -siirron rakenteet. Ukrainan sisäministerin mukaan 36 lennokkia tuhottiin 42:sta. Kiovassa siviilikohteisiin, kuten rautatieasemalle ja asuintaloihin, osuneet räjähdelennokit tappoivat neljä ihmistä. Sumyyn kohdistetut raketti-iskut surmasivat kolme ihmistä.

Tiistaina 18. lokakuuta

Venäjä jatkoi Ukrainan keskeisten yhteiskunnan infrarakenteiden tuhoamista. Venäjän kerrottiin tehneen 68 ilmaiskua ilmavoimillaan ja 19 ohjusiskua kymmentä Ukrainan aluetta kohtaan: Kiovaa, Žytomyriä, Harkovaa, Dniproa, Kryvyi Rihiä, Zaporižžjaa, Mykolajivia, Odessaa ja muita seutuja Donetskin, Hersonin ja Mykolajivin alueella. Ukraina pudotti alas 38 maahantunkeutujan 43 räjähdelennokista. Yhdysvaltain viranomaiset vahvistivat, että Iranin asevoimien kouluttajia oli Krimin niemimaalla opastamassa venäläisiä käyttämään Iranista hankkimiaan lennokkeja. Siten Iran mahdollistaisi venäläisiä tekemään sotarikoksia.

Iranilaiset viranomaiset ovat vahvistaneet Venäjän sopineen ostavansa iranilaisia ballistisia lyhyen kantaman Fateh-110- ja Zolfaghar-ohjuksia (SRBM). Nämä toimitettaisiin Venäjälle 2–3 lähetyksenä ”hyvin pian”.

Ukrainan presidentti Zelenskyin mukaan Venäjä oli edellisen kymmenen päivän aikana tuhonnut sotilaallisilla iskuillaan kolmasosan Ukrainan voimalaitoksista. Venäjä oli tänä aikana tehnyt noin 190 iskua ohjuksien, räjähdelennokkien ja tykistön avulla. Jopa 1 100 Ukrainan kaupunkia, taajamaa tai kylää oli iskujen jälkeen jäänyt ilman sähköä. Arviolta yli 70 ihmistä on kuollut iskujen seurauksena ja 240 loukkaantunut.

Venäjän Ukrainan hyökkäysjoukkojen komentaja Sergei Surovikin kertoi, että Venäjä aikoi ”evakuoida” siviilejä miehittämästään H’ersonin kaupungista, jota Ukrainan asevoimat oli lähestymässä.

Keskiviikkona 19. lokakuuta

Euroopan parlamentti myönsi Saharov-palkinnon Ukrainan kansalle, joka taistelee paitsi ”puolustaakseen kotejaan, suvereenisuuttaan, itsenäisyyttään ja alueellista yhtenäisyyttään, mutta päivittäin myös vapauden, demokratian, laillisen järjestyksen ja eurooppalaisten arvojen puolesta”.

Venäjän miehityshallinto on kehottanut H’ersonin kaupungin asukkaita evakuoitumaan. Evakuointia on kuvattu huonosti järjestetyksi, osin paniikkimaiseksi tapahtumaksi, johon osallistuivat miehityshallinto, Venäjää tukevia valtion virkailijoita, lapsiperheitä ja joukko vanhempaa väkeä. Miehityshallinnon virkamiehet eivät kerro, tapahtuisiko evakuonti Dneprjoen itäpuolelle eli Hersonin alueen itäosiin, kauemmas miehitetylle Krimin niemimaalle vai Venäjälle. Ukrainan valtionjohdon mukaan tapahtuma olisi osin valeuutisiin pohjautuva väestön pakkosiirto.

Venäjän presidentti julisti sotatilalain voimaan neljällä itseensä laittomasti liittämällään Ukrainan alueella. Ukraina näkee teon yrityksenä ”pseudolaillistaa” osittain miehitettyjen alueiden ryöstäminen. Miehittäjävaltion poikkeustilalaki sallisi sotasensuurin, puhelinkeskustelujen säätelyn, ulkonaliikkumiskiellon, liikkumisen rajoittamisen, omaisuuden takavarikoimisen puolustustarpeessa ja kansalaisten käskemisen esimerkiksi paloja sammuttamaan. Lisäksi niin kutsuttu taloudellinen liikekannallepano julistettiin kuudelle Ukrainan lähialueelle (Belgorodin, Brjanskin, Kurskin, Krasnodarin, Rostovin ja Voronežin alueille) sekä kahdelle Venäjän vuonna 2014 miehittämälle alueelle (Krim ja Sevastopol). Näillä seuduilla rajoitetaan esimerkiksi ihmisten liikkumista.

Torstaina 20. lokakuuta

Ukrainassa alkoi aamulla sähkön säännöstely. Venäjä oli erityisesti edellisen kahden viikona tuhonnut huomattavan osan Ukrainan voimaloista tai sähkönsiirtoasemista. Lisäksi Venäjä kontrolloi miehitysalueellaan esimerkiksi Euroopan suurinta ydinvoimalaa.

Nato kertoi, että siihen kuuluvat maat tulisivat toimimaan, mikäli Venäjältä tai muusta suunnasta uhattaisiin Suomea ja Ruotsia ennen kuin maat saavat puolustusliiton täysjäsenyyden.

Ukrainan presidentin mukaan Venäjä on miinoittanut Kah’ovkan vesivoimalalaitoksen siltayhteyksineen. Tämä altistaa vesivoimalan alapuolisen Dneprin alajuoksun yli 80 asutuskeskusta alttiiksi tulvavesille, mikäli vesivoimalan yläpuolelle padottu 18 miljoonan vesikuution Kah’ovkan tekojärvi pääsisi purkautumaan padon mahdollisesti tuhoutuessa. Kuitenkin esimerkiksi Geneven sopimusten mukaan aseellinen toiminta sellaista rakennelmaa vastaan, jonka tuhoaminen aiheuttaa kohtuutonta siviiliväestön menehtymistä tai haavoittumista tai siviilikohteiden vahingoittumista, on törkeä sotarikos. Joidenkin lähteiden mukaan Venäjä valmistautui tekemään voimalaitokseen myös lavastetun hyökkäyksen (”false flag”).

Perjantaina 21. lokakuuta

Ukrainan asevoimien eteläisen komentokeskuksen mukaan Venäjän asevoimat on aloittanut vetäytymisen Hersonin alueella länsiosasta siirtämällä aktiivisesti ampumatarvikkeita ja kalustoa sekä joitain yksikköjä lautoilla Dneprin itärannan puolelle. Vetäytymisen ajaksi rintamaa turvaamaan olisi ukrainalaisarvion mukaan tuotu 2 000 äskettäisissä liikekannallepanossa palvelukseen astunutta reserviläistä. Miehityshallinnon toimintoja on lopetettu Beryslavin ja H’ersonin ja kaupungeissa. Venäläisten asiantuntijoiden, ukrainalaisten yhteistyötoimijoiden ja Hersonin alueen pankkitoimintojen evakuointia valmisteltiin. Vahvistusta Venäjän valtionjohdon mahdollisesti antamalle vetäytymiskäskylle ei kuitenkaan saatu perjantaina. Venäjä kertoo ”evakuoineensa” jo 15 000 ihmistä H’ersonista.

Lauantaina 22. lokakuuta

Venäjä on jatkanut ohjusiskujaan Ukrainan siviiliyhteiskunnan perusrakenteisiin eli voimalaitoksia ja sähkönjakeluverkkoa kohtaan. Lauantaina iskuja kohdistettiin erityisesti läntiseen Ukrainaan. Ukrainan sähkönsiirron kantaverkosta vastaava valtiollinen energiayhtiö Ukrenerho luonnehti iskujen vaikutuksia vakavuudeltaan lokakuun 10.–12. päivän iskujen kaltaisiksi. Ainakin Tšerkasyn alueelle iskettiin myös räjähdelennokeilla. Ukrainan asevoimat pudotti 13 Venäjän strategisista pommikoneista ammutuista 17:stä H-101 (H-555) -risteilyohjuksesta ja viisi Mustaltamereltä ammutuista 16:sta Kalibr-ohjuksesta.

Ukrainan asevoimat jatkoi iskujaan venäläisten huoltoreittejä kohtaan eteläisessä Ukrainassa Hersonin alueella. Venäjän kerrottiin saaneen valmiiksi vaurioituneen Antonivkan sillan viereen rakennetun ponttonisillan.

Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Saksa ovat pyytäneet YK:ta tutkimaan väitteitä, joiden mukaan Venäjä käyttäisi Iranissa valmistettuja lennokkeja sotatoimiin Ukrainassa.

Sunnuntaina 23. lokakuuta

Venäjän puolustusministeriö väitti Venäjän onnistuneen tuhoamaan ukrainalaisen polttoainevaraston Tšerkasyn alueella, jossa Venäjän mukaan säilytettiin yli 100 000 tonnia lentopolttoainetta eli kerosiinia, osana iskuja ukrainalaisiin energiasektoreihin. Energiayhtiö DTEK ilmoitti, että Kiovassa alettiin toteuttaa suunniteltuja sähkökatkoksia sähkön säästämiseksi ja onnettomuuksien välttämiseksi.

Viikko 36 (24.–30.10.)

Maanantaina 24. lokakuuta

Venäjän perustama Hersonin alueen nukkehallitus ilmoitti, että alueella perustetaan vapaaehtoisjoukot, joihin saa liittyä kuka tahansa, ja että liittyminen on vapaaehtoista.

Tiistaina 25. lokakuuta

Uutissivusto Mediazona esitti muun muassa Venäjällä solmittujen pika-avioliittojen runsastumisen perusteella laskennallisen arvion, että Venäjä olisi syyskuisen liikekannallepanon jälkeen kutsunut 492 000 reserviläistä aseisiin. Tämä on huomattavasti enemmän kuin mitä julkisuudessa ”osittaisesta liikekannallepanosta” kerrottaessa viestittiin.

Venäläisen uutistoimisto TASSin mukaan aseteollisuuskonserni Almaz-Anteihin kuuluva pietarilainen Obuhovin tehdas kokoonpanisi ja toimittaisi marras-joulukuussa 2022 Venäjän asevoimille 1 000 aseistettua droonia käytettäväksi Ukrainassa. Näillä kameralla varustetuilla edullisilla nelikoptereilla venäläiset pyrkivät pudottamaan pieniä kranaatteja ukrainalaisiin kohteisiin.

Keskiviikkona 26. lokakuuta

Venäjä yritti YK:n turvallisuusneuvostossa estää YK:ta lähettämästä tutkijoitaan selvittämään, oliko Venäjä ampunut Ukrainaan iranilaisvalmisteisia räjähtäviä lennokkeja. Britannian, Saksan ja Ranskan diplomaatit olivat pyytäneet tätä YK:n pääsihteeriltä. Heidän mukaansa Venäjän ja Iranin toiminta rikkoisi vuonna 2015 sovittua Iranin ydinohjelmaa koskevaa toimintasuunnitelmaa, joka rajoittaa myös joidenkin konventionaalisten aseiden tuomista Iraniin tai viemistä Iranista. Ukrainan presidentin mukaan Venäjä olisi ampunut jo 400 iranilaisvalmisteista lennokkia Ukrainaan.

Venäjä pyrkii uudelleensanoittamaan kertomusta ”Ukrainan erikoisoperaationsa” tarkoitusperistä. Aiemman natseista puhdistamisen sijaan nyt Venäjän turvallisuusneuvosto viestii maansa pyrkivän puhdistamaan Ukrainaa saatanoista. Venäjän mukaan ukrainalaiset olisivat hylänneet ortodoksiset arvot. Seuraavana päivänä Ukrainan turvallisuuspalvelu (SBU) kertoi nostaneensa hyökkäyssodan alun jälkeen rikossyytteen 33:a ortodoksisen kirkon Moskovan patriarkaatin palveluksessa työskentelevää henkilöä kohtaan toimimisesta vihollisen hyväksi.

Venäjän medioissa kerrottiin, että 70 000 siviiliä olisi jo evakuoitu Dneprin länsirannalta joen itäpuolelle. Miehittäjät ovat myös käskeneet siviilejä lähtemään H’ersonin kaupungista; samalla miehityshallintokin oli poistumassa. Venäläismedia ja Venäjän puolustusministeri on samoihin aikoihin pyrkinyt horjuttamaan väestön tahtoa pysyä alueella väittäen todisteita esittämättä esimerkiksi, että Ukraina olisi räjäyttämässä Kah’ovkan vesivoimalaitoksen patoa tai aikomassa räjäyttää likaista pommia. Keväällä 2022 miehityshallinto yritti aiemmilla psykologisen sodankäynnin keinoilla saada ukrainalaismielistä väestöä venäläisen "valetasavallan" kannalle. Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä olisi nyt tuonut Hersoniin vahvistukseksi äskettäin sotilaspalvelukseen määrättyjä reserviläissotilaita. Ukrainan vastahyökkäyksen raportoitiin puolestaan vaikeutuneen Hersonin alueen länsiosissa märän sään ja maasto-olojen kuten kastelukanavien vuoksi.

Moskovan Kremlin tiedottaja Peskovin mukaan neljän Venäjän liitetyksi väitetyn ukrainalaisalueen ”hylätyt varallisuudet” saatetaan siirtää venäläisille yhtiöille, koska ilmiselvästi ne ”eivät voi jäädä epäaktiivisiksi”.

Torstaina 27. lokakuuta

Venäjän presidentti Putin kertoi puheessaan, ettei hän kadu Ukrainan ”erikoisoperaatioita”. Vaikka Venäjä itse aloitti ja jatkaa hyökkäyssotaa, hän syytti puheessaan ”länttä” tästä samoin kuin ”vaarallisesta, verisestä ja likaisesta pelistä”, joka on tuonut kaaosta ympäri maailmaa. Putin toisti puheessaan Venäjän perustelemattoman väitteen, että Ukraina voisi käyttää ”likaista pommia”. Hän väitti myös ”erikoisoperaatiota” osin sisällissodaksi. Putinin mielestä ainoastaan Venäjä voisi taata Ukrainan alueellisen yhtenäisyyden.

Perjantaina 28. lokakuuta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä olisi hyökkäyssotansa aikana tehnyt 8 000 ilmaiskua ja laukaissut 4 500 ohjusta Ukrainaan.

Venäjän puolustusministeri väitti maansa saaneen ”osittaisen liikekannallepanon” valmiiksi. Palvelukseen otetuista reserviläisistä 82 000 olisi jo siirretty Ukrainaan ja 218 000 olisi koulutuksessa. Suomalainen sotatutkija Ilmari Käihkö arvioi, ettei Venäjän ilmoittamiin lukuihin pidä luottaa. Uutisoinnilla pyritään rauhoittamaan kansaa. Huomattava taistelijoiden lukumäärän lisäys kuitenkin vahvistaa hyökkääviä Venäjän asevoimia.

Lauantaina 29. lokakuuta

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa kiteytetään Venäjän lokakuussa järjestelmällisesti muuttunut tuhotyö. Terrori on kohdistunut erityisesti siviiliasuntoihin ja keskeiseen infrastruktuuriin, muun muassa sähkö-, vesi- ja voimalaitoksiin.

Ukraina syytti venäläisiä muun muassa Hersonin alueen sairaaloiden lääkintätarvikkeiden ja ambulanssien ryöstelystä.

Hollannista kerrottiin, että Venäjän tiedustelupalvelu oli perustanut maahan kymmeniä postilaatikkoyrityksiä, joiden avulla se oli yrittänyt hankkia huipputeknisiä komponentteja Ukrainan sodassa käytettäviin aseisiin. Hämärtämällä ostajatahoa venäläiset ovat pyrkineet kiertämään länsimaiden asettamia pakotteita.

Sevastopolissa sijaitseviin sotilaskohteisiin tehtiin isku drooneilla ja kauko-ohjattuilla miehittämättömillä pinta-aluksilla (USV). Venäjä ampui alas seitsemän yhdeksästä droonista. Mustia kajakkeja muistuttaneet kauko-ohjatut pinta-alukset oli varustettu videokameralla, tietoliikenneyhteydellä ja räjähteillä. Julkisuuteen toimitetun videomateriaalin perusteella on ilmeistä, että yksi USV-iskujen kohteina olleista sota-aluksista oli ohjusfregatti Admiral Makarov, joka oli huhtikuussa 2022 upotetun ohjusristeilijä Moskvan jälkeen nostettu Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan asemaan. Venäjä on myöntänyt miinanraivaaja Ivan Golubetsin kärsineen vähäisiä vaurioita. Satelliittikuvat, joiden mukaan Admiral Makarovia havaittiin saatettavan kahden hinaajan avulla Sevastopoliin 1. marraskuuta, tukevat kuitenkin arviota ainakin yhden Ukrainaan risteilyohjuksia ampuneen fregatin vaurioitumisesta USV-iskussa.

Sunnuntaina 30. lokakuuta

Elintarvikekriisin arveltiin saattavan pahentua Venäjän vetäydyttyä Sevastopoliin edellispäivänä kohdistettujen lennokki- ja USV-iskujen jälkeen Ukrainan ja Turkin kanssa sovitusta ukrainalaisen viljan vientisopimuksesta.

Marraskuu 2022

Viikko 37 (31.10. –6.11.)

Maanantaina 31. lokakuuta

Venäjän asevoimat iski erityisesti Ukrainan yhteiskunnan energiahuollon perusrakenteisiin yli 50 risteilyohjuksella, jotka ammuttiin Kaspianmeren pohjoisosista ja Rostovin alueen Volgodonskin seudulta. Ukraina ilmoitti ampuneensa alas 44 näistä risteilyohjuksista. Ukrainan pääministerin mukaan iskut vahingoittivat 18 kohdetta, jotka sijaitsevat kymmenellä Ukrainan alueella. Esimerkiksi vesi katkesi 80 prosentilta kiovalaisista ja sadattuhannet olivat iskujen jälkeen ilman sähköä. Yksi alasammutuista ohjuksista putosi Moldovan puoleiselle maaseutualueelle.

Tiistaina 1. marraskuuta

Venäjän aiempi presidentti Dmitri Medvedev kertoi pelkonsa, että Ukrainan voitto voisi johtaisi nyky-Venäjän romahdukseen.

Britannia viesti tukeneensa Ukrainan kyberpuolustusta noin 7 miljoonan euron panostuksella pian Venäjän hyökkäyssodan alettua. Ukraina oli tehnyt kyberpuolustukseen liittyvää yhteistyötä esimerkiksi Britannian kanssa jo usean vuoden ajan tätä ennen. Ukraina liittyi Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksen (CCDCOE) liitännäisjäseneksi maaliskuussa 2022, ja on jakanut kokemuksiaan tällä foorumilla muille osallistujamaille, mukaan luettuna Britannia ja Suomi.

Euroopan unioni toi esille, että Venäjä rikkoo kansainvälistä lakia, pyrkiessään toimeenpanemaan miehitysalueillaan Krimillä liikekannallepanon. EU:n mukaan Venäjä kutsuu asepalvelukseen myös väestöjakaumaan verrattuna suhteettoman paljon etnisiin vähemmistöihin kuuluvia, Krimillä erityisesti Krimin tataareja.

Lokakuussa 2022 menehtyi yhteensä 12 860 venäläissotilasta. Tämä Ukrainan asevoimien julkaisema arvio vastasi 10,0 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128 420 kaatunutta) tammikuun loppuun 2023 mennessä.

Venäjän lokakuun 2022 kalustotappioihin kuului Ukrainan asevoimien mukaan (suluissa kertymä aikavälillä 24.2.2022-31.1.2023 eli 342 sotapäivän aikana) 344 (3 209) panssarivaunua, 552 (6 382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 357 muuta ajoneuvoa (5 061, luku sisältää tankkiautot), 333 (2 207) tykkiä, 47 (458) raketinheitintä, 21 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 12 (293) lentokonetta, 31 (283) helikopteria, 23 (200) erikoislaiteyksikköä ja yhden aluksen tai veneen (19). Lisäksi Ukraina pudotti lokakuussa 2022 yhteensä 151 (sodassa 31.1.2023 mennessä yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 406 (1951) taktista UAV-lennokkia. Tuhottujen tykkien määrä vastasi 15,1 prosenttia kaikista Venäjän menettämistä tykeistä sodan aikana. UAV-lennokkien (enimmäkseen räjähdelennokkeja) lukumäärä vastasi yli viidennestä (20,8 prosenttia) kaikista pudotetuista lennokeista sodan aikana ja risteilyohjuksiakin Ukraina pudotti 19,0 prosenttia koko sodan aikana pudotetuista (31.1.2023 saakka). Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Keskiviikkona 2. marraskuuta

Venäjän miehitysjoukot ovat jatkaneet ukrainalaisväestön pakkosiirtoja Hersonin alueella. Myös ukrainalaisia yrityksiä on pyritty ”kansallistamaan” miehittäjän nimiin. Ukarinalaisia lapsia on pakkosiirretty Hersonin alueelta Venäjälle.

Torstaina 3. marraskuuta

Donetskin venäläishallinnon johtaja Denis Pushilin kertoi, että Ukraina ja Venäjä vaihtoivat yli 200 sotavankia keskenään.

Perjantaina 4. marraskuuta

Aseistetut Venäjän asevoimien sotilaat pakottivat H’ersonin asukkaita pois kodeistaan evakoiksi. Jos asukkaat eivät välittämästi pystyneet osoittamaan omistavansa asuntojaan, heidät pakotettiin pois. Usein venäläissotilaat muuttivat tilalle tyhjennettyihin asuntoihin.

Venäjän presidentti Putinin mukaan ”osittaisessa liikekannallepanossa” oli saatu asepalvelukseen 318 000 sotilasta. Venäjän presidentti ei kuitenkaan julistanut liikekannallepanoa päättyneeksi. Ihmisoikeusjuristien mukaan tämä merkitsee, että laki on yhä voimassa, vaikka julkisuudessa muuta sanottaisiin. Sen sijaan hän edisti uusien taistelijoiden värväämistä asepalvelukseen kahdella uudella säädöksellä vapaaehtoisjoukoista ja aiempien vankien asepalvelukseen kutsumisesta. Säädöksen mukaan äskettäin vapautuneet ja vankeutensa vuoksi asepalvelun välttäneet venäläiset voivat tulla kutsutuksi asepalveluun. Sotimaan pääsisivät esimerkiksi raiskaajat, murtovarkaat ja murhaajat, mutta eivät autovarkaat, terroristit, maanpetturit eivätkä pedofiilit. Lisäksi Venäjän puolustusministeriö on ryhtynyt syksyllä soveltamaan palkkasotilasryhmittymä Wagnerin jo aiemmin käyttämää toimintatapaa, jonka mukaan vankilassa rangaistustaan suorittavat vangit voivat korvata vankeusaikaansa liittymällä vapaaehtoisina taisteluihin lähetettäviin sotilasjoukkoihin. Lainmuutokset ja uudet käytännöt mahdollistavat satojen tuhansien aiemmin yhteiskuntakelvottomana asepalvelun välttäneen kutsumisen tai värväämisen asepalveluun rintamalle.

Lauantaina 5. marraskuuta

Iranin ulkoministeri vahvisti maansa toimittaneen iranilaisvalmisteisia lennokkeja Venäjälle. Hänen mukaansa ”määrältään rajoitetut” toimitukset olisi kuitenkin toteutettu kuukausia ennen Venäjän hyökkäyssodan alkamista. Ulkoministeri lisäksi kehotti ukrainalaisia osoittamaan, että iranilaisia lennokkeja olisi käytetty Ukrainassa.

Ukrainan kantaverkkoyhtiö kertoi käynnistävänsä sähkönsäännöstelyn kiertävien sähkökatkosten muodossa Kiovassa ja seitsemällä Ukrainan alueella.

Sunnuntaina 6. marraskuuta

Venäjän oppositiolähteet raportoivat ukrainalaisesta tykistötulesta Svatoven piirin Makijivkan kylässä Luhanskin alueella. Tulituksessa on saattanut kuolla yhden päivän aikana jopa 500 syksyn liikekannallepanossa sotimaan käskettyä taistelijaa. Toisen uutisen mukaan 1. marraskuuta illalla paikalle saapuneet kokemattomat taistelijat saivat joukon lapioita, ja heitä käskettiin kaivamaan juoksuhautoja. Lapioita oli vähän ja sotilaat vuorottelivat kaivamisessa läpi yön. Varhain aamulla 2. marraskuuta ukrainalainen drooni havaitsi Voronežin alueelta pari viikkoa aiemmin liikekannallepanossa kootun ja pikaisesti koulutetun venäläisjoukon. Silminnäkijöiden mukaan seuranneesta tykistötulituksesta selvisi hengissä vain 130 taistelijaa 570:stä ja hekin menettivät mielenterveytensä, eivätkä pysty palaamaan rintamalle.

Venäjän mukaan ukrainalaisen tulitus on vaurioittanut Kah’ovkan voimalaitospatoa. Väitettä ei ole puolueettomasti varmennettu. Venäläislähteet eivät täsmennä, minne vauriot täsmällisemmin kohdistuivat, eli osuivatko iskut esimerkiksi padon sivuilla sijaitseviin strategisiin tie- ja rautatieväyliin.

Viikko 37 (7.–13.11.)

Maanantaina 7. marraskuuta

Ukrainan valtiollinen sähkö- ja kantaverkkoyhtiö Ukrenerho varoitti uusista suunnitelluista ja suunnittelemattomista sähkökatkoista. Erityisesti Kiovan ja Harkovan alueella sähkön saatavuustilanne on kriittinen. Tšernihivin alueella paikalliset sotilasviranomaiset kehottavat useiden Ukrainan pohjoisrajan kylien asukkaita muuttamaan evakkoon kodeistaan venäläisten toistuvan kranaatti- ja tykistötulen vuoksi.

Venäjä on menettänyt runsaasti sotilaitaan ja kalustoaan Donetskin alueen taisteluissa edeltävien päivien aikana. Joukot viestivät tyytymättömyyttään myös kotirintamalle ja arvostelevat sotilasjohtoa.

Iranissa konservatiivisen sanomalehden etusivulla päätoimittaja Masih Mohajeri poikkeuksellisesti kritisoi iranilaisten droonien toimituksia Venäjälle ja maan ulkopolitiikkaa. Hänen mukaansa Iranin hallituksen olisi tullut kehottaa hyökkäyssodan aloittanutta maata (Venäjää) noudattamaan kansainvälisiä säädöksiä jotka kieltävät aluekaappaukset muista maista. Toiseksi olisi tullut kieltää Venäjää käyttämästä Iranin toimittamia lennokkeja Ukrainassa. Kolmanneksi Iranin olisi tullut ylläpitää vahvempi suhde maahantunkeutumisen kohteeksi joutuneeseen valtioon (Ukrainaan). Kirjoittaja neuvoi maan ulkoministeriä välttämään ”laittamasta kaikkia munia yhteen (Venäjän) koriin”, sillä Iranin ulkopolitiikan perinteenä on ollut tasapainoilla lännen ja idän välillä.

Ukrainan ilmavoimien edustaja kertoi, ettei maalla ei ole tehokkaita keinoja torjua Venäjän mahdollisesti hankkimia iranilaisia ballistisia ohjuksia ilmatorjunnalla. Siksi ohjukset pitäisi tuhota niiden laukaisupaikoilla, vaikka ne olisivat kaukana Venäjän puolella.

Egyptin presidentti Abdel Fattah el-Sisi vaati Ukrainassa käytävän sodan ja sen aiheuttamien kärsimysten lopettamista, koska muu maailma kärsii siitä.

Sähköt ja vesi olivat poikki Hersonin alueella kymmenessä asutuskeskuksessa (kuten H’ersonissa) suurjännitelinjan katkettua venäläisten tulituksen seurauksena. Ukrainan mukaan H’ersonissa monet venäläissotilaat ovat paljolti muuttaneet siviiliasuntoihin ja piiloutuakseen ryhtyneet käyttämään siviilivaatteita. Tätä on tulkittu valmistautumisena katutaisteluihin. Myös Snihurivkan läheisyydessä venäläissotilaita on muuttanut kylistä evakuoituneiden siviilien taloihin, tai häätävät asukkaita kodeistaan päästäkseen asumaan niihin. Molemmat teot ovat sotarikoksia Geneven sopimusten mukaan: sekä sotilaiden esiintyminen siviileinä että siviilien karkottaminen kodeistaan. Siviilien tarkistusten lisääntymisestä kerrotaan H’ersonissa; mahdollisesti pyrkimyksenä saada partisaanitoimintaa vähennettyä. Kiinteitä tarkastuspisteitä on yhä kaupungin rajoilla, ja joukkoliikenteen kulkuvälineissä tehdään pistotarkistuksia. Venäläissotilaiden tekemät tarkastukset ovat aiempaa aggressiivisempia. Matkapuhelimia tutkitaan, ja miehiä voidaan vaatia riisuuntumaan tatuointien etsimiseksi.

Tiistaina 8. marraskuuta

Ukrainan presidentin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut maailman valtioiden hallitukset suuntautumaan pois taistelusta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Presidentin mukaan tehokasta ilmastopolitiikkaa ei ole olemassa ilman rauhaa.

Kiertävistä sähkökatkoksista on tullut arkea Ukrainassa, koska 10. lokakuuta lähtien Venäjä on iskuillaan vaurioittanut tai tuhonnut 40 prosenttia Ukrainan energiantuotantolaitoksista erityisesti ohjus- ja lennokki-iskuillaan.

30 Käärmesaaren puolustajaa, jotka Venäjä vangitsi vallatessaan saaren helmikuussa 2022, vapautuivat vankeudesta.

Keskiviikkona 9. marraskuuta

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu ilmoitti perääntymisestä Dneprin oikeanpuoleiselta eli läntiseltä rannalta. Käytännössä tämä tarkoitti joukkojen poisvetämistä seuraavina päivinä Mykolajivin alueen Baštankan piiri eteläosasta (Snihurivkan kaupungista), Hersonin alueen Beryslavin piiristä ja Hersonin piirin pohjoisosasta.

Torstaina 10. marraskuuta

Venäjän asevoimat oli vetäytymässä Dneprin oikean puolen miehitysalueilta. Ukrainan asevoimien joukot etenivät vastaavasti. Venäjä räjäytti H’ersonin 199-metrisen televisiotornin vetäytyessään kaupungista Dneprin länsirannalle.

Perjantaina 11. marraskuuta

Venäjän asevoimat ilmoitti vetäytyneensä Dneprin itäpuolelle. Venäjä tuhosi perääntyessään monia siltoja, muun muassa suuren osan Antonivkan maantiesiltaa, Antonivkan rautatiesiltaa ja Kah’ovkan vesivoimalaitospatoa maantie- ja rautatiesiltoineen, estäen tällä ukrainalaisia käyttämästä tätä Dneprin ylitykseen venäläisjoukkojen takaa-ajamiseksi. Erityisesti perusteellisesti tuhottu Antonivkan maantiesilta vaikeuttaa myöhemminkin keskeisesti yli kilometrin levyisen Dneprin yli pääsemistä. Satelliittikuvista voitiin havaita, että Kah’ovkan vesivoimalaitospadon kolmen luoteisinta 12 metriä leveää sulkua oli tuhottu. Näiden kautta pystyy purkautumaan ainakin osa Kah’ovkan tekojärven käytettävissä olevasta vedestä (enimmillään noin 1/3 tekojärven tilavuudesta). Tämän aiheuttamasta Dneprin alajuoksun pinnannousun suuruudesta ei vielä oltu esitetty perjantaina julkisuudessa luotettavia arvioita. Myöskään venäläismiehityksestä vapautuneiden Dneprin alajuoksun oikean rannan webkameroiden kuvasarjoja, hydrologisten asemien pinnankorkeusmittauksia, tai satelliittien altimetri- tai sivukulmatutkadataa Dneprin alajuoksun havaitusta pinnankorkeudesta tai sen muutoksista padon vaurioittamisen jälkeen ei oltu vielä tuotu tuolloin julkisuuteen.

Lauantaina 12. marraskuuta

Venäjän kerrottiin siirtäneen alueen miehityshallinnon H’ersonista vetäytymisen jälkeen Henitšeskin satamakaupunkiin. Kaupunki on ennestään ollut Henitšeskin piirin hallintokeskus. Yhdysvaltalainen kenraali (evp.) Ben Hodges kommentoi, että suurin osa Hersonin alueen vielä miehitetystä osasta on nyt Ukrainan asevoimien Himars-raketinheittimien täsmäammusten kantaman sisällä. (Hersonin alueen piirikeskuksista ainoastaan Henitšesk sijaitsee Himarsin tavanomaisten täsmäohjusten kantaman ulkopuolella.)

Sunnuntaina 13. marraskuuta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi, että H’ersonissa oli todettu jo yli 400 Venäjän tekemää sotarikosta ja että H’ersonista oli löydetty siviilien ruumiita.

Viikko 38 (14.–20.11.)

Maanantaina 14. marraskuuta

YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, jonka mukaan Venäjä on vastuussa kaikista hyökkäyksen aiheuttamista vahingoista Ukrainassa, ja vaatii korvauksia.

Tiistaina 15. marraskuuta

Venäjä teki mittavan ohjushyökkäyksen Ukrainaan. Ohjusiskut kohdistuivat erityisesti Kiovassa, Harkovassa ja Lvivissä sijaitseviin kohteisiin. Erityisesti asuintaloihin ja energiajärjestelmiin kohdistuneiden iskujen seurauksena 7 miljoonaa kotitaloutta tai muuta sähkön tilaajaa jäi vaille sähköä ympäri Ukrainaa. Myös öljyn kulku Ukrainan kautta Unkariin saapuvaa siirtoputki Družbaa pitkin katkesi. Ukraina kertoi ampuneensa alas 73 hyökkäyksessä käytetystä yli 90:stä venäläisestä risteilyohjuksesta. Lisäksi Venäjä käytti yli kymmentä Shahed-räjähdelennokkia. Hyökkäystä on verrattu laajuudeltaan venäläisten 10. lokakuuta tekemiin ohjus- ja lennokkiskuihin.

Pääartikkeli: Teema-artikkeli Przewodówin ohjusturma

Puolalaisessa Przewodówin kylässä tapahtui ilmeisesti ohjusräjähdys, joka tappoi kaksi Puolan kansalaista. Przewodówin kylä sijaitsee Puolan kaakkoisosassa lähellä Ukrainan rajaa. Useat medialähteet ovat arvioineet tekijäksi Venäjää. Puolan mukaan kylään osunut ohjus tai ohjukset olivat todennäköisesti venäläisvalmisteisia, mutta ohjuksen ampujasta ei vielä ollut varmuutta. Venäjän puolustusministeriö kiisti tehneensä ohjusiskuja Puolan rajan tuntumassa. Puola kertoi nostavansa asevoimiansa valmiustilaa ja selvittävänsä, että tarvitseeko Puolan aktivoida Naton 4. artikla.

Keskiviikkona 16. marraskuuta

Puolan presidentti Andrzej Dudan mukaan ei ole näyttöä, jonka mukaan edellispäivänä Przewodówin kylässä tapahtunut ohjusräjähdys olisi tahallinen hyökkäys tai että ohjus olisi laukaistu Venäjältä. Hänen mukaansa olisi viitteitä, että ohjus olisi laukaistu osana Ukrainan ilmatorjuntaa, ja olisi vahingossa pudonnut Puolan puolelle. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenski kertoi kuitenkin olevansa vakuuttunut – Ukrainan asevoimilta ja ilmavoimilta saamiensa raporttien perusteella – ettei ohjus olisi ukrainalainen. Britannian ulkoministeri James Cleverly tiivisti, että ainoa syy, miksi ohjukset lentelevät Euroopan ilmatilassa on Venäjän ”barbaarinen tunkeutuminen Ukrainaan”.

Torstaina 17. marraskuuta

Venäjä teki kuudennen laajemman ohjushyökkäyksen Ukrainaan lokakuun alun jälkeen. Urainalaisviranomaisten mukaan hyökkäys kohdistui maan energiajärjestelmiin. Iskuja kohdistettiin muun muassa Dnipropetrovskin, Odessan ja Zaporižžjan alueiden kaupunkeihin; näissä kuoli tai haavoittui kymmeniä ihmisiä, myös esimerkiksi 15-vuotias tyttö. Aseenaan Venäjä käytti S-300-ilmatorjuntaohjuksia muun muassa kymmenen ihmistä surmanneessa, kaksikerroksiseen asuintaloon kohdistuneissa iskuissaan Zaporižžjan alueen Vilnjanskiin. Iskujen jälkeen miljoonat siviilit kärsivät sähkön ja veden jakelun katkeamisesta samalla, kun talvipakkaset ja ensilumi oli saapumassa. Hyökkäykset tehnyt Venäjä kuitenkin pyrki julkisesti vyöryttämään vastuutaan omista ohjus- ja lennokkihyökkäyksestään iskujen kohdemaalle Ukrainalle. Viikon aikana Venäjä oli hyökännyt erityisesti Ukrainan länsiosan kriittisiä peruspalveluja vaurioittaen. Jopa puolet ukrainalaisista kärsi ainakin sähkön tai veden katkoksista.

Viljanvientisopimuksen jatkosta viestittiin. Siinä Venäjä mahdollistaa Ukrainan Mustaltamereltä lähtevät kansainvälistä ruokapulaa helpottavat viljakuljetukset erityisjärjestelyin sotatoimiensa aikana.

Aiemmin viikolla Puolassa tapahtuneesta ohjusräjähdyksestä Venäjää syyttänyt ja sodan laajenemisesta varoitellut Ukrainan presidentti Zelenskyi oli pehmentänyt kantaansa. Tässä vaiheessa hän tunnusti, ettei ole vielä varma mitä oli tapahtunut.

Ukraina on vapauttanut puolet Venäjän hyökkäyssodassaan miehittämistä alueista takaisin Ukrainan valtion hallintaan.

Perjantaina 18. marraskuuta

Ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan venäläisviranomaiset valmistelevat ilmeisesti liikekannallepanon toista aaltoa tai yleistä liikekannallepanoa joulu- tai tammikuussa, vaikka syksyllä 2022 kutsuttujen koulutus on yhä meneillään. Esimerkiksi valtionyritysten henkilöstöä on lähetetty Venäjällä erilaisiin koulutusohjelmiin tai liikekannallepanoon liittyville kursseille. Moskovalainen varuskunta on vahvistanut liikekannallepanon jatkumisen valtionjohdon medialle väittämistä päinvastaisista puheista huolimatta. Myös oikeusistuin on tulkinnut liikekannallepanon olevan yhä meneillään.

Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n mukaan Venäjän 17. marraskuuta esimerkiksi Hmelnytskyin ja Rivnen ydinvoimalaitosten sähkönsyöttölinjoihin tekemät iskut ilmentävät ydinturvallisuuden heikkenemisen ja turvallisuusriskien mahdollisuutta. Tämä koskee kaikkia ukrainalaisia ydinvoimaloita, eikä vain Zaporižžjan ydinvoimalaitosta, joka IAEA:n mukaan on Venäjän miehityksestä huolimatta yhä ukrainainalaisten omistama. Venäjän hallituksen toiminta, jossa sen joukot vaarantavat ydinvoimaloiden turvallisuutta ja uhkaavat niitä edelleen, osoittaa IAEA:n mukaan myös, että Venäjä on sopimaton miehitysalueellaan sijaitsevan Zaporižžjan ydinvoimalan vastuunkantajaksi.

Sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä oli esillä useiden aseettomien venäläissotilaiden antautumistilanne, jossa venäläissotilas avaa tulen piirittäviä ukrainalaisia kohtaan. Hetkeä myöhemmin otetuista droonikuvista käy ilmi, että kaikki venäläissotilaat ovat kuolleet. Tapauksen epäillään viittaavan ukrainalaisjoukkojen tekemään sotarikokseen.

Lauantaina 19. marraskuuta

Ukrainan yleisen syyttäjän mukaan Venäjän hyökkäyssodassa on kuollut ainakin 437 lasta. Lisäksi ainakin 837 lasta on haavoittunut. Eniten lapsiuhreja on tullut Donetskin alueella.

Britannian pääministeri Rishi Sunak vieraili Kiovassa. Hän tapasi muun muassa Ukrainan presidentin ja pelastushenkilöstöä sekä sankarikoira Patronin.

Sunnuntaina 20. marraskuuta

Sekä Ukraina että Venäjä syyttivät toisiaan Zaporižžjan ydinvoimalaitokseen yöllä kohdistetuista iskuista. Iskut vaurioittivat joitain ydinvoimala-alueen rakennuksia ja laitteistoja.

Ukrainassa on poliisin mukaan aloitettu rikostutkinta lähes 45 000 tapauksesta Venäjän maahantunkeutumisen ajalta, joissa Venäjän palveluksessa olevat henkilöt olisivat ilmoituksen mukaan syyllistyneet rikokseen. Toistaiseksi 47 poliisin toteamassa rakennuksessa venäläisjoukot olisivat tutkinnan mukaan laittomasti pitäneet pidätettyinä ja kiduttaneet ukrainalaisia.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War toi esille sotabloggaajien puoliviralliseksi kasvaneen merkityksen venäläisessä viestinnässä. Sotabloggaajayhteisö kannattaa vahvasti Venäjän sotatoimia ja on asenteeltaan kansallismielistä. Bloggaajien joukko on melko kirjava, eri kirjoittajat voivat olla lähellä varsin erilaisia nationalistisia ryhmittymiä. Monille bloggaajille sallitaan kriittistenkin asevoimia, puolustusministeriötä tai valtiojohtoa koskevien kannanottojen äänekkäämpi esilletuonti. Monet sotabloggaajat hankkivat sivustolleen tietoa virallisten kanavien ulkopuolelta. Useat bloggaajat kirjoittavat venäläisten sosiaalisten medioidan (Telegram, VK, ja RuTube) ohella valtiollisiin joukkoviestimiin kuten Komsomolskaja Pravdaan, Riaan, tai websivusto RiaFaniin. Monet keskeiset länsimaiset sosiaaliset mediat (kuten Instagram ja Twitter) kiellettiin Venäjällä osana sotasensuuria. Useat venäläiset sotabloggaajista eivät kuitenkaan ole taustaltaan tai asemaltaan riippumattomia Venäjän asevoimista tai valtionviestimistä. Osaalla on virallinen venäläisen presidentinhallinnon myöntämä asema. Suosituimmilla sotablogeilla on yli miljoona seuraajaa.

Viikko 39 (21.–27.11.)

Maanantaina 21. marraskuuta

Venäläiset miehityshallinnot ovat ryhtyneet perustamaan ”notariaattitoimistoja”, joiden avulla ”laillistetaan” ukrainalaisen kiinteistöjen haltuunottoa (tosiasiallista varastamista) ”Venäjän federaation lainsäädännön mukaisesti”.

Maailman terveysjärjestö WHO:n aluejohtaja vaatii sodan osapuolien perustavan humanitaarisia käytäviä Ukrainaan terveydenhuollon varustamiseksi. Esimerkiksi monet sairaalat ja terveyskeskukset tarvitsevat lääkkeiden ohella sähköä ja vettä, joiden toimitusten turvaamiseksi humanitaarisia kuljetuksia tarvittaisiin.

Tiistaina 22. marraskuuta

Yhdysvaltain ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden erikoislähettiläs, Stanfordin yliopiston humanitaarisen oikeuden professori Beth Van Schaackin mukaan Venäjän sotilasjoukot ovat syyllistyneet järjestelmällisiin sotarikoksiin kaikilla alueilla, joille joukkoja on lähetetty. Tekojen laajuuden ja järjestelmällisyyden vuoksi Venäjän johto voidaan katsoa syylliseksi tekoihin. Ukrainan siviiliväestöön kohdistuneet hyökkäykset ovat tarkoituksellisia, umpimähkäisiä ja suhteettomia. Venäläisjoukot ovat murhanneet, kiduttaneet ja siepanneet ukrainalaisia järjestelmällisesti. Siviilejä ja sotavankeja on pahoinpidelty, Ukrainan kansalaisia on pakkosiirretty Venäjälle, ukrainalaisiin on kohdistettu seksuaalista väkivaltaa, ja heitä on murhattu teloitustyyliin. Puolustusliitto Naton parlamentaarinen kokous kehotti liiton jäsenmaiden hallituksia ja parlamentteja pitämään Venäjän johtoa vastuullisena kaikista tekemistään sotarikoksista (päätöslauselma 478).

Puolustusliitto Naton parlamentaarinen kokous on hyväksynyt myös päätöslauselman 479, joka muun muassa lämpimästi toivottaa Suomen ja Ruotsin tervetulleeksi liittouman jäseniksi ja suosittaa loppujakin liittouman maita ratifioimaan näiden kahden maan liittymissopimuksen. Päätöslauselma korostaa, että Venäjän yritykset liittää Ukrainan osia itseensä ovat laittomia, minkä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen äänestyskin (12.10.2022) puolustusliiton mukaan selvästi osoitti. Päätöslauselma kehottaa lisäksi liittouman jäsenmaita julkituomaan, että nykyisen valtionjohdon alainen Venäjä on terroristivaltio.

Keskiviikkona 23. marraskuuta

Venäjä jatkoi ohjushyökkäyksiään erityisesti Ukrainan energiainfrastruktuuria kohtaan noin 70 risteilyohjuksella ja useilla räjähdelennokeilla. Ukrainan ilmavoimat kertoi torjuneensa 51 risteilyohjusta ja viisi Zala Lancet -lennokkia. Iskuja oli kohdistettu asuintaloihin, sekä Kiovan, Kiovan alueen, Lvivin, Vinnytsjan ja Zaporižžjan alueiden lämpövoimaloihin sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin ja sähköverkon muuntamoihin. Iskut tappoivat useita ja haavoittunut ainakin 36 ihmistä. Ukrainan ydinvoimaloista vastaava Energoatom ajoi turvallisuussyistä alas kaikki Ukrainan hallitsemalla alueella olevat ydinvoimalat (Etelä-Ukrainan, Hmelnytskyin ja Rivnen ydinvoimalaitos), jotka ovat hyvin keskeisiä voimaloita Ukrainan sähköntuotannossa. Vuonna 2021 kaikkiaan 55 prosenttia Ukrainan käyttämästä sähköstä (86,2 TWh) tuotettiin ydinvoimalaitoksilla. Koko Kiovan alueen ja Lvivin kaupungin raportoitiin pimentyneen, Harkovassa kaikki sähköä käyttävä liikenne (kuten metrot) pysäytettiin.

Moldovan varapäämininisteri kertoi, että Moldovaan aiheutui ”massiivisia” sähkökatkoja Venäjän Ukrainaan tekemien iskujen seurauksena. Moldovan kantaverkkoyhtiö Moldelectrica työskenteli päivällä aktiivisesti pyrkiessään liittämään yli 50 prosenttia maasta jälleen takaisin sähkön piiriin. Helmikuussa 2022 Ukrainan kantaverkkoyhtiö Ukrenerho irrottautui aiemmasta yhteydestään Venäjän kontrolloimaan neuvostovuosina luotuun IPS/UPS-kantaverkkoalueeseen. Irrottautumisen 24. helmikuuta 2022 aamuyöllä piti olla alkujaan muutaman päivän kestävä ja etukäteen naapurimaille informoitu kokeilu. Vain tunteja Ukrainan kantaverkon irtikytkemisen jälkeen Venäjä tunkeutui sotavoimillaan Ukrainaan. Maaliskuussa Ukraina liitti kantaverkkonsa keskieurooppalaiseen ENTSO-E-kantaverkkoalueeseen. Tämän seurauksena Ukrainan kautta aiemmin IPS-UPS-kantaverkkoalueeseen kuulunut Moldova liittettiin ja synkronoitiin samaan keskieurooppalaiseen sähkön kantaverkkoyhteisöön.

Euroopan parlamentti luokitteli Venäjän terrorismia tukevaksi valtioksi, joka käyttää valtioterroristisia keinoja. Pian tämän päätöksen jälkeen Euroopan parlamentin verkkosivustoille kohdistettiin palvelunestohyökkäys, joka analyysin perusteella oli peräisin Venäjältä.

Suomessa esimerkiksi Tampereen kaupunki ja Koiviston Auto ovat ilmoittaneet lahjoittavansa huollettuja linja-autoja Ukrainaan esimerkiksi koulukuljetuksia varten. Linja-autojen mukana toimitetaan avustustarvikkeita. Osa lahjoitettavista linja-autoista ajetaan Ukrainaan jo marraskuussa.

Torstaina 24. marraskuuta

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston kokous järjestettiin myöhään keskiviikkona Ukrainan pyynnöstä. Ukrainan presidentti Zelenskyi pyysi kokoukselta YK:n peruskirjaan nojautuen energiaterrorismin tuomitsevaa päätöslauselmaa. Hän myös vaati, ettei Venäjä saisi osallistua sen sotatoimia koskeviin päätösäänestyksiin. Venäjän YK-suurlähettiläs myönsi Venäjän iskeneen Ukrainan sähköverkkoon, mutta perusteli sähköverkon tukevan Ukrainan armeijan toimintaa. Siviilituhojen Venäjän lähettiläs väitti johtuvan muun muassa Ukrainan ohjuspuolustuksesta. Koska Venäjällä on turvallisuusneuvostossa veto-oikeus, tuomitsevan päätöslauselman hyväksymistä pidettiin epätodennäköisenä.

Viikko 40 (28.11.–4.12.)

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Sisällöntuottajia kaivataan

Torstaina 1. joulukuuta

Ukrainan presidentin virallisen kannan mukaan Ukrainan asevoimissa on menehtynyt 10 000–13 000 sotilasta Venäjän hyökkäyssodan aikana.

Ukrainalaiset sotilaat voivat päästä palkalliselle lomalle sotatilan aikana kymmeneksi päiväksi. Uuden lain mukaan korkeintaan 30 prosenttia joukko-osastosta voi olla samanaikaisesti lomalla.

Venäläisen mielipidekyselyn mukaan marraskuussa 2022 vain 25 prosenttia venäläisistä vastaajista kannatti sodan jatkamista Ukrainassa. Heinäkuussa luku oli vielä ollut 57 prosenttia. Vastaajista 55 prosenttia toivoi nyt rauhanneuvotteluja Ukrainan kanssa. Marraskuun lopulla tehty kysely oli tarkoitettu Kremlinin sisäiseen käyttöön, mutta venäläinen Meduza-julkaisu sai sen käsiinsä. Tuoreen kyselyn kannat olivat samansuuntaisia tutkimuslaitos Levada-keskuksen lokakuussa tekemän mielipidekartoituksen kanssa. Tuolloin vain 27 prosenttia venäläisestä tuki sodan jatkamista, ja 57 prosenttia kannatti tai luultavasti kannattaisi rauhanneuvotteluja Ukrainan kanssa.

Kiinan presidentti Xi Jinping kaipasi ponnisteluja ”Ukrainan kriisin” lopettamiseksi. Poliittinen ratkaisu olisi hänen mukaansa Euroopan ja kaikkien Euraasian maiden yhteinen etu.

Venäläiset kirjakustantajat ovat ilmaisseet huolensa viranomaisten kasvavasta viestinnän säätelystä ja pelkonsa ”neuvostoliittolaisesta” sensuurista. Huolta on aiheuttanut esimerkiksi edellisviikolla säädetty, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä (LGBTQ) kertovan ”propagandan” rajoittamista kirjoissa, elokuvissa, tiedotusvälineissä ja internetissä koskevan lain tulkinnan epäselvyys. Lain laajan soveltamisen on katsottu voivan puuttua jopa moneen teosklassikkoon. Lisäksi viranomaiset haluavat kieltää ”ulkomaalaisiksi agenteiksi” leimattujen kirjailijoiden kirjojen myymisen alaikäisille. Tähän joukkoon on lisätty kasvava joukko kirjailijoita, esimerkiksi scifi-kirjailija Dmitri Gluhovski ja historiallisia fiktiota kirjoittava Boris Akunin. Jotkut kirjakauppiaat ovat aloittaneet varalta itsesensuurin ja myyvät mahdollisesti kiellettäviä teoksia suurilla alennuksilla.

Venäjän kulttuuriministeriö esitteli valtion tukemien elokuvahankkeiden suositellun 17 aihepiirin listan vuodelle 2023. Ministeriön toivomiin aiheteemoihin kuuluu muun muassa venäläissotilaiden sankaruus ja epäitsekkyys ”Venäjän erikoisoperaation” kuluessa, Moskovan ja Pietarin ulkopuolisen Venäjän esilletuonti esimerkiksi Venäjän Kaukoidän, arktisen seudun ja Vähä-Venäjän alueilla, sekä Euroopan rappion esilletuonti.

Ukrainan asevoimien mukaan marraskuussa 2022 Venäjä menetti yhteensä 16 970 sotilastaan. Tämä vastasi 13,2 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128 420 kaatunutta) tammikuun loppuun 2023 mennessä. Tappiotilastojen perusteella marraskuu 2022 oli Venäjälle kolmanneksi eniten miestappioita tuottanut sotakuukausi (tilastot tammikuun 2023 loppuun).

Marraskuu 2022 (suluissa kertymä aikavälillä 24.2.2022–31.1.2023 eli 342 sotapäivän aikana) Venäjän kalustotappioihin kuului Ukrainan asevoimien mukaan 217 (3 209) panssarivaunua, 376 (6 382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 298 muuta ajoneuvoa (5 061, luku sisältää tankkiautot), 174 (2 207) tykkiä, 12 (458) raketinheitintä, 13 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 4 (293) lentokonetta, 4 (283) helikopteria, 9 (200) erikoislaiteyksikköä eikä yhtään alusta tai venettä (19). Lisäksi Ukraina olisi pudottanut marraskuussa 2022 yhteensä 134 (sodassa 31.1.2023 mennessä yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 147 (1951) taktista UAV-lennokkia. Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Perjantaina 2. joulukuuta

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Sunnuntaina 4. joulukuuta

Ukrainalainen tietotoimisto Ukrinform uutisoi Ukrainan merivoimien Telegram-videoviestiin pohjautuen, että venäläisjoukot olisivat käyttäneet kiellettyjä kemiallisia aseita Itä-Ukrainassa. Uutisen mukaan venäläiset ovat pudottaneet pieniä klooripikriiniä sisältäviä K-51 -kranaatteja drooneista. Ukrainan merivoimien sotilaat ovat joutuneet suojautumaan kemiallisiin suojapukuihin tämän vaarallisen ja voimakkaasti ärsyttävän kemiallisen yhdisteen vuoksi. Kloropikriini (CCl₃NO₂) tunnetaan myös nimillä trikloorinitrometaani, nitrokloroformi ja nitrotriklorometaani. Normaaleissa ilmasto-oloissa yhdiste on pistävänhajuinen hieman öljymäinen ja väritön neste (yhdisteen sulamislämpötila −64, kiehumislämpötila 112 Celsius-astetta), mutta iskeytyessään tai kuumentuessaan se voi räjähtää. Neste hajoaa kuumentuessaan ja valon vaikutuksesta. Tällöin muodostuu myrkyllisiä kloorivetyä ja typen oksideja sisältäviä huuruja. Altistuminen työterveydellistä raja-arvoa suuremmille pitoisuuksille voi aiheuttaa kuoleman. Joulukuun 4. päivänä raportoitu tapaus ei ollut ensimmäinen kerta, vaan venäläisten on raportoitu käyttäneen samantyyppisiä kemiallisia kranaatteja jo aiemmin hyökkäyssotansa aikana (ainakin 23. syyskuuta ja 12. lokakuuta 2022). Pienestä koostaan huolimatta nämä kranaatit kuuluvat Geneven sopimusten kieltämiin kemiallisiin aseisiin.

Nobelin rauhanpalkinnon ihmisoikeustyöstään vastaanottaneen, Memorial-järjestön perustajiin kuuluvan historioitsija Irina Štšerbakovan (ven. Ирина Щербакова) mukaan Vladimir Putinin hallinto ei tässä vaiheessa ole valmis rauhanneuvoteluihin tai diplomaattisiin ratkaisuihin Ukrainan sodan lopettamiseksi.

Joulukuu 2022

Viikko 41 (5.–11.12.)

Maanantai 5. joulukuuta

Varhain aamulla kahteen Venäjän risteilyohjusten laukaisemiseen käyttämien strategisten pommituslentokoneiden tukikohtaan iskettiin mahdollisesti räjähteillä varustettujen neuvostoliittolaisvalmisteisten lennokkien avulla. Iskuissa raportoitiin vaurioituneen kaksi Tupolev Tu-95 -pommituslentokonetta Saratov-Engelsin lentotukikohdassa sekä suuri polttoainesäiliö Rjazanin Djagilevon lentotukikohdassa ja sen lähellä sijainnut Tupolev Tu-22M3 -pommituslentokone. Tämän tyypin yliäänennopeuteen yltävillä pommikoneilla Venäjä murjoi esimerkiksi Mariupolissa Azovstalin tehdasaluetta. Rjazanin tukikohdan polttoainesäiliön räjähdyksessa kolme tukikohdan sotilashenkilöä kuoli; lisäksi tukikohdissa loukkaantui useita ihmisiä.

Muutamia tunteja myöhemmin Venäjä ampui Ukrainaan kahdessa aallossa yhteensä yli 70 ohjusta, jotka olivat esimerkiksi Kalibr- ja H-59-tyypin risteilyohjuksia. Tällä kertaa ohjuksia ammuttiin Mustaltamereltä, Kaspianmereltä ja Rostovin alueelta; iskuihin osallistui Venäjän mukaan myös 14 Tupolev Tu-95 -pommituslentokonetta. Ukraina raportoi pudottaneensa yli 60 näistä ohjuksista. Iskut surmasivat ainakin neljä ihmistä sekä aiheuttivat tuhoja Ukrainan jo ennestään monin paikoin vaurioitettuun sähköverkkoon ja tämän seurauksena myös vedenjakeluun. Venäjä iski myös joihinkin viestintäkeskuksiin. Sähkökatkoja aiheutui muun muassa Odessaan, Sumyyn, Mykolajiviin ja Kryvyi Rihiin sekä muutamille muille alueille.

Venäjän iskujen ja Ukrainan torjuntatoimien jälkeen Moldova kertoi löytäneensä ohjuksen kappaleita pohjoisrajansa läheltä Bricenin kaupungin luota. Moldovaan pudonneiden ohjusten kappaleiden alkuperästä ei vielä maantain alkuillalla ollut varmuutta. Lisäksi Venäjän ohjushyökkäys aiheutti Moldovaankin sähkökatkoja; edellisen kerran Venäjän hyökkäykset katkoivat sähköjä Moldovasta laajalti 15. ja 23. marraskuuta.

Tiistai 6. joulukuuta

Kurskin itäisen lentoaseman laidalla sijaitsevaan polttoainesäiliöön iskettiin arvioiden mukaan Neuvostoliiton aikaiseen Tupolev Tu-141 Striž -tiedustelulennokkiin pohjautuvalla, Ukrainassa edelleenkehitetyllä räjähdelennokilla 6. joulukuuta 2022. Isku muistutti edellispäivänä venäläisiin strategisten pommikoneiden tukikohtiin (Saratov-Engels ja Rjazan-Djagilevo) tehtyjä lennokki-iskuja.

Keskiviikko 7. joulukuuta

Venäjän presidentti Putin myönsi, että Venäjän sota Ukrainassa saattaa muuttua ”pitkäkestoiseksi prosessiksi”. Putin väitti kuitenkin, ettei Venäjän tarvitsisi liikekannallepanna enempää väestöään.

Donetskin alueen Kurah’ovessa kahdeksan ihmistä kuoli ja viisi loukkaantui Venäjän kranaatti- tai tykistötulen seurauksena.

Torstaina 8. joulukuuta

Venäjän presidentti Putin kertoi maansa asevoimien aikovan jatkaa hyökkäämistä Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan.

Perjantai 9. joulukuuta

Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin (ISW) mukaan Venäjän presidentti Putin pyrkii yhä esittämään Ukrainan olevan haluton neuvottelemaan sodan lopettamisesta vaikka Venäjä olisi hänen mukaansa tähän valmis.

Muun muassa Venäjän kansalliskaarti on vahvistanut, että liikekannallepano maassa jatkuu yhä, vaikka lokakuun lopulla maan valtionjohto väitti julkisuudessa mielialoja rauhoittaakseen muuta.

Putin kritisoi ja kertoi luottamuksensa ”länteen” laskeneen oleellisesti kuultuaan Saksan aiemman kanslerin Angela Merkelin esilletuomana, että vuonna 2014 Venäjän, Ranskan ja Saksan johdolla sovitun Minskin sopimuksen hiljaisena tarkoituksena oli Merkelin mukaan ollut hankkia Ukrainalle aikaa kehittää puolustuskykyään.

Yhdysvaltain puolustusministerin Lloyd Austinin mukaan Venäjä on laajentamassa ja uudistamassa ydinasearsenaaliaan. Venäjällä on varastoissaan lähes 6 000 ydinkärkeä. Vuoden 2023 aikana maa pyrkii Austinin mukaan myös organisoimaan ydinasejoukkonsa uudelleen. Venäjän johto on Ukrainan hyökkäyssotansa aikana useasti väläytellyt ydinaseen rajoitun tai ennalta ehkäisevän käytön mahdollisuutta.

Lauantai 10. joulukuuta

Venäjä on jatkanut laajamittaisa iskujaan ukrainalaisia siviilikohteita vastaan. Venäjän asevoimat hyökkäsi esimerkiksi 15 iranilaismallisella räjähdelennokilla Ukrainan lounaisosan Hersonin, Odessan ja Mykolajivin alueilla oleviin kohteisiin. Ukrainan ilmavoimien mukaan se ampui alas kymmenen näistä lennokeista. Tykistöasein Venäjä tulitti Hersonin aluetta 51 kertaa vuorokauden aikana. Muun muassa sairaala, kauppoja, varastoja ja teollisia rakenteita vaurioitui, sekä osa Hersonin sähköistä katkesi. Ainakin kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan haavoittui. Ukrainan pohjoisosan Sumyn alueelle Venäjä teki 48 iskua. Esimerkiksi Velyka Pusarivkan kylän keskustaan hyökättiin perjantaina S-300-ohjuksella, mikä vauroitti yli 20 rakennusta.

Ukrainan itäosissa taistelut jatkuivat. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän tykistötuli ja tulipalot ovat tuhonneet Bah’mutin kaupungin suurelta osin. Samantapainen kohtalo on hänen mukaansa ollut myös Soledarilla, Maryinkalla ja Kreminnalla.

Romanian laivasto räjäytti merimiinan Mustallamerellä miinan ajaudutta lähellä maan rannikkoa.

Viikko 42 (12.–18.12.)

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tiistai 13. joulukuuta

Ukrainan asevoimat vaurioitti Zaporižžjan alueen eteläosassa miehitettyyn Melitopolin kaupunkiin idästä johtavaa M14-valtatien siltaa. Melitopolin ja sen itäpuolella sijaitsevan Kostjantynivkan kylän välinen, Molotsnajoen ylittävä siltayhteys on muun muassa venäläisten miehitysjoukkojensa huollon käytössä.

Perjantai 16. joulukuuta

Tutkija, sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö pitää Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikovin torstaista lausuntoa Venäjän mahdollisesta suurhyökkäyksestä vuodenvaihteen jälkeen vakavastiotettavana. Käihkön mukaan Venäjän syyskuussa alkaneen liikekannallepanon seurauksena Venäjän asevoimat sai 318 000 uutta sotilasta. Tämä on valtava määrä ja muuttaa sodan voimasuhteita. Jos Venäjä siirtää esimerkiksi 150 000 uutta sotilasta rintamalle, kasvaisi taistelujen mittaluokka huomattavasti. Venäjä saattaisi tällöin yrittää hyökätä Ukrainaan myös pohjoisesta, avaamalla sinne uuden rintaman. Kähkön mukaan länsimaiden tulisi muuttuneessa tilanteessa laajentaa aseapuaan Ukrainalle. Maiden olisi myös lisättävä asetuotantoaan, mikäli Ukrainan halutaan voittavan. Venäjä on jo aiemmin kiihdyttänyt esimerkiksi sotateollista ammustuotantoaan ja pyrkinyt tuhoamaan ukrainalaista puolustusteollista tuotantoa.

Lauantai 17. joulukuuta

Sunnuntai 18. joulukuuta

Ukrainan asevoimien mukaan Venäjän joukkojen henkilötappiot lähestyvät 100 000 kuollutta; aamun tappioraportin uhriluku oli 98 280 venäläisjoukkojen kuollutta helmikuun 24. päivästä lähtien. Ukrainan asevoimien eteläisiä joukkoja johtava kenraalimajuri Andri Kovaltšukin (ukr. Андрій Ковальчук) arvioi, että Venäjä saattaa yrittää hyökätä Ukrainaan uudelleen hyökkäyssodan alkuvaihetta muistuttaen pohjoisesta (Valko-Venäjältä), idästä ja etelästä.

Venäjän on raportoitu käyttävän itärintamalla Bah’mutin läheisyydessä ukrainalaisasemien paljastamiseksi syötiksi lähetettäviä pieniä tiedustelujoukkoja. Kun ukrainalaiset torjuvat hyökkäävän tiedustelujoukon, he samalla tulevat paljastaneeksi oman sijaintinsa, jonne Venäjän asevoimat kohdistaa yhden tai useamman tykistökeskityksen. Tällä hyökkääjävaltio pyrkii kuluttamaan ukrainalaisjoukkoja välittämättä lähetetyn tiedustelujoukon sotilaiden hengissäselviämisestä. Tunnustelemaan lähetettyihin joukkoihin on sijoitettu esimerkiksi palkkasotilasyhtiö Wagnerin vankiloista vapautuslupauksia vastaan värväämiä taistelijoita. Veristä menettelyä toistetaan yötä päivää, ja tällä hyökkäävät venäläisjoukot saattavat päästä etenemään pieniä matkoja kerrallaan. Palkkasotilasyritys Wagnerin palveluksessa on ollut myös Venäjän asevoimista eläkkeelle jääneitä lentäjiä, joiden ohjaamilla, yhä ilmavoimien tunnuksissa olevilla Suhoi Su-24M -rynnäkköhävittäjillä ja Suhoi Su-25 -maataistelukoneilla palkkasotilasyhtiö on tukenut taistelutoimiaan.

Viikko 43 (19.–25.12.)

Maanantai 19. joulukuuta

Venäjä laukaisi iranilaistyppisiä Shahded-131- ja Shahed-136-räjähdelennokkeja Ukrainaan 18.–19. joulukuuta välisenä yönä. Ukrainan asevoimat pudotti 30 lennokkia, joista 10 eteläisessä Ukrainassa ja 18 Kiovassa. Jotkin läpi päässeet lennokit vaurioittivat kuitenkin Kiovan kriittistä infrastruktuuria.

Tiistai 20. joulukuuta

Presidentti Volodymyr Zelenskyin uutisoitiin tehneen yllätysvierailun Donetskin alueella eturintamassa sijaitsevaan Bah’mutiin. Presidentti palkitsi taisteluun osallistuneita ja toi mukanaan ”arvolahjoiksi” luonnehdittuja tarvikkeita. Jo samana päivänä presidentti Zelenskyin vahvistettiin matkustaneen valtiovierailulle Yhdysvaltoihin. Venäjän ex-presidentti (2008–2012) Dmitri Medvedev teki puolestaan pikavierailun Kiinaan, jossa hän tapasi presidentti Xi Jinpingin keskustellakseen maiden strategisesta yhteistyöstä ja Ukrainan tilanteesta.

Venäjä hyökkäsi varhain maanantaina Kiovan kriittiseen infrastruktuuriin 35 räjähdelennokilla. Iskujen seuruksena kolme aluetta kaupungista oli tiistaina yhä vailla sähköä. Maanantain iskut olivat kolmas venäläishyökkäys Kiovaan kuuden vuorokauden kuluessa.

Ukraina vauhdittaa neuvostovuosien ja Venäjän vaikutuksesta kertovien merkintöjen poistamista julkisesta tilasta poistamalla näistä muistuttaneita muistomerkkejä ja nimeämällä satoja katuja uudelleen ukrainalaisten taiteilijoiden, runoilijoiden, sotilaiden, vapaustaistelijoiden ja esimerkiksi sotavuoden 2022 sankareiden mukaan.

Keskiviikko 21. joulukuuta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Washingtonissa muun muassa Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin ja puhui Yhdysvaltain kongressille. Zelenksyi luovutti edellispäivänä Bah’mutia puolustaneilta ukrainalaissotilailta saamansa, saatekirjoituksilla täytetyn Ukrainan lipun edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosille. (kesken)

Toisaalla Putin kertoi kuulijoilleen näkemystään, ettei Venäjä olisi syypää Venäjän helmikuussa aloittamassaan, Ukrainaan kohdistetussa hyökkäyssodassa. Sen sijaan hänen käsityksensä mukaan konflikti olisi aiheutunut ”kolmansien maiden politiikan seurauksena”. Ukraina olisi nyt ”veljesvaltio”, jonka ”länsi olisi aivopessyt”. Venäjä on syyskuun 10. päivästä lähtien ampunut yli 1 000 risteilyohjusta tai räjähdelennokkia Ukrainaan, tuhonnut tai vaurioittanut niillä ja muilla aseilla hyvin suuren määrän rakennuksia, lukuisia yhteiskunnan keskeisiä perusrakenteita ja tappanut yli 600 ukrainalaista siviiliäkin. Helmikuun 24. päivänä alkaneen Venäjän hyökkäyksen jälkeisissä taisteluissa on kuollut kymmeniä tuhansia sotilaita. Silti Putinin mukaan ”ei ole mitään, mistä Venäjää voisi syyttää.”

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi asevoimien miehistöluvun kasvattamisesta nykyisestä 1 miljoonasta 1,5 miljoonaan Ukrainassa käytävien taistelujen johdosta. Hän myös ehdotti pakollista asepalvelusta iältään 21–30-vuotialle venäläisille miehille. Tämä nostaisi asepalveluun kutsuttavien ikärajaa aiemmin voimassa olleesta iästä (18–27). Muutos myös lisää kutsuttavaksi kelpaavien venäläläisten määrää, koska useilla 27–30-vuotiaalla on jo opiskelut takana, mutta ei kahta tai useampaa lasta, mitkä seikat voisivat tuoda vapautuksen kutsunnasta.

Torstai 22. joulukuuta

Perjantai 23. joulukuuta

Yhdysvaltalaisen ajatushautomo ISW arvioi katsauksessaan Venäjän mahdollisia valmisteluja uudesta hyökkäyksestä Ukrainaan Valko-Venäjän kautta. Yhtenä mahdollisena tämänsuuntaisena merkkinä ISW pitää Venäjän suunnitelmia avata uusi kenttäsairaala Valko-Venäjällä. Tällainen rakennelma ei olisi välttämätön Valko-Venäjällä harjoittelevien venäläisjoukkojen vuoksi; sen sijaan helmikuussa 2022 kenttäsairaaloiden perustaminen liittyi Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen viimevaiheen valmisteluihin. Sotabloggaajana toimivan Igor Girkinin mukaan hyökkäys pohjoisesta Ukrainan luoteisosiin saattaisi tähdätä läntisten huoltoyhteyksien häiritsemiseen.

Venäjän valtiollisia tiedotusvälineitä on The Moscow Timesin mukaan kielletty uutisoimasta liikekannallepanosta. Tällä pyritään ISW:n mukaan hiljentämään huolta Venäjän asevoimien miehistöluvun kasvattamisesta ja toisesta liikekannallepanon aallosta.

Venäjän iskuissa esimerkiksi H’ersoniin ja sen lähitaajamiin kuoli viisi ja loukkaantui ainakin 17 ihmistä. Pahoin haavoittuneiden joukossa oli 6-vuotias tyttö, joka menetti toisen silmänsä ja korvansa ja jonka jalka vaurioitui.

Lauantai 24. joulukuuta

Varhain aamuyöllä oli kulunut kymmenen kuukautta Venäjän hyökkäyssodan 2022 ilma- ja maasotavaiheen alkamisesta.

Venäjä jatkoi hyökkäyksiään Ukrainassa myös jouluaattona. Pelkästään iskiessään H’ersonin siviilikohteisiin Venäjän asevoimat tappoi ainakin kymmenen ja haavoitti 55:tä siviilihenkilöä. Venäjän raportoitiin ampuneen jouluaattona yhteensä 71 kertaa tykistöllä, raketin- tai kranaatinheittimellä Hersonin alueelle. Iskuista 41 kohdistui Ukrainan mukaan aluekeskus H’ersoniin. Alueella sai surmansa Venäjän sotatoimien vuoksi ainakin 16 ihmistä ja haavoittui 64 ihmistä. Kuolleiden joukossa oli kolme miinanraivaustyössä menehtynyttä Ukrainan valtion hätäpalvelun pelastustyöntekijää.

Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikovin mukaan Venäjä rikkoo päivittäin sodan lakeja ja normeja. Venäjä rikkoo esimerkiksi vuonna 1907 Haagin rauhankonferenssissa sovittua ja vuonna 1909 Venäjän keisarikunnan vahvistamaa sopimusta tulittaessaan asuinalueita tykistöllään ja muilla aseilla. Muun muassa Sopimus maasodakäynnin laeista ja tavoista (1907) kieltää 25. kohdassa hyökkäämisen tai pommittamisen millä tahansa keinoin puolustamattomia kaupunkeja, kyliä, asutuksia tai rakennuksia kohtaan.

Sunnuntaina 25. joulukuuta

Jopa 700 000 venäläistä on poistunut Venäjältä liikekannallepanon vuoksi. Venäjän duuma valmistelee lainsäädäntöä, joka voisi poistaa maasta poistuneille myönnettyjä etuuksia ja asettaisi heille korkeamman verotuksen kuin maahan jääneille.

Viikko 44 (26.12.–1.1.2023)

Maanantai 26. joulukuuta

Venäläisessä Saratov-Engelsin lentotukikohdassa on raportoitu räjähdyksistä aamuyöllä. Aiemmin 5. joulukuuta samaan tukikohtaan tehtiin lennokki-isku. Uutislähteiden mukaan Venäjän ilmatorjunta pudotti matalalla Engelsin lentotukikohtaa lähestynneen lennokin. Alasammutun lennokin osia osui lentotukikohdalla sijaitsevaan, Bellincatin mukaan lentäjien majoitustilana käytettyyn rakennukseen. Venäjän mukaan lentotukikohdassa sai surmansa kolme lentokonehuollon sotilasta. Virallisen tiedonannon mukaan tukikohdan sotilaslentokoneet eivät vaurioituneet, mutta tietoja tapahtumista ei ole voitu tuoreeltaan vahvistaa riippumattomasti. Ukrainan ilmavoimat ei myöntänyt Ukrainalla olleen osuutta räjähdyksiin, mutta totesi niiden olleen seurausta Moskovan toimista Ukrainassa. Ukrainalaisia kehotettiin varautumaan Venäjän ohjus- ja lennokkihyökkäyksiin ennen vuodenvaihdetta.

Turkin mukaan YK:n johdolla sovitun, Mustanmeren viljakäytäväksi kutsutun laivareitin kautta on kuljetettu sodan aikana yli 15 miljoonaa tonnia maataloustuotteita Ukrainasta.

TASS uutisoi, että liikekannallepanon takia värvätyt saavat saavat Venäjällä tallentaa siemennestettään spermapankkiin ilmaiseksi.

Keskiviikko 28. joulukuuta

Ajatuspaja ISW:n mukaan Venäjä on koonnut joukkoja Luhanskin alueelle mahdollista hyökkäystä varten.

Odessan kaupunki on ryhtynyt purkamaan erityisesti keisarinna Katariina II:a esittävää kaupungin perustajien muistomerkkiä pois julkisesta kaupunkikuvasta. Muistomerkki veistoksineen talletetaan Odessan taidemuseoon.

Torstai 29. joulukuuta

Venäjä teki aamulla uuden laajan ohjushyökkäyksen, joka ulottui ainakin kymmenelle Ukrainan alueelle. Ukraina ilmoitti, että iskut vaurioittivat 28 kohdetta, joista 18 oli yksityistä asuinrakennusta ja 10 kriittisen infrastruktuurin, erityisesti sähkönsiirtojärjestelmien kohdetta. Risteilyohjuksia hyökkääjä ampui niin merellä olleilta aluksilta kuin strategisista pommikoneista käsin. Edellisenä yönä Venäjä oli hyökännyt myös räjähdelennokeilla. Ukrainan asevoimat kertoi pudottaneensa 58 Venäjän laukaisemasta 70:stä risteilyohjuksesta ja 11 kaikkiaan 23 räjähdelennokista. Lisäksi useita tiedustelulennokkeja ammuttiin alas. Venäjä ampui myös S-300- ja S-400-järjestelmien ilmatorjuntaohjuksia maanpäällisiin ukrainalaisiin kohteisiin. Vuorokauden aikana tavallista laajempaa venäläistä tykistötulitusta useilla rintamilla.

Ukrainan itäosassa, pitkään taistelujen kohteena olleen Bah’mutin kaupungin asukkaista on evakuoitu lähes 90 prosenttia eli noin 70 000 ihmistä.

Venäjällä tapahtui muutamia räjähdyksiä. Ilmatorjunnan kerrottiin torjuneen lennokki-iskun esimerkiksi Engelsin lentotukikohdan lähistöllä. Engelsin tukikohta on keskeinen asemapaikkaa Ukrainaan ammuttuja risteilyohjuksia kuljetaville strategisille pommikoneille. Torstaina otettujen satelliitikuvien perusteella tämän viikon toinen Engelsin tukikohtaan kohdistunut lennokki-isku ei näyttänyt aiheuttaneen suurempia vahinkoja. Venäjä vaikutti siirtäneen eli hajasijoittaneen huomattavan osan aiemmin avoimesti Engelsin tukikohdan kenttäalueelle pysäköidyistä strategisista pommikoneistaan jonnekin toisaalle.

Perjantaina 30. joulukuuta

Hyökkäyssotaa käyvä Venäjä on jatkanut räjähdelennokkien laukaisemista ja iskujaan Ukrainaan. Kiovassa maanpuolustajat pudottivat kaikki seitsemän sinne lentämässä ollutta tai lentänyttä räjähdelennokkia. Dnipropetrovskin ja Zaporižžjan alueilla pudotettiin kymmenen lennokkia. Venäjän asevoimat on jatkanut tulitustaan tykistöllä ja kranaatinheittimillä useilla alueilla ...

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Ukrainan mukaan Venäjä on hyökkäyssotansa aikana tuhonnut kokonaan 406 oppilaitosta ja vaurioittanut yli 2 600 oppilaitosrakennusta. Ukrainan hallituksen kontrolloimilla alueilla oli joulukuussa toiminnassa yhä noin 12 900 koulua. Ukrainalaisista kouluikäisistä lapsista noin 516 000 asui tuolloin Ukrainan ulkopuolella. Heistä monet olivat pakolaisina ulkomailla. Ukrainalaisista kouluista yli 4 900 toimi verkossa, mikä toi mahdollisuuden opiskella ainakin osan koulutuksesta myös etänä.

Lauantai 31. joulukuuta

Venäjän asevoimat laukaisi lentokoneista yli 20 risteilyohjusta, joista raporttien mukaan Ukrainan ilmavoimat pudotti 12. Venäjä hyökkäsi myös ainakin 16 iranilaisella räjähdelennokilla ja yhdellä tiedustelulennokilla Ukrainan pohjois- ja kaakkoisosiin. Lennokit raportoitiin ammutun alas. Kiovassa yksi isku kohdistui siviilejä majoittaneeseen hotelliin. Iskussa kahdeksan ihmistä haavoittui. Heidän joukossaan oli japanilainen Asahi Shimbun -lehden toimittaja.

Ukrainan sotilastiedustelun (GUR) mukaan Venäjän asevoimien tykistö käyttää nykytilanteessa päivittäin noin kolmasosan eli noin 19 000–20 000 tykistöammusta verrattuna sodan aiemman vaiheen noin 60 000 ammukseen. GURin mukaan Venäjä olisi paljolti jo tyhjentänyt sen kanssa sotilasliitossa olevan Valko-Venäjän asevarastot tykistöammuksista. Ajatushautomo ISW:n arvion mukaan ammustarve näkyisi Venäjän taisteluissa Bah’mutin seudulla lähiaikoina. Britannian puolustusministeriön jouluaaton arvion mukaan Venäjältä uupuisi uuteen suurhyökkäykseen tarvittavaa tykistöammusten varastoa samalla kun pitkällä rintamalinjalla kuluu päivittäin huomattava määrä tykistöammuksia ja raketteja. GURin arvion mukaan maaliskuussa 2023 Venäjän tykistön ammuspula tulisi nykyistä ilmeisemmäksi.

Sunnuntai 1. tammikuuta

Venäjän lennokkihyökkäykset Ukrainaan iranilaisilla räjähdelennokeilla jatkuivat.

Ukrainan asevoimat tuhosi uudenvuodenyönä Himars-raketinheittimen raketeilla venäläisjoukkojen käyttämän rakennuksen Donetskin alueella, Venäjän miehittämässä Makijivkassa. Rakennusta käytettiin venäläisten sotabloggaajien mukaan sekä venäläissotilaiden kasarmina ja ammusvarastona. Tiedot raketti-iskun aiheuttamien uhrien lukumääristä vaihtelivat suuresti lähteestä toiseen. Venäjän asevoimien virallisen lausunnon mukaan ainakin 89 (ensi-ilmoituksen mukaan 63) sotilasta kuoli. Ukrainalaistulkinnan mukaan iskussa kuoli ehkä jopa 400 venäläissotilasta ja 300 loukkaantui. Lisäksi raketti-iskuilla olisi vaurioitettu tai tuhottu jopa kymmentä venäläisjoukkojen asejärjestelmää.

Maailman terveysjärjestö WHO:n raportoi tammikuun 2023 katsauksessaan, että YK:n apulaispääsihteeri Rosemary DiCarlo totesi Venäjän asevoimien tehneen 745 hyökkäystä terveydenhuollon toimipaikkoja kohtaan vuonna 2022. Tämä oli suurin määrä kaikista maailman sodista vuonna 2022. WHO (YK) on vahvistanut näiden hyökkäysten tapahtuneen. Hyökkäysten seurauksen esimerkiksi puolet kaikista tarveydenhuollon toimitiloista Donetskin, Mykolajivin, Zaporižžjan ja Harkovan alueilla oli vuoden 2023 tammikuussa käyttökelvottomia. Venäjän tuhoamia terveydenhoidon toimipaikkoja on myös muilla alueilla. Lääkintä- ja avustustoiminta on Geneven sopimusten mukaan puolueetonta ja niiden toimipaikkoja tulee suojella. Sotilaalliset iskut siviilisairaaloihin, neuvoloihin ja vastaavaa toimintaa tarjoaviin kohteisiin, sairaankuljetuksiin sekä näiden henkilökuntaa kohtaan ovat sotarikoksia.

Venäläiset valtaavat lisäksi terveydenhuollon laitoksia ainoastaan Venäjän asevoimien käyttöön. Esimerkiksi Hersonin alueen Kah’ovkan tuberkuloosihoitolan pakko-ottona täysin venäläissotilaiden käyttöön, jolloin siviilipotilaiden hoito siellä päättyi.

• 

  Hersonin alueen lasten kliinisen sairaalan huonetta Venäjän asevoimien iskun jälkeen (1.1.2023).

• 

  Jatkoa edelliseen (sairaalan sama huone).

• 

  Jatkoa edelliseen (sairaalan sama huone).

Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä menetti joulukuussa 2022 yhteensä 17 280 sotilastaan. Tämä vastasi 13,5 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128 420 kaatunutta) tammikuun loppuun 2023 mennessä. Tappiotilastojen perusteella joulukuu 2022 oli Venäjän joukoille toiseksi eniten miestappioita tuottanut sotakuukausi (tammikuun 2023 jälkeen, tilastot tammikuun 2023 loppuun).

Joulukuussa 2022 (suluissa kertymä sodassa aikavälillä 24.2.2022-31.1.2023 eli 342 sotapäivän aikana) Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt 116 (3 209) panssarivaunua, 207 (6 382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 279 muuta ajoneuvoa (5 061, luku sisältää tankkiautot), 117 (2 207) tykkiä, 28 (458) raketinheitintä, 3 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 3 (293) lentokonetta, 8 (283) helikopteria, 18 (200) erikoislaiteyksikköä eikä yhtään alusta tai venettä (19). Lisäksi Ukraina olisi pudottanut joulukuussa 2022 yhteensä 192 (sodassa 31.1.2023 mennessä yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 230 (1951) taktista UAV-lennokkia. Kuukaudessa pudotettujen risteilyohjusten määrä oli toistaiseksi sodan korkein ja vastasi 24,1 prosenttia kaikista Ukrainan sodassa pudottamista risteilyohjuksista. Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Tammikuu 2023

Sotaviikko 45 (2.-8.1.2023)

Maanantai 2. tammikuuta

Venäjän lennokkihyökkäykset Ukrainaan jatkuivat. Ukrainan asevoimat kertoi ampuneensa alas kaikki 39 (tai 40) sunnuntain ja maanantain (1.-2.1.2023) aikana Ukrainaa kohti laukaistua iranilaismallista Shahed-131/136-räjähdelennokkia. Lisäksi ukrainalaiset pudottivat kaksi Orlan-10-tiedustelulennokkia ja yhden H-59-risteilyohjuksen (en:Kh-59). Pelkästään Kiovassa pudotettiin 22 räjähdelennokkia, Kiovan alueella kolme ja naapurialueilla viisitoista.

Venäjän Brjanskin alueella oli vuorostaan usean tunnin kestoinen paikallinen tai alueellinen sähkökatko sen jälkeen, kun räjähteillä varustettu, ukrainalaiseksi luonnehdittu drooni oli iskenyt sähköjärjestelmän rakennukseen Klimovon piirissä. Alueen kuvernöörin mukaan sähköt saatiin palautettua 12 tunnin kuluessa.

Tiistaina 3. tammikuuta

Ukrainan asevoimat kertoi iskeneensä 31. joulukuuta Himars-raketinheittimien raketeilla Makijivkassa sijainneen venäläisjoukkojen kasarmin ohella myös Hersonin alueen Skadovskin piirin Tšulakivkan kylän lähellä sijainneeseen venäläisten majapaikkaan. Ukraina väitti tässä iskussa 500:n venäläissotilaan joko kuolleen tai haavoittuneen. Valtiolliset venäläislähteet eivät olleet vielä 3. tammikuuta mennessä vahvistaneet tätä iskua. Mutta nimimerkillä ”Operaatio Z” esiintyvän tunnetun venäläisen sotabloggaajan viestintä tukee tämän iskun tapahtuneen. Hän kommentoi blogissaan (kielellisesti pehmentäen suomennettuna) ”Ei voi helvetti soikoon kieltääkään, että Ukraina nyt tähtää kasarmeihin ja muihin venäläisjoukkojen keskittymiin HIMARSilla.” Sotabloggaaja mainitsee Tšulakivkan yhtenä ukrainalaisiskujen kohteista joulukuussa 2022, muttei kerro iskun uhreista. Kolmannessa tapauksessa Himars-iskut mahdollistanutta venäläissotilaiden operaatioturvallisuuden laiminlyöntiä valaistiin valkovenäläisen Charter97-sivuston uutisessa. Tässä tapauksessa isku tehtiin venäläisten majapaikkaan Hersonin alueen Oleškyn lähellä sijainneeseen lomakeskukseen. Uutisen mukaan Venäjän erikoisjoukkoihin kuulunut sotilashenkilö lähetti majapaikasta lomakuvan sosiaaliseen mediaan. Kuvassa sotilaan taustalla olevalla seinällä näkyy Grand Prix -lomakeskuksen logo, joka yksilöi sijainnin. Pian tämän postauksen huomattuaan ukrainalaiset iskivät Himars-raketeilla lomakeskukseen ja siellä olleisiin venäläisjoukkoihin.

Ukrainan jääkiekkoliitto ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba tuomitsivat Venäjän 2. tammikuuta iskun Družkivkan jäähallia kohtaan. Kyseessä oli viides Venäjän tuhoama jäähalli helmikuussa 2022 aloitetun sodan aikana Harkovan, Mariupolin, Severodonetskin ja Melitopolin jäähallien ohella. Jääkiekkoliiton mukaan jäähalli oli tyhjä eikä se ole sotilaallinen kohde. Ministeri Kuleban mukaan venäläisten urheilijoiden osallistuminen kansainvälisiin kilpailuihin tulee kieltää. Kuleba kutsui kaikki sellaiset urheilupäättäjät, jotka haluavat sallia venäläisurheilijoiden osallistua kansainvälisiin urheilukilpailuihin, koska ”politiikka pitäisi pitää erillään urheilusta”, tutustumaan Družkivkan Altair-jäähalliin, jonka Venäjän ”poliittisesti neutraali tykistötuli” tuhosi.

Sir Geoffrey Nice, joka toimi Serbian ex-johtaja Slobodan Miloševićia vastaan nostettujen sotarikosoikeudenkäyntien johtavana syyttäjänä, esittää, että Venäjän presidenttinä toimivaa Vladimir Putinia tulisi syyttää Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista alkaneen vuoden 2023 aikana. Nice luonnehtii Moskovan siviilikohteisiin kohdistamia tekoja myös rikoksiksi ihmisyyttä vastaan.

Keskiviikko 4. tammikuuta

Iranin valtiollinen medialähde väitti 28. joulukuuta 2022, että Iran saisi pian 24 Suhoi Su-35 hävittäjälentokonetta Venäjältä vastineeksi iranilaisvalmisteisista lennokeista ja ballistisista ohjuksista.

Martti J. Kari kirjoittaa, että presidentti Putin piti keskiviikkona 4. tammikuuta kokouksen Venäjän asevoimien ja turvallisuuspalveluiden johtajien kanssa liikekannallepanosta, maan rajojen sulkemisesta ja sotatilalaista. Putin ilmoitti aikovansa toteuttaa liikekannallepanon, jossa kutsuttaisiin aseisiin kaksi miljoonaa venäläistä. Kukaan läsnä olevista ei uskaltanut kyseenlaistaa Putinin suunnitelmia tai kritisoida ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa elävän valtionjohdon näkemyksiä. Siksi puolustusministeri Sergei Šoigu vastasi Venäjä asevoimien olevan valmis täysimittaiseen liikekannallepanoon ja FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov ilmoitti FSB:n rajavartiopalvelun kykenevän tarvittaessa käskystä sulkemaan Venäjän rajat. Rajojen sulkemisella FSB pyrkisi estämään kutsuntaikäisten joukkopaon. Putin antoi puolustusministeriön tehtäväksi laatia suunnitelmat liikekannallepanon toteuttamisesta. Ensimmäinen vaihe liikekannallepanon uudesta vaiheesta tapahtuisi paniikin välttämiseksi ilman erillistä julistusta. Sotatilalaki tuli valmisteltavaksi helmikuun ensimmäiseen viikkoon mennessä; voimaantulosta tehtäisiin erillinen päätös.

Torstai 5. tammikuuta

Ukrainan kulttuuriministeriön mukaan Venäjä on vahingoittanut helmikuun 24. päivänä alkaneen sodan aikana 1 189 kulttuurikohdetta Ukrainassa. Yli joka kolmas kohde (446 kpl) on tuhottu. Eniten tuhottuja tai vaurioitettuja kulttuurikohteita on Donetskin, Kiovan, Harkovan, Luhanskin, Mykolaivin, Zaporižžjan, Sumyn ja Hersonin alueilla. Tosiasiallisesti Venäjän hyökkäyssodan vaurioittamia kulttuurikohteita uskotaan olevan edellä kerrottua enemmän, koska laskelma ei sisällä Venäjän miehittämien alueiden eikä meneillään olevien taistelujen paikkakuntien kulttuurikohteita. Unesco on joulukuun 23. päivään 2022 mennessä varmentanut 231 paikan vaurioitumisen tai tuhoamisen. Tämä luku sisätää 102 uskonnollista kohdetta, 18 museota, 81 historiallisesti tai taiteellisesti merkittävää rakennusta, 19 muistomerkkiä ja 11 kirjastoa.

Perjantai 6. tammikuuta

Yhdysvallat arvioi Wagner-yksityisarmeijaa johtavan ”Putinin kokiksi” luonnehditun oligarkki Jevgeni Prigožinin tavoittelevan Bah’mutin seudulla sijaitsevia kipsi- ja suolakaivoksia hallintaansa. Esimerkiksi Soledarissa sijaitsevat suolakaivokset ovat laajasti tunnettuja suurista suolaesiintymistään.

Ukrainan sotilastiedustelu väittää, että Venäjä pyrkii liikekannallepanemaan 500 000 uutta venäläissotilasta jo tammikuussa 2023. Ukrainan arvion mukaan liikekannallepano käynnistettäisiin Venäjän lomakauden jälkeen 15. tammikuuta. Venäjän viranomaiset eivät ole vahvistaneet näitä väitteitä.

Lauantai 7. tammikuuta

Venäjän asevoimat hyökkäsi ainakin seitsemällä Ukrainan alueella Venäjän harhaanjohtavasti "yksipuoliseksi aselepona" markkinoimansa 1,5 vuorokauden kestoisen, venäläiseen ortodoksiseen joulunaikaan sijoittuneen ajanjakson kuluessa.

Ukrainan mukaan Hersonin alueen Enerhodarissa miehittäjä olisi painostanut myymälöitä luopumaan Ukrainan hryvnian käytöstä ja siirtymään Venäjän ruplaan. Lisäksi Venäjä olisi painostanut tai pakottanut noin 3 000 Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen työntekijää ottamaan Venäjän passin.

Sunnuntai 8. tammikuuta

Ukraina ja Venäjä vaihtoivat ynteensä 100 sotavankia, jotka pääsivät vaihdon seurauksena kotimaihinsa.

Ukrainan aiemmin raportoimien Makijivkan Himars-iskun jälkeen Venäjän puolustusministeriö väitti vuorostaan yli 600 ukrainalaissotilaan kuolleen Venäjän ohjusiskuissa kahteen ”tilapäiseen kasarmirakenukseen” Kramatorskissa. Paikalla väitettä arvioineet Reutersin, CNN:n ja Yleisradion toimittajat eivät löytäneet tälle todisteita. Ei löytynyt edes jälkiä verestä, eikä paikallinen ruumishuone tai pormestarikaan tienneet sellaista tapahtuneen. Venäjän valeuutisoidussa kostoiskussa tuhotuksi väittetty rakennus oli paikallaan, sen pihalla oli tosin ohjuksen tekemä muutaman metrin levyinen monttu. Kramatorskin pormestari ja Donetskin alueen kuvernööri vahvistivat Venäjän hyökänneen kaupungin useilla ohjuksilla, mutta heidän mukaansa niistä ei ollut aiheutunut henkilövahinkoja.

Viikko 46 (9.-15.1.2023)

Tiistai 10. tammikuuta

Venäjän asevoimat yhdessä Wagner-palkka- ja sopimussotilaiden kanssa oli pitkällisten taistelujen aikana edennyt Donetskin alueen Soledarissa ja saanut suuren osan tuhoutuneesta kaupungista ja sen ympäristöstä osan hallintaansa.

Läntiset viranomaiset viestivät, että Ukraina tarvitsee sotilaallisen kapasiteetin lisäämistä pystyäkseen valtaamaan takaisin Venäjän miehittämiä alueita Ukrainassa merkittävässä määrin. Ukraina tarvitsee esimerkiksi tankkeja ja panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja. Ukrainan nyt pyytämä 300 tankkia ei läntisten arvioijien mukaan olisi vielä ”riittävä määrä” kriittisen hyökkäysvoiman saavuttamiseksi.

Keskiviikko 11. tammikuuta

Puolan presidentti Andrzej Duda ilmoitti maansa olevan valmis toimittamaan komppanian verran (14 kappaletta) Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja Ukrainalle.

Torstaina 12. tammikuuta

Ukrainan mukaan ukrainalaisiin organisaatioihin kohdistui yli 2 000 kyberhyökkäystä vuoden 2022 aikana. Hyökäyksistä yli 300 kohdistui turvallisuus- ja puolustusalan organisaatioita kohtaan, yli 400 kaupan, energian, rahoituksen, tietoliikenteen tai ohjelmistojen piirissä toimivia organisaatioita vastaan sekä noin 500 hallituksen organisaatioihin. Syys- ja joulukuun 2022 välisenä aikana iskut suuntautuivat aiempaa enemmän julkisia palveluja ja energia-alan toimintaa vastaan. Sotilaallisiin kohteisiin suuntautuneet kyberhyökkäykset vähenivät samana ajanjaksona. Ukrainan mukaan yhteiskunnan kriittisiin ja siviilirakenteisiin kohdistetut kyberiskut saattavat olla sotarikoksia.

Perjantaina 13. tammikuuta

Venäjä väitti saaneensa koko Soledarin kaupungin haltuunsa torstai-illalla. Myös ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjä olisi saanut ainakin miltei koko kaupungin haltuunsa. Ukraina kertoi kuitenkin taistelujen kaupungista jatkuneen perjantain vastaisena yönä kiivaina. Lisäksi Ukrainan asevoimat kertoi perjantai-illan katsauksessaan taistelun Soledarista yhä jatkuvan. Ukraina suunnitteli vetäytymistä kaupungista. Venäjälle Soledarin miehitys olisi symbolisesti tärkeä. Toisaalta mahdollista valtausta on luonnehdittu myös Pyrrhoksen voitoksi, koska hyökkäys pienehköön kaupunkiin on vaatinut suuren uhriluvun, kaupunki on tuhoutunut pahoin eikä sillä ollut sotastrategisesti kovin suurta merkitystä.

Puolustusliitto Nato kertoi siirtävänsä useita AWACS-ilmavalvontakoneita henkilöstöineen Saksasta Romaniaan. Tällä Nato parantaa läsnäoloaan ja tilannekuvaansa EU:n ja Naton itärajan läheisyydessä.

Kenraalimajuri evp. Pekka Toverin mukaan Ukraina tarvitsee pitkän kantaman tykistöammuksia, puolustautuakseen Venäjän alkuvuonna 2023 ennakoitua suurhyökkäystä vastaan. 150–300 kilometriä kantavilla raketeilla ja tykistöohjuksilla Ukraina oisi puolustaa itseään tehokkaammin. Toverin mukaan Venäjä on jo oppinut huomioimaan Himars-rakettien nykyisen 80 kilometrin kantaman, ja on siksi sijoittanut keskeisimpiä sotilaallisia toimintojaan tätä kauemmaksi rintamalinjasta. Tehokkaampia aseita maa tarvitsee viipymättä, ennen kuin Venäjän ehkä jo lähiviikkoina tai viimeistään keväällä alkavaksi ennakoitu suurhyökkäys käynnistyisi.

Lauantaina 14. tammikuuta

Venäjä hyökkäsi laajasti Ukrainan energianjakeluverkkoa ja muita siviilikohteita kohtaan. Iskuja kohdistettiin energianjakeluun ainakin kuudella alueella: Kiovan, Harkovan, Lvivin, Ivano-Frankivskin, Zaporižžjan ja Vinnytsian alueilla.

Dniprossa yksi järeistä venäläisistä ballistisista H-22-risteilyohjuksista osui asuinkerrostaloon, ja tuhosi siitä suuren osan. Kaksi porrasta sortui raunioiksi asukkaineen kerrosten 2–9 väliltä. Raivaustyöt jatkuivat usean päivän ajan. Tiistaina 17. tammikuuta iltapäivään mennessä oli raportoitu jo 45 siviilin kuolleen ja 79 loukkaantuneen, näiden joukossa kuusi kuollutta ja 16 loukkaantunutta lasta. Rakennuksesta oli pelastettu 39 ihmistä, josta kuusi oli lapsia. Viidestä lapsesta tuli oprpoja iskun seurauksena. 20 henkeä oli yhä kateissa tiistaina.

Ukrainan valtiollisen syyttäjäviraston mukaan Dnipron ohjusiskun toteutti ilmeisesti Venäjän ilmavoimien 52. kaartin raskas pommituslentorykmentti. Sen kotitukikohta on Šaikovkan lentotukikohta Venäjän Kalugan alueella. Venäjä väitti, että Dnipron joukkosurman aiheutti risteilyohjusta torjunut Ukrainan ilmatorjunta. Kiova kuitenkin kiisti tämän todeten, ettei se pystyisi ampumaan alas käytettyä ohjustyyppiä. EU:n puheenjohtajamaan Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tuomitsi Venäjän tietoisesti siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistetut iskut sotarikoksina.

Britannian pääministeri Rishi Sunak kertoi lähettävänsä 12 Challenger 2 -taistelupanssarivaunua Ukrainaan. Aseilla on tarkoitus ”auttaa puskemaan venäläisjoukkoja takaisin”. Ukrainan pääministerin mukaan päätös on oikeansuuntainen signaali. Suomalaisen panssarijoukkojen asiantuntijan, everstiluutnantti evp Olli Dahlin mukaan taistelupanssareita tulisi lähettää vähintään prikaatin verran eli sata taistelupanssarivaunua, että niitä varten kannattaisi järjestää koulutus, huolto ja tuki. Joulukuussa Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zalužnyin kertoi maansa tarvitsevan 300 taistelupanssarvaunua, 600–700 jalkaväen taisteluajoneuvoa ja 500 haupitsia vihollisjoukkojen lyömiseksi takaisin Ukrainan tunnustettujen valtionrajojen taakse.

Sunnuntaina 15. tammikuuta

Dniproon julistettiin kolmen päivän suruaika venäläisten edellispäivänä kerrostaloon osuneen, kymmeniä ihmisiä surmanneen ohjusiskun johdosta.

Venäjän asevoimat hyökkäsi jälleen siviilikohteita kohtaan Hersonin alueella. Hyökkäys vaurioitti myös myös sairaalaa. Venäjän joukot iskivät rakettiaseella lisäksi toistamiseen (edellisen kerran joulukuun puolivälissä) Punaisen Ristin toimistoon Hersonin alueella.

Tammikuun loppupuolen 2023 Sundance elokuvajuhlissa esitetään useita ukrainalaisia elokuvia.

Viikko 46 (16.-22.1.2023)

Maanantai 16. tammikuuta

Venäjä jatkoi öisiä ohjusiskujaan S-300-ohjuksilla asuintaloihin muun muassa Zaporižžjan alueella.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War erittelee Venäjän valtion- ja sotilasjohdon päätöksien ja puheiden pohjalta maan Ukrainan sotatoimiin liittyviä alkuvuoden 2023 strategisia toimintalinjoja (LOE, lines of effort). Moskovan Kreml ryhtyy nyt toimiin ”erikoisoperaation” muuttamiseksi laajamittaiseksi tavanomaiseksi sodaksi. Siksi Venäjä olisi ISW:n arvion mukaan toteuttamassa muutoksia väestön liikekannallepanossa, sotilasjoukkojen organisoinnissa ja sotateollisuuden toimissa.

Ukraina kertoi maanantaina 16. päivänä taistelujen yhä jatkuvan osassa Soledaria ja sen lähistöllä maataan puolustavien ukrainalaisten ja maahantunkeutuneiden venäläisten välillä. Venäjällä palkkasotilasyhtiö Wagnerin rahoittaja Jevgeni Prigožin on silti ryhtynyt jo jakelemaan mitaleja ”Soledarin valtaamisesta”.

Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla on Sevastopolissa ammuttu miehittäjämaan asettaman kuvernöörin mukaan alas 10 ukrainalaisdroonia.

Turkki on lupautunut välittäjäksi ja humanitäärisen avun tarjoaksi suuren, jopa tuhannen sotavangin vaihdon valmisteluissa.

Ukrainassa tiedusteluviranomainen väitti Venäjän presidentti Putinin käskeneen äskettäin Ukrainan sotatoimien komentoon nimittämänsä, aiemmin Venäjän pääesikuntaa johtaneen kenraali Valeri Gerasimovin valtaamaan Donbasin maaliskuuhun 2023 mennessä. Aikaraja ei ole ensimmäinen, minkä Putin on Venäjän asevoimien taisteluista vastaaville tämän tavoitteen saavuttamiseksi Venäjän hyökkäyssodan aikana antanut.

Tiistaina 17. tammikuuta

Ukrainan rautatiet uudelleenkäynnistää kaksi päivittäistä rautatievuoroa Ukrainan Taka-Karpatian Rah’ivista Romanian pohjoisrajan Valea Vișeuluihin keskiviikosta 18. tammikuuta lähtien. Valea Vișeuluista on jatkoyhteys rautateitse Bukarestiin ja Clujiin. Vuonna 2022 Ukrainan rautatiet kunnosti käytöstä 2011 poistetun Rah’ivin rautatieaseman sekä kunnosti 19,2 kilometriä rautatietä ja korjasi 12 siltaa junavuoron mahdollistamiseksi. Myös toinen Romanian rajalle johtava ratayhteys kunnostettiin, minkä jälkeen Ukrainalla on nyt neljä toimintakuntoista rautatielinjaa Romanian rajan yli.

Saksa nimitti uudeksi puolustusministerikseen kansainvälisesti tuntemattoman, mutta teräväsanaiseksi ja asialliseksi luonnehditun veteraanipoliitikko Boris Pistoriuksen. Kiireellisen alkuvaiheen tehtävänsä Pistorius perii edeltäjältään: Saksan kannan muotoilemisen Ukrainan avustamisessa. Erityisen polttavana on pidetty Saksan näkemystä saksalaisvalmistesten taistelupanssareiden lähettämisestä Ukrainaan. Useat maat ovat ilmaisseet haluavansa lähettää Ukrainaan saksalaisvalmisteisia Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja tai haluavansa kompensoida taloudellisesti luovutuksia näitä lähettäville maille.

Keskiviikkona 18. tammikuuta

Kiovan alueen Brovaryssä on pudonnut Ukrainan valtion hätäpalvelun Super Puma -helikopteri päiväkodin pihalle. Myös osa päiväkodista tuhoutui, ja paikalla syttyi tulipalo. Onnettomuudessa kuoli 14 ihmistä mukaan luettuna yksi lapsi. Seuraavana päivänä sairaalassa oli yhä 16 ihmistä, heidän joukossaan kuusi lasta. Helikopterissa olleet Ukrainan sisäministeri Denys Monastyrskyi, varasisäministeri ja valtiosihteeri olivat menehtyneiden joukossa. Kopterin putoamisen syy ei ollut tässä vaiheessa tiedossa.

Torstaina 19. tammikuuta

Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman erityistuomioistuimen perustamisesta Venäjän Ukrainaan kohdistaman aggression eli Venäjän hyökkäyssodan johdosta. Tuomioistuimen varsinainen perustaminen tapahtuisi myöhemmin myötämielisten maiden ja YK:n yleiskokouksen tuella.

Serbiassa on noussut kohu venäläisestä Wagner-palkkasotilasryhmittymän rekrytointivideoista, joissa väitetään serbialaisten vapaaehtoisten harjoittelevan venäläisjoukkojen kanssa Ukrainassa. Serbian presidentti Aleksandar Vučić kommentoi vihaisesti asiaa kansallisessa televisiolähetyksessä. Serbialaisten osallistuminen sotatoimiin ulkomailla on lainvastaista.

Perjantaina 20. tammikuuta

Venäjä kohdisti perjantaina sotilaallisia iskuja Ukrainan kahdeksalle alueelle; tulitusta on kohdistettu Zaporižžjan, Dnipropetrovskin, Harkovan, Donetskin, Luhanskin, Mykolaijivin, Sumyn ja Hersonin alueille. Iskuissa on kuollut ainakin viisi ja loukkaantunut 13 ihmistä.

Saksan tuore puolustusministeri Boris Pistorius kertoi Ramsteinissa, yhdysvaltalaisessa lentotukikohdassa järjestetyn 40:n Ukrainaa tukevan maan kokouksen jälkeen, ettei vielä tiedä milloin Saksa tekee päätöksensä Leopard-panssarivaunusta ja mikä päätös olisi. Päätös kuitenkin tehtäisiin pikaisesti. Myös kokoukseen osallistuneen Suomen puolustusministeri Mikko Savolan mukaan asia ei ollut vielä ”valmis päätettäväksi”. Toisaalta Savolan mukaan Suomi ei kertoisi Leopardien lähettämisestä julkisuuteen, vaikka päättäisikin lähettää aseita Ukrainaan. Suomen käytäntönä ei ole ollut kertoa aseapunsa sisältöä julkisuuteen.

Useat maat kertoivat tällä viikolla mittavista aseapupaketeista Ukrainaan. Esimerkiksi Yhdysvallat kertoi uudesta 2,3 miljardin euron suuruisesta aseavusta ja Suomi 400 miljoonan euron suuruisesta avusta. Muun muassa Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä lähetetään Ukrainaan useasta maasta. Yhdysvaltalaiseen apupakettiin ei kuulunut taistelupanssarivaunuja, mutta mukana oli esimerkiksi kahdeksan Avenger-ilmatorjuntajärjestelmää ja kymmeniä Ukrainan joulukuussa pyytämiä panssaroituja sotilasajoneuvoja (59 kpl Bradley, 90 kpl Stryker, yli 400 kevyempää panssaroitua sotilasajoneuvoa). Britannia ilmoitti edeltävänä viikonloppuna toimittavansa Ukrainalle muun muassa 14 Challenger 2 -taistelupanssarivaunua ja huoltotarpeita 100 panssarivaunun tai panssariajoneuvon kunnossapitämiseen. Kenraalimajuri evp Pekka Toverin mukaan viikon sisään kerrotut aseavut ovat merkittäviä, mutta tarvittaisiin myös Leopard 2 -tyylin taistelupanssarivaunuja, jotka kykenisivät murtamaan hyökkääjän puolustuksen. Toistaiseksi luvatuilla aseilla Ukraina jäisi vielä alakynteen Venäjään verrattuna.

Yhdysvallat luokitteli Venäjän palkka-armeijayrityksen Wagner-joukot kansainväliseksi rikollisorganisaatioksi. Yhdysvallat on epäillyt yrityksen esimerkiksi ostaneen ohjus- ja rakettiaseita Pohjois-Koreasta. Luokitus Italian mafian sekä Japanin ja Venäjän järjestäytyneiden rikollisorganisaatioiden tapaiseksi kansainväliseksi rikollisorganisaatikoksi mahdollistaa aiempaa laajempien pakotteiden käyttöönoton.

Lauantaina 21. tammikuuta

Moldovan ulkoministeri Nicu Popescun mukaan Moldova toivoo ja odottaa, että Venäjä kärsisi tappion Ukrainassa. Ulkoministerin mukaan tämä voisi johtaa siihen, että venäläisjoukot vetäytyisivät rauhanomaisesti myös Transnistriasta. Moldovan presidentti Maija Sandun mukaan venäläiset sotilaat ovat laittomasti Transnistriassa, ja Sandu on toivonut Venäjän noin 1 700 sotilaan joukkojen poisvetämistä. Transistrian asevoimien suuruus on noin 7 500 sotilasta, mutta liikekannallepanolla sotilaiden lukumäärää voidaan kasvattaa.

Ukrainan tukijamaiden kokous Saksan Ramsteinissa sijaitsevassa yhdysvaltalaisessa lentotukikohdassa päättyi. Usean EU-maan edustajat kritisoivat Saksaa sen viivytellessä päätöstään, tukeeko se Saksalta Leopard 2 -panssarivaunuja ostaneiden maiden aikeita lähettää näitä aseita Ukrainaan, ja lähettäisikö se itse taistelupanssareita Ukrainaan. Myös Saksan liittopäiviltä esitettiin kritiikkiä Saksan kannan viipymisestä; kritiikki kohdistui erityisesti liittokansleri Olaf Scholziin. Ukrainassa tunnettiin kuitenkin tyytyväisyyttä luvatuista asepaketeista sekä siitä, että Ukraina sai lupauksen useista Patriot-ilmatorjuntajärjestelmistä. Osittaisena läpimurtona Ukrainan puolustusministeri Reznikov piti mahdollisuutta aloittaa ukrainalaissotilaiden koulutus Leopard 2 -taistelupanssareiden käyttöön maissa, joilla on näitä käytössään vaikkei Saksasta oltu vielä saatu hyväksymistä panssareiden toimittamiselle.

Venäjän asevoimat kertoi käynnistäneensä hyökkäyksen Zaporižžjan alueella ja väitti saavuttaneensa ”edullisempia rintamalinjoja ja -asemia”. Alueen kuvernööri kertoi, että 21:tä kaupunkia tai taajamaa kohti oli ammuttu; yhteensä Venäjä olisi iskenyt tykistöasein 120 kertaa edellisyön aikana. Lauantai-iltana myös Ukraina viestitti, että Venäjä on tulittanut tehostetusti tykistöllään 25:ttä asutuskeskusta Zaporižžjan alueella edellisen 24 tunnin aikana ja tehnyt myös ilmaiskun alueelle. Ainakin yksi siviili kuoli hyökkäyksissä. Ukrainan asevoimat vahvisti, että venäläiset testasivat pienillä sotilasryhmillä ukrainalaispuolustusta, joka ilmoituksensa mukaan torjui nämä pienten joukkojen etenemisyritykset alueella.

Ruotsissa tanskalais-ruotsalainen äärioikeistolaisen Stram Kurs -pienpuolueen perustanut poliitikko, oikeustieteen kandidaatti ja oman kirkkokunnan perustanut teologian opiskelija Rasmus Paludan järjesti mielenilmauksen. Siinä hän (taas) poltti Koraanin, tällä kertaa Turkin suurlähetystön edessä. Turkki suuttui provokatiivisesta tapahtumasta, ja jäädytti Ruotsin Natoon liittymiseksi tarvittavaan Turkin kannatukseen liittyvät neuvottelut Ruotsin kanssa. Joidenkin uutislähteiden mukaan ehdotus mielenilmaisusta oli lähtöisin osin venäläiselle uutiskanava Russia Todaylle (RT) työskentelevältä ruotsalaistoimittaja Chang Frickiltä, joka oli myös maksanut mielenosoitusluvan.

Monet ihmiset ovat Moskovassa laskeneet kukkia sekä tuoneet valokuvia ja leluja ukrainalaisrunoilija Lesja Ukrajinkan patsaalle. Tällä improvisoidulla muistotavalla on osoitettu osanottoa Venäjän ohjusiskussa Dniprossa surmansa saaneiden siviilien muistolle. Tuntemattomat henkilöt ovat poistaneet toistuvasti muistomerkille tuotuja kukkia, ja joitain surijoita on pidätetty muistomerkin ääreltä. Tämä ei ole lopettanut uusia surijoita tuomasta kukkien muistomerkille.

Viikko 47 (23.-29.1.2023)

Maanantaina 23. tammikuuta

Pohjois-Afrikan Marokko on lähettänyt Ukrainaan noin 20 neuvostoaikaista T-72B-panssarivaunua. Ukrainan ostamat panssarivaunut on modernisoitu Tšekeissä ennen niiden toimittamista Ukrainaan.

Torstaina 26. tammikuuta

Venäjä teki yöstä alkaen jälleen laajemman mittakaavan ohjus- ja räjähdelennokkihyökkäyksiä Ukrainaan päivittäisten tykistöiskujen ja rintamasodakäynnin lisäksi. Torstain vastaisena yönä Venäjä laukaisi Asovanmeren suunnalta 24 iranilaista räjähdelennokkia, jotka Ukraina väitti torjuneensa. Tämän jälkeen Venäjä hyökkäsi 55 ohjuksella Ukrainaan. Ohjukset olivat muun muassa tyyppiä H-59, Kalibr ja Kinžal; Ukraina kertoi pudottaneensa 47 ohjusta. Iskujen seurauksena on kuollut ainakin 11 ihmistä ja loukkaantunut monia. Osa ohjusiskuista tuhosi muun muassa energiantuotannon tai -siirron rakenteita, jolloin Ukrainassa jouduttiin toteuttamaan hätäsähkökatkoja.

Useat maat ovat edellisen viikon aikana luvanneet Ukrainalle aseapua. Tähän apuun kuuluisi myös taistelupanssarivaunuja. Venäjä esitti väitteen, että tällainen materiaalinen tukeminen tekisi aseavun antajista sodan osapuolia. Väite on tyrmätty laajalti kansainväliseen oikeuskäytäntöön pohjautumattomana.

Venäjä on julistanut uutissivusto Meduzan ei-toivotuksi toimijaksi ”turvallisuusuhkana Venäjälle”. Maa pyrkii tällä tiukennuksella estämään ulkomaille muuttaneen, suositun verkkosivuston käytön, sivuston toimittajien ja avustajien toiminnan sekä esimerkiksi kriminalisoimaan sivuston lukijoita edelleenjakamasta sen uutisia Venäjällä. Uutissivusto on todentanut esimerkiksi sosiaalisen median tietojen avulla Venäjän virallista ilmoitusta useampien Venäjän asevoimien sotilaiden kuoleman Ukrainan sotatoimissa. Meduza on tuonut myös esille, kuinka Venäjä on liikekannallepanossaan kutsunut miehiä sotilaspalvelukseen korostetusti etnisten vähemmistöjen ja alhaisemman tulotason alueilta. Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan Meduzan toiminnan estämisyrityksen ohella myös ihmisoikeusjärjestö Moskovan Helsinki-ryhmän hajottaminen, ja rauhannobelisti Andrei Saharovin keskuksen häätäminen, kertovat totalitarismin syventymisestä Venäjällä.

Ukrainalainen Haluan elää -puhelinpalvelu, joka on tarkoitettu venäläisille ja sen nukkevaltioiden Ukrainassa taisteleville sotilaille ja heidän läheisilleen, on Ukrainan hallituksen mukaan ollut edesauttamassa yli 6 500 hyökkäävän osapuolen sotilaan antautumisessa ukrainalaistaistelijoille.

Perjantaina 27. tammikuuta

EU:n oikeusministerit kokoontuivat Tukholmassa. Kokouksen aiheina olivat oikeudellinen yhteistyö organisoitua rikollisuutta vastaan ja Venäjän Ukrainassa tekemien keskeisimpien kansainvälisten rikosten syyllisyyttä koskevista kysymyksistä keskusteleminen.

Venäläisjoukot ovat hyökänneet Donetskin alueen Vuhledariin.

Lauantaina 28. tammikuuta

Bah’mutin suunnalla Venäjän asevoimien joukkojen arvellaan olevan korvaamassa Wagner-palkkasotilasryhmittymän kuukausien hyökkäyksissä kuluneet joukot.

Venäjä väittää Ukrainan asevoimien iskeneen tahallisesti itäisessä Ukrainassa, Venäjän miehitysalueella Novoaidarissa sijaitsevaan sairaalaan. Väitteen mukaan raketti-iskussa olisi kuollut 14 ja loukkaantunut 24 potilasta tai henkilökunnan jäsentä. Reuters ei ole pystynyt vahvistamaan väitettä.

Ukrainan pohjoispuolella sijaitsevalla Venäjän Brjanskin alueella on ainakin kuutta alakoulua kehotettu varautumaan siihen, että tilat otetaan sotilaiden majoituskäyttöön. Brjanskin alueella varaudutaan sotatilalain julistamiseen.

Ukrainan syyttäjäviraston tammikuun 28. päivän katsauksen mukaan Venäjän asevoimat olisi tehnyt 66 743 sotarikosta tai muuta aggressioon (hyökkäykseen) kytkeytyvää rikosta Ukrainassa Venäjän laajemman, helmikuussa 2022 alkaneen hyökkäyssodan aikana.

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR:n johtaja Filippo Grandin mukaan Venäjä rikkoo sodanaikaisen lastensuojelun perusperiaatteita Ukrainassa, kun se jakaa miehitysalueillaan ukrainalaisille lapsille Venäjän passeja ja ohjaa näitä lapsia adoptoitavaksi. Grandin mukaan tulisi perustaa puolusta-ja-palauta -mekanismeja hyökkäyssodan aikana Venäjälle siirrettyjen lasten ja aikuisten avustamiseksi ja rikoksiin syyllistyneiden rankaisemiseksi.

Sunnuntaina 29. tammikuuta

Venäjän opetusministeriö militarisoi korkeakouluopetusta. Syyskuusta 2023 alkaen ministeriö on määrännyt pakolliseksi yliopisto-opintojen osaksi ”Elämän turvallisuuden perusteet” -kurssiin liittyvän opetusjakson, johon kuuluu Ak-sarjan konepistoolilla ja käsikranaateilla harjoittelu, sotilaallisten harjoitteiden ja tervehdysten sekä henkilökohtaisten suojainten käytön opettelu. Samantapaiset harjoitteet olivat pakollisia Neuvostoliitossa ja Venäjällä vuoteen 1993 saakka.

Helmikuu 2023

Viikko 48 (30.1.-5.2.2023)

Maanantaina 30. tammikuuta

Ukrainan presidentti kuvasi taistelujen tilannetta sekä Donetskin alueen Bah’mutissa että Vuhledarissa hyvin ankaraksi. Venäjä hyökkäsi jatkuvasti molempiin kaupunkeihin ja muuallekin Donetskin alueen rintamilla.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) pitää todennäköisenä, että Venäjä valmistelisi laajempaa hyökkäystä Itä-Ukrainassa. Helmi-maaliskuussa hyökkäykseen voitaisiin tuoda mukaan suurempi joukko syksyllä liikekannallepantuja reserviläisiä.

Tiistaina 31. tammikuuta

Ukrainan pääministeri Denys Šmyhal linjasi viisi kotimaansa kiireellisintä jälleenrakennuksen osa-aluetta. Nämä ovat 1) energiasektori, jonka rakennetta tulisi hajauttaa haavoittuvuuden vähentämiseksi; 2) asuntojen korjaaminen ja rakentaminen ukrainalaisten kotiinpaluun mahdollistamiseksi; 3) humanitaarinen miinanraivaus, koska yli 30 prosentissa Ukrainaa on mahdollisesti räjähtämättömiä ammuksia tai miinoja; 4) kriittisen infrastruktuurin ja sosiaalisten rakenteiden kuntoonsaattaminen - tiet, sillat, peruspalvelut, vesi-, lämpö- ja kaasuverkot, koulut ja sairaalat; sekä 5) yksityisen sektorin tukeminen. Šmyhal oli jo aiemmin tammikuussa Maailman talousfoorumissa Davosissa todennut, että Ukrainan sodanjälkeinen jälleenrakentaminen olisi toisen maailmansodan jälkeen suurin jälleenrakennushanke.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan Ukraina olisi käyttänyt henkilömiinoja taistellessaan venäläisjoukkoja vastaan. Venäjä ei ole Ukrainan tavoin henkilömiinojen kieltosopimusta ratifioinut eikä näitä miinoja hävittänyt.

Useat yksityiset asekauppiaat nostivat voimakkaasti hintojaan Venäjän hyökkäyssodan johdosta kasvaneen kysynnän tilanteessa keväällä 2022. Osaksi hintojen nousua selittivät asevälittäjien toimitusketjut; tämä tuli esimerkiksi esille olalta laukaistavien RPG-7-sinkojen ammusten hinnoissa. Osaksi välimiesten tarvetta oli selitetty sodanaikaisena turvallisuustoimena, alkuperäisesen myyjien tarpeena etäännyttää tietoa osuudestaan asetoimituksessa. Toisaalta sotatilan aikainen asekauppa – jolloin kauppoja ei tuoda julkisuuteen – tarjoaa mahdollisuuksia myös korruptiolle. Yksityinen, noin 500 käytetyn panssaroidun taisteluajoneuvon belgialainen varastoija- ja asekauppayritys OIP on saanut useita kyselyjä varastoistaan. Britannia on ostanut jo yritykseltä panssaroituja M113-miehistönkuljetusvaunuja Ukrainaan toimitettavaksi. Esimerkiksi Belgia, joka 2010-luvulla myi vanhat Leopard 1 -taistelupanssarivaununsa yritykselle, on äskettäin tiedustellut mahdollisuutta ostaa varastoidut, mutta mahdollisesti mittavia kunnostuksia vaativat vaunut takaisin, Ukrainaan toimittamista varten. Aseiden myyminen tähän tarkoitukseen tuli mahdolliseksi, kun Saksa myöntyi antamaan vientiluvan uudemmille Leopard 2 -taistelupanssarivaunuille. Sen sijaan (pankki- ja yrityssektoriaan vain niukasti Venäjän markkinoilta poisvetänyt) Itävalta ei ole myöntänyt OIP:lle edelleenmyyntilupaa Ukrainaan kevyemmille, mutta parempikuntoisille SK-105-tankeille.

Keskiviikkona 1. helmikuuta

Ukrainan opetusministerin mukaan lähes 4 500 (4 463) ukrainalaista koulua, eli runsas 30 prosenttia kaikista Ukrainan oppilaitoksista, antaa opetusta ainoastaan verkkopohjaisen etäopetuksen kautta. Turvallisuussyistä kaikki kouluopetus Donetskin, Harkovan, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueilla tapahtuu etäopetuksena. Runsas 8 500 oppilaitosta antaa lähiopetusta tai yhdistää lähi- ja etäopetusta. Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen 406 oppilaitosta on tuhoutunut täysin ja lisäksi 2 600 oppilaitoksen rakennuksia on vaurioitunut.

Venäjän ilmoituksen mukaan Ukrainan asevoimien joukoista menehtyi tammikuussa 6 500 taistelijaa. Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui puolestaan 21 700 taistelijaa tammikuussa 2023. Tämä vastasi 16,9 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128 420 kaatunutta tammikuun loppuun 2023 mennessä); tappiotilastojen perusteella tammikuu 2023 oli Venäjän joukoille verisin sotakuukausi tähän mennessä.

Tammikuussa (suluissa kertymä koko sodassa helmikuun 24 päivästä 2022 lähtien eli 342 sotapäivän aikana) Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt 178 (3 209) panssarivaunua, 298 (6 382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 341 muuta ajoneuvoa (5 061, luku sisältää tankkiautot), 186 (2 207) tykkiä, 35 (458) raketinheitintä, 8 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 10 (293) lentokonetta, 14 (283) helikopteria, 19 (200) erikoislaiteyksikköä sekä kaksi alusta tai venettä. Lisäksi Ukraina olisi pudottanut tammikuussa 2023 yhteensä 73 (sodassa yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 159 (1951) taktista UAV-laitetta. Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Torstaina 2. helmikuuta

Euroopan komissio kertoi lahjoittavansa 2 400 sähkögeneraattoria Ukrainalle aiemmin lahjoitettujen 3 000 generaattorin lisäksi. Komissio tarjosi Ukrainalle myös mahdollisuutta tulla mukaan Euroopan unionin yhteisiin maakaasuostoihin kutsumalla Ukrainan EU:n energiayhteistyön (engl. EU Energy Platform) piiriin.

Perjantaina 3. helmikuuta

Yhdysvallat on luvannut toimittaa uuden 2,17 miljardin dollarin suuruisen tukipakettinsa osana Ukrainaan 150 kilometriä kantavia GLSDB-tykistöohjuksia (engl. ground-launched small-diameter bombs). Nämä ovat verraten edullisia, mutta jopa metrin tarkuudella maaliin ohjattavia ammuksia, jotka yhdysvaltalainen Boeing ja ruotsalainen Saab ovat yhdessä kehittäneet. Tykistöohjukset voidaan ampua MRLS-raketinheitinjärjestelmien kanssa yhteensopivilla asejärjestelmillä, kuten Himars-raketinheittimillä. GLSDB-täsmäammusten toimitus ei tapahtune lähikuukausina muun muassa, koska näitä aseita ei ole varastoituna vielä missään. Näitä pitkän kantaman tarkkuusammuksia ei vielä ole myyty kaupallisesti yhdellekään asevoimalle. Siten suunniteltu GLSDB:ien toimitus ja niistä saatava kenttäkokemus voisi toimia valmistajille referenssinä myöhemmissä kaupoissa. Mahdollisina pitkän kantaman tykistöohjusten käyttökohteina on mainittu miehittäjän rintamalinjan takana sijaitsevat asevarastot ja tukikohdat Ukrainassa, mukaan luettuna miehitetyllä Krimin niemimaalla. Ukraina on vakuuttanut, ettei se ampuisi saamiaan kauaksi kantavia ammuksia Venäjän puolelle. Tämän on arvioitu viittaavan myös Ukrainan toiveeseen saada käyttöönsä Himars-raketinheittimiin sopivia pitemmän kantaman ATACMS-tykistöohjuksia, joita on jo usean valtion asevarastoissa.

Lauantaina 4. helmikuuta

Ukrainan asevoimien mukaan Venäjän asevoimat kumppaneineen olisi kärsinyt jo yli 130 tuhannen sotilaan tappion helmikuussa 2022 alkaneessa hyökkäyssodassaan. Aamukatsauksen mukaan arvioitu luku olisi 130 590, josta edellispäivän aikana kuolleiksi kerrottiin 720 sotilasta. Osa länsimaisista lähteistä on viikon aikana arvioinut tappioluvut selvästi suuremmiksi. Arvioissa on suurta määrällistä ja sisällöllistä vaihtelua. Osassa arvioista tappioiksi katsotaan kuolleet, toisissa myös loukkaantuneet. Sotatilan aikana kumpikaan osapuoli ei ole halunnut kertoa todellisia sotilasjoukkojensa uhrilukuja.

Vankienvaihdossa Ukrainaan palasi 116 ja Venäjälle 63 sotavankia. Vaihtoon sisältyi myös menehtyneiden sotilaiden palautuksia.

Venäjä on siirtänyt Mariupoliin runsaasti sotilaita. Kaupungin pormestarin avustajan arvion mukaan siellä olisi siirtojen jälkeen noin 30 000 sotilasta.

Ukrainan mukaan ukrainalaisten henkilötietoja sisältäviä rekistereihin on kohdistetty virallisten tietojen mukaan yli 2 000 venäläistä kyberhyökkäystä edellisen vuoden aikana (24. helmikuuta 2022 lähtien). Todellinen kyberoperaatioiden lukumäärä voi olla huomattavasti suurempi. Ukrainalaisten henkilötietoja sisältäviin järjestelmiin kohdistettujen kyberoperaatioiden ohella kyberiskuja on kohdistettu erityisesti energiajärjestelmiin sekä Ukrainan ulkoministeriön ja puolustusministeriön tietojärjestelmiin. Myös kansalaisten käyttämää Diia-palveluun on yritetty tunkeutua.

Sunnuntaina 5. helmikuuta

Venäläisjoukot ovat Ukrainan kansallisen vastarintakeskuksen mukaan poistaneet miehitetyllä Luhanskin alueella runsaasti ukrainalaista kirjallisuutta yleisistä kirjastoista ja kouluista. Poistetut kirjat olisi sitten poltettu paikallisissa lämpövoimaloissa. Jo aiemmin oli Venäjän nukkehallintoa Luhanskin alueella kehotettu takavarikoimaan 365 ukrainalaita kirjanimikettä alueen kouluista ja kirjastoista.

Viikko 49 (6.–12.2.2023)

Maanantaina 6. helmikuuta

Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidain mukaan Venäjän tykistötuli alueella on ollut viime aikoina aiempaa vähäisempää, koska venäläisjoukot ovat säästelleet ammuksia laajamittaista hyökkäystä varten. Hänen mukaansa kasvava joukko Venäjän reserviläisiä ja tankkeja (mukaan luettuna T-90-taistelupanssarivaunuja) on suuntaamassa Luhanskin alueelle. Joukkojen kokoamiseen Venäjä tarvitsisi hänen arvionsa mukaan ”mahdollisesti vähintään kymmenen päivää”. Tämän arvion mukaan Venäjän hyökkäys voisi ajoittua helmikuun loppupuolelle.

Venäjän mahdollisen hyökkäyksen on arvioitu kohdistuvan todennäköisesti Luhanskin alueen länsiosaan. Tätä näkemystä tukee Ukrainan yleisesikunnan havainto, että Venäjä olisi tuonut Luhanskin alueelle haavoittuneiden hoitoa tarjoavia sotasairaalayksiköitä. Vaihtoehtoisena Venäjän hyökkäyssuuntana pidetään etelää. Toisaalta Ukrainan eteläosien suunnalta tehtävällä Venäjän hyökkäyksellä saatettaisiin pyrkiä ohjaamaan Ukrainan pääjoukkoja puolustusryhmitykseen, ennen kuin Venäjä tekisi päähyökkäyksensä toisaalle Donbasissa.

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterresin mukaan rauhan näkymät ovat pienenemässä Ukrainassa. Sodan laajenemisen ja verisemmäksi muuttumisen mahdollisuus on hänen mukaansa kasvamassa.

Itä-Ukrainan sodan ja Venäjän hyökkäyssodan (2022–) aiempien vaiheiden seurauksena ukrainalaisia evakkoja on sijoittunut runsaasti Kiovan, Harkovan, Zaporižžjan ja Dnipron suurkaupunkeihin. Toisaalta Venäjä on tuhonnut sähkö- ja lämpövoimaloita sekä asuinrakennuksia paljon maan itä- ja keskiosista. Siviili-infrastruktuuriin kohdistetut tuhotyöt kärjistävät erityisesti talvikaudella alueelle tilapäisesti muuttaneiden ja siellä asuvien humanitaarista kriisiä. Viisitoista erityisen haavoittuvaa Ukrainan piiriä sijoittui Dnipron, Donetskin ja Harkovan alueille. Näissä piireissä asui yhteensä lähes 800 000 evakkoa.

Tiistaina 7. helmikuuta

Ukrainan asevoimat raportoi surmanneensa yli tuhat (1 030 ”eliminoitu”) venäläissotilasta edellisen vuorokauden aikana. Päiväkohtaisesti raportoitu maahantunkeutujan uhriluku on yksi Venäjän hyökkäyssodan suurimpia tai suurin. On huomattava, että Ukrainan ilmoittamaa venäläistappion suuruus on yksipuolinen arvio, jota ei ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjän sotilasjohto saattaa kiirehtiä laajemman hyökkäyksen aloittamista vallatakseen Ukrainan Donetskin alueen epärealistisessa aikataulussa ja todennäköisesti riittämättömällä aseellisella voimalla. Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjä on ilmeisesti pyrkinyt käynnistämään laajempaa hyökkäystä jo tammikuun alkuvaiheesta lähtien, muttei ole pystynyt etenemään kuin joitain satoja metrejä viikoittain.

Usean maan tutkivien journalistien järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota selvittelevä OCCRP-hanke (engl. Organized Crime and Corruption Reporting Project) esittää, että Venäjä on vuodesta 2014 lähtien maksanut usean EU-maan poliitikoille heidän tuestaan Krimin miehityksen laillistamiseksi ja tästä syystä Venäjään kohdistettavien pakotteiden estämiseksi. Lahjontaa olisi tapahtunut ainakin Italiassa (Veneto, Liguria ja Lombardia) ja Kyproksella. Venäläislobbarit järjestivät ja maksoivat myös matkoja miehitetylle Krimille ainakin Italian, Itävallan, Puolan, Saksan ja Tšekin poliitikoille.

Keskiviikkona 8. helmikuuta

Yhdysvaltalainen ajatuspaja ISW arvioi venäläisten tiedotusvälineiden kertoman pohjalta, että Venäjän asevoimat olisi aloittanut suuremman hyökkäyksen Luhanskin alueen länsiosassa, Svatoven ja Kreminnan suunnalla konventionaalisilla joukoilla. Ukrainan asevoimat ovat toistaiseksi estäneet venäläisjoukkojen merkittävän etenemisen. ISW arvioi, että aloite tällä rintamaosuudella olisi siirtynyt ukrainalaisilta venäläisjoukoille. Arvion mukaan Venäjän asevoimat ei vielä hyökkää täydellä voimallaan vaan on asteittain voimistanut hyökkäystään. ISW esittää, ettei Venäjä olisi vielä tuonut esimerkiksi kaikkia Luhanskin alueelle jo siirrettyjä, aiemmin Valko-Venäjällä harjoitelleita panssaroituja joukkojaan taisteluihin.

ISW:n mukaan Donetskin kansantasavallaksi kutsutun Venäjän nukkevaltion asevoimien alaisuuteen olisi siirretty venäläinen tykistöpataljoona, ja mahdollisesti muitakin venäläisjoukkoja. Arvion mukaan tällä on pyritty vahvistamaan taistelutappioiden heikentämiä Donetskin nukkevaltion asevoimia, joka taistelisi muun muassa Donetskin kaupungin läheisyydessä. ISW:n arvioiden mukaan Venäjän asevoimien johto yrittää integroida sekä Donetskin että Luhanskin niin sanottujen kansantasavaltojen (Venäjän nukkevaltioiden) asevoimia osaksi Venäjän asevoimia, mutta ennakoi tästä integrointipyrkimyksestä syntyvän vaikeuksia.

Venäjän pääministeri Mihail Mišustinin mukaan Venäjän valtio pyrkii tukemaan taloudellisesti asevoimien hyväksi toimivien yritysten uusiutumista ja varaa huomattavan suuren rahasumman aseostoihin.

Yhdysvaltain presidentti Biden totesi kansakunnan tilaa käsittelevässä puheensa aikana Yhdysvaltain kongressissa, osoittaen sanansa läsnä olleelle Ukrainan suurlähettiläälle, että Yhdysvallat pysyy Ukrainan tukena ”niin kauan kuin on tarpeen” (engl. Ambassador, America is united in our support for your country. We will stand with you as long as it takes).

Siperialaista toimittaja Maria Ponomarenkoa syytettiin Barnaulin oikeusistuimessa ”asevoimia koskevan valeuutisen” julkaisemisesta 17. maaliskuuta 2022; syyttäjä vaati hänelle yhdeksän vuoden vankeutta. Hänen kirjoitti uutisen venäläisten Mariupolin teatteritalon pommittamisesta ja siellä surmansa saaneista siviileistä edellisiltana julkaistuihin ukrainalaisiin lähteisiin nojautuen. Ponomarenko tuli uutisoineeksi asiasta eri tavalla, kuin mitä vasta Ponomarenkon uutisen jälkeen julkaistu Venäjän ulkoministeriön ja puolustusministeriön virallinen muotoilu asiasta esitti.

Perjantaina 10. helmikuuta

Venäjä teki jälleen mittavia ohjus- ja räjähdelennokki hyökkäyksiä Ukrainan infrastruktuurikohteita kohtaan. Risteilyohjuksista 61 ja lennokeista ainakin 20 ammuttiin alas. Venäjän havaittiin iskeneen Odessan alueella sijaitsevaa rautatiesiltaa kohtaan miehittämättömällä pinta-aluksella (USV), mitä asetyyppiä Venäjä ei aiemmin ollut hyökkäyssodassaan käyttänyt. Venäjä pyrki rajusti etenemään esimerkiksi Bah’mutin seudulla. Ukrainan mukaan Venäjän asevoimat teki Bahmutin rintamaosuudella 124 tykistöiskua ja tuli yli 50 kertaa taistelukosketukseen maajoukoillaan Ukrainan asevoimia vastaan.^lähde?

Alankomaalaisen avoimiin lähteisiin pohjautuen sotatappioita seuraavan Oryx-sivuston mukaan Venäjä olisi menettänyt varmasti 1 012 panssarivaunua sotiessaan Ukrainaa vastaan. Tämän lisäksi ukrainalaiset ovat kaapanneet 546 panssarivaunua. Oryx-sivuston mukaan määrä vastaa noin puolta Venäjän asevoimien sodan alkuvaiheessa Ukrainan taisteluihin tuoduista panssarivaunuista. Ukrainan asevoimien päiväraporteissaan raportoima Venäjän asevoimien panssarivaunujen tappioluku on selvästi tätä korkeampi, mutta ei ole riippumattomasti vahvistettavissa.

Lauantaina 11. helmikuuta

Ukrainan asevoimat raportoi jälleen Venäjän hyökkäyssodan alkupäivien jälkeen korkeimman venäläistaistelijoiden päiväkohtaisen kaatuneiden määrän. Ukrainan mukaan edellispäivän aikana kaatui 1 140 venäläissotilasta.

Sunnuntaina 12. helmikuuta

Suomalaisen tutkijan, sotatieteen dosentti Ilmari Käihkön mukaan ei toistaiseksi ole esitetty selkeää näyttöä mistään venäläisten suurhyökkäyksestä, vaikka paikoin hyökkäys onkin käynnistynyt.

Viikko 50 (13.–19.2.2023)

Maanantaina 13. helmikuuta

Taistelut ovat jatkuneet kiivaina Bah’mutin läheisyydessä. Ukraina torjui Venäjän panssaroiduilla joukoilla tehtyjä hyökkäysyrityksiä Vuhledarin seudulla, jolloin jopa satoja venäläistaistelijoita sai surmansa tai haavoittui. Useita kymmeniä venäläisjoukkojen panssarivaunuja tai miehistönkuljetusvaunuja tuhottiin.

Tiistaina 14. helmikuuta

Ankarat taistelut Bah’mutissa ja sen ympäristössä ovat jatkuneet.

Keskiviikkona 15. helmikuuta

Suomalaistutkija, sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö tuo esille, että ammuspula haittaa ja on haitannut viime aikoina Ukrainan puolustamista. Esimerkiksi tykistöammuksia Ukraina kuluttaa enemmän, kuin niitä tukijamaissa samanaikaisesti tuotetaan. Tämä on vähentänyt Ukrainan käyttöön annettavien ammusten määrää ja Ukrainan kyvykkyyttä puolustaa maataan. Monet tukijamaista ovat heränneet tarpeeseen täydentää omiakin asevarastoja, mikä pyrkimys kilpailee Ukrainalle toimitettavien aseiden ja ammusten toimittamisen kanssa. Lisäksi useisiin Ukrainan asevoimille tuttuihin, neuvostoajalta peräisin oleviin asemalleihin ei ole ollut korvaavaa ammustuotantoa tukijamaissa, mikä on ohjannut Ukrainaa käyttämään kasvavassa määrin lännestä saatuja aseita. Myös Venäjällä on ollut ammuspulaa, mutta siellä sotateollisuustuotantoa on käynnistetty nopeammin kuin länsimaissa.

Financial Timesin mukaan Venäjä olisi kokoamassa lentokalustoa eli helikoptereita ja lentokoneita Ukrainan rajan lähistölle. Lehti tulkitsee, että Venäjä valmistautuisi hyökkäämään Ukrainaan laajemmin ilma-asetta käyttäen. Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin kuitenkin totesi, ettei Yhdysvallat odota Venäjältä välitöntä ”massiivista ilmahyökkäystä” Ukrainaan. Naton edustaja puolestaan arvioi, että Venäjä valmistelee ilmahyökkäysten kampanjaa.

Torstaina 16. helmikuuta

Norjan valtio käyttää paljolti sodan vuoksi hinnaltaan kohonneen maaöljyn ja -kaasun myyntivoitoistaan huomattavan osan Ukrainan avustamiseen. Norjan suurkäräjät julkisti viisi vuotta kestävän, 75 miljardin Norjan kruunun (noin 7,3 miljardin Yhdysvaltain dollarin) suuruisen Nansen-tukiohjelman, jolla tuetaan Ukrainaa. Vuosittain Ukraina saa 15 miljardia Norjan kruunua. Tukiohjelma on nimetty Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Fridtjof Nansenin mukaan. Tuki on tarkoitettu Ukrainan sotilaallisen itsepuolustuksen tukemiseen (minkä YK:n peruskirjakin toteaa valtioiden lailliseksi oikeudeksi), lyhytaikaiseen humanitariseen tukeen sekä Ukrainan yhteiskunnan jälleenrakentamiseen.

Viikko 51 (20.–26.2.2023)

Maanantaina 20. helmikuuta

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden teki yllätysvierailun Kiovaan, tapasi presidentti Volodymyr Zelenskyin ja osoitti tukeaan Ukrainalle.

Perjantaina 24. helmikuuta

• 

  Valoa Ukrainaan -tapahtumassa Helsingin Senaatintorilla kunnioitettiin sodan alkamisen vuosipäivänä Ukrainassa sodan uhreja ja valettiin uskoa tulevasta (24.2.2023).

• 

  Tukholman Sergels torgilla osoitettiin mieltä Venäjän hyökkäyssotaa vastaan (24.2.2023).

• 

  Saksan Berliinissä Brandenburgin portti valaistiin Ukrainan lipun värein (24.2.2023).

• 

  Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov (vasemmalla) ja pääministeri Denys Šmyhal tutustumassa Ukrainan puolustustaisteluun luvattuihin Leopard 2 -taistelupanssari-vaunuihin. (24.2.2023).

On kulunut vuosi hyökkäyssodan maa- ja ilmasotavaiheen alkamisesta.

Maaliskuu 2023

Sotaviikko 52 (27.2.–5.3.2023)

Keskiviikkona 1. maaliskuuta

Suomen eduskunta hyväksyi suurella enemmistöllä (äänin 184–7) Suomen liitymisen Natoon. Natoon liittymisen hidasteena ovat tässä vaiheessa yhä Unkarin ja Turkin parlamenttien viivyttely Suomen hyväksymisestä puolustusliiton jäseneksi.

Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimat menetti 21 470 sotilasta helmikuussa 2023. Tämä vastasi 14,3 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 149 890 kaatunutta helmikuun loppuun 2023 mennessä). Tappiotilastojen perusteella helmikuu 2023 oli Venäjän päiväkohtaisesti verisin sotakuukausi sodan alun jälkeen. Helmikuussa 2023 Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui ukrainalaislähteiden mukaan keskimäärin noin 795 taistelijaa päivittäin. Venäjän hyökkäyssodan alussa, sodan ensimmäisen viikon arvioidut venäläistappiot olivat tätä karmivampia, keskimäärin 1 286 henkeä päivässä (24.2.-3.3.2022: yhteensä 9 000 kaatunutta).

Lisäksi Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt helmikuussa 2023 yhteensä 186 (3 395; suluissa kertymä 370 sotapäivän aikana eli helmikuun 24 päivästä 2022 helmikuun 2023 loppuun) panssarivaunua, 256 (6 638) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 196 muuta ajoneuvoa (5 257, luku sisältää tankkiautot), 186 (2 393) tykkiä, 21 (479) raketinheitintä, 26 (247) ilmatorjuntajärjestelmää, 7 (300) lentokonetta, 5 (288) helikopteria ja 30 (230) erikoislaiteyksikköä. Tämän ohella Ukraina pudotti helmikuussa 2023 yhteensä 77 (sodassa yhteensä 873) venäläistä risteilyohjusta ja 104 (2 055) taktista UAV-lennokkia tai -laitetta. Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Ukrainan ja Venäjän väliset neuvottelut

Kreml vastasi iltapäivällä 25. helmikuuta Ukrainan neuvottelupyyntöön ja kertoi Venäjän olevan valmis lähettämään neuvotteluvaltuuskunnan Minskiin keskustelemaan Ukrainan neutraalista statuksesta. Venäjä vaati kuitenkin Ukrainaa laskemaan heti aseensa ehtona neuvottelujen aloittamiselle. Lauantaina välittäjiksi tarjoutuivat yhdessä Azerbaidžanin presidentti İlham Əliyev ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan. Lopulta maiden väliset aseleponeuvottelut saatiin alkuun Valko-Venäjän isännöiminä 28. helmikuuta. Homelin rajamaakunnassa käydyissä viiden tunnin neuvotteluissa Ukrainan valtuuskuntaa johtivat puolustusministeri Oleksi Reznikov ja Kansan palvelija -puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Davyd Arah’amija. Venäjän valtuuskuntaa johti entinen kulttuuriministeri Vladimir Medinski, ja siihen kuului myös duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutski.

Myös 3. maaliskuuta käyty toinen neuvottelukierros Valko-Venäjän Brestin maakunnassa päättyi ilman sopimusta tulitauosta. Evakuointikäytävien järjestämisestä kuitenkin päästiin sopimukseen. Ukrainan presidentin edustaja Myh’ailo Podoljak oli Brestin neuvottelujen alla kertonut, että Ukrainan ensisijaiset tavoitteet olivat välitön tulitauko, aseleposopimus evakuointikäytävien avaaminen siviilejä varten. Aiemmin Ukraina oli vaatinut venäläisten joukkojen vetäytymistä maasta. Podoljak kertoi, että he eivät saavuttaneet haluamiaan tuloksia. Ulkoministeri Lavrov puolestaan sanoi Venäjän pysyvän vaatimuksissaan, mitä Ukrainan demilitarisointiin tuli. Se myös halusi takeet Ukrainan liittoutumattomuudesta.

Samaan aikaan maiden johtajat olivat vähemmän diplomaattisia. Zelenskyi vannoi kostoa Venäjälle ja Putin totesi erikoisoperaation etenevän aikataulussa ja suunnitelman mukaan.

Mitä Venäjän vaatimuksiin tässä vaiheessa tuli, Sergei Lavrov oli edellisenä päivänä Al Jazeeralle antamassaan haastattelussa sanonut Venäjän haluavan separatistialueitten itsenäisyyden tunnustamista ja Ukrainan aseriisuntaa.

”Venäjä ei tule sallimaan Ukrainan hankkivan ydinaseita”, hän myös sanoi. Edellisillä lauseillaan Lavrov viittasi Zelenskyin Münchenin turvallisuuskokouksessa pitämään puheeseen ja väitettyihin bioaseohjelmiin. Lavrov sanoi Venäjän tunnustavan Zelenskyin Ukrainan lailliseksi presidentiksi.

Toisen neuvottelukierroksen jälkeen Venäjän vaatimukset olivat selkeytyneet seuraavasti:

1. Krimin tunnustaminen osaksi Venäjää
2. Donetskin ja Luhanskin tasavaltojen itsenäisyyden tunnustaminen
3. Takeet Ukrainan sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, ennen kaikkea mitä tulee Naton jäsenyyteen
4. Ukrainan riisuminen väitetyistä joukkotuhoaseista
5. Etnisten venäläisten oikeuksien turvaaminen Ukrainassa (äärinationalistien väitetyn vaikutusvallan epääminen).

Käytännössä Venäjä ei ollut luopunut mistään tavoitteistaan, joita Putin oli julkisesti sodalle asettanut.

Neuvottelujen kolmas kierros Valko-Venäjällä 7. maaliskuuta päättyi ilman merkittäviä tuloksia. Ranskan ja Saksan johto kävivät myös tuloksettomia neuvotteluja Putinin kanssa aselevon aikaansaamiseksi.

10. maaliskuuta neuvottelut siirtyivät Turkin Antalyaan. Niitä isännöi maan ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu, ja neuvottelijoina olivat Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba. Al Jazeeran mukaan kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Venäjä lähetti hallituksen ministeriedustajan neuvotteluihin, ja myös ensimmäinen kerta, kun Lavrov vieraili ulkomailla länsimaiden matkustusrajoitteiden alkamisen jälkeen. Çavuşoğlun mukaan tarkoituksena oli valmistella Zelenskyin ja Putinin kahdenvälistä tapaamista. Tapaamista pidettiin täysin epäonnistuneena, eikä Ukraina saanut tavoittelemaansa 24 tunnin tulitaukoa ja evakuointikäytävää piiritettyyn Mariupoliin. Kuleba ei katsonut Lavrovilla olleen valtuuksia mihinkään sopimuksiin ja syytti tätä vanhan narratiivin toistamisesta. Lavrov puolestaan totesi Putinin olevan valmis keskustelemaan henkilökohtaisesti ja syytti länttä Venäjän pakottamisesta sotaan Venäjän turvallisuuden vuoksi.

Neuvottelut kuitenkin jatkuivat Turkin ja Israelin välittäminä videotapaamisina, ja 14.–26. maalikuuta välisenä aikana maiden edustajat olivat yhteydessä toisiinsa useaan otteeseen.

Zelenskyi piti Venäjän ehdotuksia jo ”realistisina”, ja BBC:n mukaan Ukraina näytti olevan valmis luopumaan Nato-jäsenyyden tavoittelusta. Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian sen sijaan sanoi, että Venäjä vain ”teeskentelee neuvottelevansa” ja että tämä oli vanhastaan tuttua Venäjän aiemmista sodista. Turkin presidentin Erdoğanin edustaja İbrahim Kalın kertoi osapuolten neuvottelevan kuudesta asiakohdasta: Ukrainan puolueettomuudesta, sen aseistariisunnasta ja turvatakuista, niin kutsutusta ”denatsifikaatiosta”, venäjän kielen aseman parantamisesta, separatistialueitten asemasta sekä Krimin asemasta. Presidentti Erdoğan itse oli useaan kertaan kertonut Turkin Nato-maanakin pyrkivän säilyttämään hyvät välit kaikkiin osapuoliin. Esillä olivat olleet myös mahdolliset lännen sotilastukikohdat Ukrainan alueella, jotka Podoljak sivuutti jo muutenkin Ukrainan lain vastaisina. Tämän neuvottelujakson aluksi 16. maaliskuuta Yhdysvallat oli myöntänyt Ukrainalle 800 miljoonan dollarin aseapupaketin.

Viimein 27. maaliskuuta tiedotettiin, että seuraavat Ukrainan ja Venäjän väliset fyysiset neuvottelut käytäisiin tiistaina 29. maaliskuuta Istanbulissa Turkissa. Uusien neuvottelujen alla 28. maaliskuuta Zelenskyi antoi videohaastattelun, jossa Ukraina BBC:n mukaan ensimmäistä kertaa selvästi oli valmis myöntymään puolueettoman maan asemaan ja jatkamaan ydinaseettomana valtiona. Ehtona olisi pitävät turvatakuut ulkovalloilta. Maa oli valmis myös neuvottelemaan joistakin myönnytyksistä Donbassin asemaan. Zelenskyi kuitenkin tähdensi, ettei Ukraina ollut valmis luopumaan alueellisesta eheydestään ja että aseistariisunta oli pois laskuista. Mahdollisesta puolueettomuudesta pitäisi järjestää kansanäänestys.

Samaan aikaan Yhdysvaltain edustajat lieventelivät Bidenin julistusta, jossa hän oli todennut, että Venäjän hallitus piti vaihtaa.

29. maaliskuuta Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut alkoivat Turkissa. Neuvottelijoina olivat Ukrainan presidentin neuvonantaja Myh’ailo Podoljak ja puolustusministeri Oleksi Reznikov sekä Venäjän Vladimir Medinski. Ukraina kertoi tavoitteekseen päästä sopimaan tulitauosta. Neuvottelujen kerrottiin päättyneen noin kello 14 paikallista aikaa. Venäjä varapuolustusministeri kertoi, että Venäjä tulee vähentämään sotatoimia Kiovassa ja Tšernihivissä.

Aivan huhtikuun lopussa YK:n pääsihteeri António Guterres vieraili Ankarassa, Moskovassa ja Kiovassa. Kiovan lehdistötilaisuus oli tuskin lakannut, kun Venäjä teki kaksi ohjusiskua kaupunkiin.

Chatham Housen järjestämässä videokonferenssissa 6. toukokuuta Zelenskyi sanoi, että rauhan vähimmäisehtona oli Venäjän joukkojen palaaminen 24. helmikuuta alkanutta hyökkäystä edeltäneiden rajojen taakse.

Ulkopuolisten maiden ja järjestöjen reaktio

Pääartikkeli: Ulkopuolisten maiden ja järjestöjen reaktio Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan 2022

Suomen reaktio

Katso myös: Suomen ja Ukrainan suhteet

Suomen presidentti Sauli Niinistö yhteisessä tiedotustilaisuudessa pääministeri Sanna Marinin kanssa kutsui Venäjän tekoja tahalliseksi invaasioksi. Presidentti Niinistö twiittasi, että ”Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta samalla ne hyökkäävät koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan”.

27. helmikuuta valtioneuvosto päätti 2 000 luotiliivin, 2 000 kypärän ja kahden kenttäsairaalan lahjoittamisesta Ukrainalle. Lisäksi Virolle annettiin lupa toimittaa aikaisemmin Suomelta ostetut kahdeksan 122 H 63- eli D-30-haupitseja eteenpäin Ukrainalle, jotka ovat alun perin neuvostoliittolaisvalmisteisia ja Saksan demokraattisesta tasavallasta ja Saksan liittotasavallalta Suomeen ostettuja.

Suomi päätti 28. helmikuuta luovuttaa Ukrainalle 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 patruunaa, 1 500 kertasinkoa ja 70 000 kertamuonapakkausta.

Suomen presidentti Sauli Niinistö lähti torstaina Yhdysvaltoihin puhumaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa muun muassa Ukrainan tilanteesta. Heidän tapaamisensa on suunniteltu tapahtuvan illalla perjantaina. Venäjän hyökkäystä Ukrainaan seuranneena aikana suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus on noussut ennätystasolle. Taloustutkimuksen 9.–11. maaliskuuta pitämän kyselyn mukaan noin 62 % suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä, 16 % vastustaa ja 21 % ei ole varma kannastaan.

Muiden maiden ja eri järjestöjen reaktiot

Useat länsimaat ovat jyrkästi tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa 24. helmikuuta 2022, että Nato lisää joukkojen valmiutta Itä-Euroopassa Venäjän eskaloinnin seurauksena. Stoltenbergin mukaan Natolla ei ole suunnitelmia siirtää joukkoja puolustamaan Ukrainaa, joka ei ole Nato-maa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati Venäjää pysäyttämään maan omat sotatoimet Ukrainassa välittömästi. Saksan liittokansleri Olaf Scholz tuomitsi Venäjän hyökkäyksen. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan piti Venäjän hyökkäystä hyväksymättömänä. Turkilla on avainasema konfliktin ulkopuolisena maana, sillä Turkki hallitsee Bosporinsalmea, joka on ainoa reitti Mustaltamereltä Välimereen ja valtamerille.

Kiina on pitänyt melko neutraalia diplomaattista linjaa, mutta kiinalainen diplomaatti Wang Yi ilmoitti puhelussa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville ymmärtävänsä Venäjän turvallisuushuolia. Maan ulkoministeriön julkaiseman tiedonannon mukaan Wang kertoi Lavroville, että Kiina vaatii ”tasapainoisen, tehokkaan ja kestävän turvallisuusmekanismin” luomista Eurooppaan. Kiina on kuitenkin todennut Ukrainan olevan suvereeni valtio. Aasian suurista talouksista myös Japani Etelä-Korea ja Singapore ovat ilmaisseet tukensa Ukrainalle ja asettaneet talouspakotteita ja muita sanktioita Venäjää vastaan.

Intia, jolla oli perinteiset hyvät suhteet Venäjään, vältti myös ottamasta tiukkaa kantaa, pitäytyen muun muassa äänestämästä turvallisuusneuvoston 24. päivän kokouksessa. Maan suurin englanninkielinen päivälehti The Times of India piti tilannetta ulkopoliittisesti hankalana. Intia joutui nojautumaan Venäjän poliittiseen ja asetekniseen tukeen kiistassaan Kiinan kanssa.

Useat Venäjän liittolaisina tunnetut maat, kuten Venezuela, Myanmar ja Kuuba syyttivät kriisistä Natoa ja sen laajenemista Itä-Euroopassa. Kollektiivisen turvallisuusjärjestön jäsenistä Kazakstan torjui Venäjän pyynnön lähettää Ukrainaan maan joukkoja. Kirgisia kehotti ensin osapuolia pikaiseen sopimiseen, mutta asettui sitten Venäjän tueksi. Kolmas jäsen Tadžikistan ei ollut antanut virallista lausuntoa. Pohjois-Korea taas on syyttänyt tapahtuneesta Yhdysvaltoja väittäen sen olevan kriisin pohjimmainen syy.

Muista Venäjän naapurimaista Uzbekistan ilmoitti 26. helmikuuta pysyvänsä asiassa puolueettomana ja samana päivänä Azerbaidžan tarjoutui Turkin kanssa välittäjäksi kiistassa.

Brasilia ilmoitti pysyvänsä puolueettomana Ukrainaa koskevassa kriisissä. Brasilian presidentti Bolsonaro sanoi 27. helmikuuta lehdistötilaisuudessa Brasilian pysyvän konfliktissa neutraalina.

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto kokoontui 24. helmikuuta arvioimaan Ukrainan tilannetta. Kokouksessa Venäjä esti veto-oikeudellaan päätöslauselman, jossa se olisi tuomittu Ukrainaan hyökkäämisestä. Turvallisuusneuvoston 15 jäsenestä 11 äänesti Yhdysvaltojen ja Albanian laatiman päätöslauselman puolesta. Arabiemiirikunnat, Intia ja Kiina pidättäytyivät äänestämästä. Myöhemmin, 2. maaliskuuta, Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous äänesti ja vaati Venäjää vetäytymään Ukrainasta. Päätöslauselmaa kannatti 143 jäsenmaata, viiden äänestäessä vastaan: Venäjä, Valko-Venäjä, Syyria, Eritrea ja Pohjois-Korea. 35 maata pidättäytyi äänestämästä, niiden joukossa Kiina, Intia, Armenia ja Kazakstan.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel julkaisivat yhdessä samankaltaisen lausunnon, jossa tuettiin Ukrainaa ja paheksuttiin Venäjän hyökkäystä. 25. helmikuuta EU-valtioiden johtajat sopivat uusista talouspakotteista Venäjää kohtaan. Ne kohdistuivat erityisesti pankkisektoriin sekä teknologiavientiin. Tarkoituksena oli lisäksi rajata diplomaattien viisumivapauksia sekä lisätä laajemmin oligarkkeja ja Venäjän hallinnon toimijoita pakotelistoille. Unioni aikoi myös kieltää öljynjalostamojen päivittämiseen tarvittavien varusteiden ja teknologian, sekä lentokoneiden ja esimerkiksi lentokoneiden osien viennin Venäjälle. Uutistoimisto Reuters uutisoi 26. helmikuuta, että Euroopan unionin jäsenmaat valmistelivat kolmatta talouspakotekierrosta Venäjää vastaan. Tietojen mukaan yksikään EU-jäsenmaa ei enää vastusta Venäjän irrottamista kansainvälisestä maksujärjestelmä SWIFT:istä. Myöhään lauantai-iltana 26. helmikuuta Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti lehdistötilaisuudessa, että Euroopan unioni, Yhdysvallat, Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat päässeet sopuun uusista pakotteista, joihin kuuluu muun muassa useiden venäläisten pankkien irrottaminen SWIFT-järjestelmästä sekä Venäjän keskuspankin ulkomailla sijainneiden valuuttavarojen jäädyttämistä.

Euroopan yleisradiounioni ilmoitti 25. helmikuuta, että Venäjän osallistuminen vuoden 2022 Eurovision laulukilpailuun estetään.

Useat maat asettivat EU:n yhteisten pakotteiden ohella Venäjälle muitakin rajoitteita. Iso-Britannia, Baltian maat, Tšekki ja Puola kielsivät Venäjän koneilta omaan ilmatilaansa saapumisen. Sittemmin koko EU on sulkenut ilmatilansa Venäjän lentokoneilta.

Hakkerikollektiivi Anonymous ilmoitti aloittaneensa kybersodan Venäjän valtiota vastaan. Anonymous ilmoitti kaataneensa RT-uutissivuston, joka on Venäjän valtion omistama uutiskanava ja joka on vuosia esittänyt Venäjän valtion propagandaa. Lisäksi ryhmä teki hyökkäyksiä muun muassa Venäjän duumaa sekä Venäjän puolustusministeriön verkkosivuja vastaan ja kaatoi ne.

Mielenosoitukset sotaa vastaan

Useissa Euroopan unionin jäsenmaissa sekä Venäjällä vastustettiin Venäjän aloittamia sotatoimia. Suomessa järjestettiin useita mielenosoituksia Venäjän sotatoimia vastaan 26. helmikuuta 2022, muun muassa Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Helsingissä mielenosoittajia oli arvioiden mukaan noin 10 000 kahdessa eri tapahtumassa. Saksassa Berliinissä Brandenburgin portille kokoontui 24. helmikuuta 2022 joukko mielenosoittajia Ukrainan tueksi ja Venäjän sotaa vastaan. Yhdysvalloissa New York Cityn Times Squarella pidettyyn mielenilmaukseen sotaa vastaan osallistui satoja ukrainalaisia.

Sunnuntaina 13. maaliskuuta 800 sotatoimia Ukrainassa vastustanutta mielenosoittajaa otettiin kiinni Venäjällä samalla, kun Euroopassa AP:n mukaan kymmenet tuhannet osoittivat mieltään. Venäläisen kansalaisjärjestön OVD-infon mukaan maassa oli otettu kiinni yli 14 800 mielenosoittajaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sotatoimensa Ukrainassa.

Sotarikostuomioistuin

Haagissa heinäkuussa 2022 järjestetyssä Ukraine Accountability Conference -kokouksessa keskusteltiin sotarikostuomioistuimen perustamista Ukrainassa tehtyjen sotarikosten käsittelemiseksi. Sotarikoksia Ukrainassa selvittelevät muun muassa uutistoimisto AP ja Frontline, jotka olivat 15. heinäkuuta mennessä kirjanneet 338 mahdollista sotarikosta. Ukraina itse tutkii 20 000 sotarikosta. Kokouksessa oli edustettuna 40 maata eri puolilta maailmaa ja sitä isännöivät Kansainvälisen sotarikostuomioistuimen ICC:n syyttäjä Karim Ahmad Khan, Alankomaiden ulkoministeri Wopke Hoekstra ja Euroopan unionin oikeusasioiden komissaari Didier Reynders.

ICC ei voi nostaa syytettä sotarikoksista, koska kumpikaan sodan osapuoli ei ole sen jäsen. Jäseniä on 127. Ukraina on kuitenkin hyväksynyt ICC:n tuomiovallan, ja siksi Khan on avannut tutkinnan Ukrainassa, kun kymmenet oikeuden jäsenmaat ovat sitä vaatineet. Todisteita kerää suuri tutkimusryhmä. Myös Ukrainan joukkojen on raportoitu syyllistyneen mahdollisiin sotarikoksiin.

Aseapu Ukrainalle

Pääartikkeli: Ukrainan aseavun 2022 aikajana

Heti hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi, ettei puolustusliitto tule lähettämään joukkoja Ukrainaan. Sen sijaan käytännössä kaikki sotilasliitto Naton ja Euroopan unionin jäsenvaltiot avustivat Ukrainaa ilmaisin asein.

Jo 26. helmikuuta Saksa teki poikkeuksen pitkäaikaiseen ehdottomaan politiikkaansa olla myymättä aseita sotaakäyviin maihin, tai sallia valmistamiensa aseiden jälleenmyyntiä sellaisiin maihin. Politicon mielestä Saksan päätös saattoi merkitä Ukrainan Euroopasta saavan aseellisen avun nopeaa kasvua, sillä iso osa maanosan asetarvikkeista oli Saksan valmistamaa, mikä antoi sille sopimuksellisen päätäntäoikeuden aseiden välitykseen kolmansille tahoille. Seuraavana päivänä seurasi Ruotsi samoin historiallisella päätöksellään. Euroopan unioni päätti samoin myöntää ensimmäisen, 450 miljoonan euron arvoisen aseostositoumuksen Ukrainalle. Päätös oli erillinen jäsenmaiden itse kansallisesti päättämästä avusta. Lisäksi EU päätti antaa 50 miljoonalla eurolla humanitaaristä apua. 28. helmikuuta Yhdysvallat ilmoitti 350 miljoonan dollarin lisäaseavusta. Avustuspaketti nosti Yhdysvaltain Ukrainalle puolen vuoden aikana antaman avun yli miljardiin dollariin. Jo ennen 26:nnetta päivää aseavun toimituksista Ukrainalle olivat päättäneet Puola, Viro, Latvia, Slovakia, ja Tšekki.

Länsimaat olivat 11. maaliskuuta mennessä kuitenkin rajoittaneet ase- ja muun materiaaliapunsa sellaiseksi, ettei sitä voisi tulkita hyökkäykselliseksi toimeksi Venäjää vastaan. Niinpä se oli käsittänyt tehokkaimmillaan lyhyen kantaman ohjuksia hyökkääjän panssarivaunuja ja ilma-aluksia vastaan. Näitä Ukrainan asevoimille toimitettiin lukuisasti. CNN:n tietojen mukaan 7. maaliskuuta mennessä Nato-maat olivat toimittaneet maalle 17 000 panssarintorjunta-asetta ja 2 000 ilmatorjunta-ohjusta 7. huhtikuuta mennessä länsimaat olivat Yhdysvaltain asevoimien väitteen mukaan toimittaneet Ukrainalle 25 000 ilmatorjuntajärjestelmää ja 60 000 panssarintorjunta-asetta.

27. helmikuuta ensimmäisen kerran ehdotettiin suihkuhävittäjien antamista Ukrainalle. Entisillä Varsovan liiton jäsenmailla oli kalustossaan Ukrainalle tuttuja venäläisiä koneita. 8. maaliskuuta Puola oma-aloitteisesti ehdotti koko MiG-29-kalustonsa antamista Ukrainalle korvaavia länsikoneita vastaan. Tätä ehdotusta ei Naton suurin jäsenmaa Yhdysvallat oitis hyväksynyt. Myöskään Naton sisäiset neuvottelut Slovakian S-300- tai Turkin S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmien toimittamisesta Ukrainalle eivät olleet 21. maaliskuuta mennessä edenneet mihinkään.

Venäjän alettua vetäytyä pohjoisen Kiovan rintamalta maaliskuun lopussa ja siirtää joukkojaan Itä-Ukrainaan, länsimaat alkoivat toimittaa Ukrainalle myös raskasta aseistusta. Tšekki alkoi toimittaa jo ennen kuun vaihdetta panssarivaunuja, muita taisteluajoneuvoja, raketinheittimiä ja tykkejä. Toukokuun alkuun mennessä useat maat olivat joko toimittaneet, tai toimittamassa kalustoa.. Merkittävimpiä toimituksia siihen mennessä olivat Puolan yli 200 taistelupanssarivaunua ja Yhdysvaltain 90 tykkiä 144 000 kranaatin kera. Saksan aseapu koki vaikeuksia: ensin lahjoitettaviksi aiottuihin vanhoihin taistelupanssarivaunuihin ei enää löytynyt ampumatarvikkeita, ja kun Saksa aikoi antaa 50 käytöstä poistettua ilmatorjuntapanssarivaunua, se joutui oman pitkäaikaisen politiikkansa uhriksi. Vaunuihin ammuksia valmistaneen Oerlikonin kotimaa Sveitsi kielsi niiden viennin sotaakäyvään Ukrainaan, mikä toistaiseksi käytännössä esti vaunujenkin toimittamisen.

Lentokoneita ei länsi edelleenkään rohjennut toimittaa, paitsi maakuljetuksin ja paloina. Pentagonin mukaan toimitetuilla varaosilla Ukraina oli 20. huhtikuuta mennessä saanut 20 lentokykyistä konetta lisää.

Reaktiot sotaa vastaan Venäjällä

Uutistoimisto Agence France-Pressen mukaan Moskovan Puškinin aukiolle kerääntyi 26. helmikuuta 2022 tuhansia sodanvastaisia mielenosoittajia. Lisäksi AFP raportoi, että Pietarissa mielenosoittajia oli noin tuhat. YK:n mukaan Venäjällä oli 25. helmikuuta mennessä pidätetty noin 1 800 mielenosoittajaa. Sittemmin maassa on pidätetty tuhansia ihmisiä lisää kymmenissä eri kaupungeissa.

28. helmikuuta mennessä ainakin kolme Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen tunnustamisen puolesta äänestänyttä Venäjän duuman jäsentä oli tuominnut sodan. Kaikki kolme edustavat Venäjän kommunistista puoluetta, jonka johto tukee Putinin politiikkaa.

Maaliskuussa 2022 venäläisen Novaja Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov lahjoitti vuonna 2021 saamansa Nobelin rauhanpalkinnon mitalin huutokaupattavaksi Ukrainan pakolaisten hyväksi.

Venäjän mahdollinen hajoaminen

Kun Venäjä ei edennyt sodassa tavoitteidensa mukaan, alkoi esiintyä arvioita siitä, että maa hajoaa. Esimerkiksi suomensukuiset ersäläiset pitivät syksyllä 2022 Virossa Otepäässä kansalliskongressin, johon otti osaa myös virolaisia, suomalaisia ja unkarilaisia. Kongressissa laadittiin suunnitelma siltä varalta, että Venäjän federaatio hajoaa. Tapahtumassa puhuivat muun muassa Otepään kaupunginjohtaja, Riigikogun suomalais-ugrilaisten asioiden tukiryhmän esimies ja Viron ulkoministeriön varakansliapäällikkö.

Vuoden 2023 alussa europarlamentissa järjestettiin seminaari, johon osallistui Venäjän sisäisten alueiden ja pienten alkuperäiskansojen aktivisteja, jotka vastustivat presidentti Putinin hirmuhallintoa ja tavoittelivat itsenäisyyttä kansoilleen tai alueilleen. He esittivät arvioita, joiden mukaan Venäjä hajoaa jopa kymmeniin uusiin tasavaltoihin, valtioliittoihin tai täysin itsenäisiin uusiin valtioihin, aivan kuten Neuvostoliitto hajosi lopullisesti vuonna 1991. He kaavailivat, että Pietarin ympäristöön muodostettaisiin Inkerinmaa eli Inkeri, Karjalankannakselta alkaisi puolestaan uusi Karjalan tasavalta ja Murmanskin seudulle syntyisi Lapin valtio. Nykyisen Kaliningradin paikalle muodostuisi puolestaan uusi Baltian tasavalta, ja Viron itärajan tuntumaan syntyisi Pihkovan tasavalta. Muita alueita olisivat esimerkiksi Novgorodin tasavalta, Vepsänmaa, Bjarmia pääkaupunkinaan Arkangeli, Komi pääkaupunkinaan Syktyvkar, Smaland pääkaupunkikaan Smolensk, Tverin tasavalta, Ersänmaa, Moksanmaa, Tšuvassia, Marinmaa, Tatarstan pääkaupunkinaan Kazan, Udmurtia, Uralin tasavalta pääkaupunkinaan Jekaterinburg, Ossetia, Hakassian tasavalta, Tuvan tasavalta, Burjatia ja Sahan tasavalta.

Tämä Venäjän vapaiden kansojen foorumi eroaa Venäjän perinteisestä liberaalista oppositiosta siten, että heille tärkeintä on Venäjän nykyisen imperialistisen federaation pilkkominen joko uusiin tasavaltojen liittoihin tai täysin irrallisiin valtioihin. Paikalla oli muun muassa Donin kasakoille tasavaltaa ajavia; ja karjalaisille, vepsäläisille ja pomorielle Karjalan itsenäisyyttä tavoittelevia. Paikalla ollut Karjalasta lähtöisin oleva Dmitri Kuznetsov kertoi, että hän oli yksi niistä aktivisteista, joiden toimista Karjalan Liitto varoitti muutama kuukausi aikaisemmin epäillessään Suomen joutuneen informaatiovaikuttamisen kohteeksi: ”Varoittamalla meistä Karjalan Liitto toimii juuri niin kuten Venäjän turvallisuuspalvelut haluavat. Me emme tavoittele Suur-Suomea emmekä halua vahingoittaa Suomea. Haluamme vain itsenäisen Karjalan tasavallan, jonka alkuperäiset kansat pelastetaan kansanmurhalta ennen kuin se on liian myöhäistä.” Inkerin edustaja puolestaan totesi eurooppalaisille päättäjille: ”Inkeri on luonnollinen osa Eurooppaa, joten antakaa meidän tulla kotiin”.

Paikalla ollut Puolan entinen ulkoministeri ja nykyinen meppi Anna Fotyga muistutti, että ei ole olemassa mitään venäläistä kaasua, öljyä, alumiinia, hiiltä, uraania, timantteja, viljaa, metsää tai kultaa. Kaikki nämä luonnonvarat ovat tataarien, bashkiirien, siperialaisten, karjalaisten, oiraattien, tsherkessien, burjaattien, jakuuttien, uralilaisten kansojen, kubanilaisten tai nogai-kansan omaisuutta. Puolestaan paikalla ollut yhdysvaltalainen tutkijan Janusz Bugajskin mukaan lännen pitää myös uskaltaa puhua avoimesti Venäjän hajoamisesta ja varautua siihen silläkin uhalla, että Putinin propaganda syyttää valheellisesti Ukrainan sodan syyksi nimenomaan lännen väitettyä yritystä hajottaa Venäjää. Lännen pitäisi Bugajskin mukaan nyt viestittää Moskovan vallasta irti haluaville alueille, että ne eivät ole koko maailman hylkäämiä ja eristämiä, vaikka se seikka päteekin Venäjän keskusvaltaan.

Sotilasarvioita

Pääartikkeli: Sotilasarviot Ukrainan sodasta 2022

Osa suomalaisista sotilasasiantuntijoista arvosteli Ukrainan viivyttelyä liikekannallepanossa, joka virallisesti pantiin toimeen vasta ensimmäisen hyökkäyspäivän iltana. Samaten pidettiin ilmeisenä siitä, ettei hyökkääjän etenemistä Donbassin ulkopuolella ollut etukäteen valmistauduttu hidastamaan kaikin käytettävissä olevin estein, eli sulutuksin. Pääkaupunki Kiovan saartamisyritystä pidettiin heti alussa todennäköisenä. Tulevaisuuden sotataidon apulaissotilasprofessori Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi Venäjän jopa päättäneen hyökkäyshetken nimenomaan Ukrainan puolustusvalmistelujen vaiheen perusteella. Toisaalta toiset suomalaiset asiantuntijat pitivät joitakin päiviä ennen hyökkäyksen alkamista Venäjän hyökkäystä epätodennäköisenä ja Venäjälle kannattamattomana.

Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu kommentoi asiaa 25. helmikuuta kertomalla, ettei hyvää kuvaa puolustajan ennakkovalmisteluista ollut saatavilla. Ukrainan hallitus saattoi katsoa tärkeämmäksi pitää omat kansalaiset rauhallisina. Sotilaallisia yksityiskohtia piti Suomessa päätellä paljolti sosiaalisen ja yleisen median raporteista.

Venäjän hyökkäyksen alku

Venäjä iski Ukrainan asevoimien logistisiin kohteisiin ja johtamispaikkoihin ilmasta. Se myös aloitti maahyökkäyksen kuudesta eri suunnasta. Luhanskin ja Donetskin alueen hyökkäys käytännössä sitoi siellä olevat Ukrainan asevoimien joukot paikoilleen niin, etteivät ne pääsisi helpolla irtautumaan, ja Suomen pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri piti Ukrainan kannalta hyvin tärkeänä välttää Luhanskin ja Donetskin rintamalla olevien joukkojen jäämistä saarroksiin. Pohjoisesta Venäjä hyökkäsi Dneprin molemmilla puolilla kohti pääkaupunkia, mikä vahvisti arvelua siitä, että Venäjän tavoitteena olisi saartaa Kiova. Venäjälle se oli selkeästi painopistesuunta ja MTV3:n 26. helmikuuta haastatteleman Maanpuolustuskorkeakoulu MPKK:n tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa uskoi Venäjän voivan yrittää häiritä pääkaupungin puolustusta ajamalla sen siviiliasukkaat massoittain pakoon. Ukrainan hallitus oli kehottanut kansalaisiaan pysymään paikoillaan.

Venäjän asevoimien ei katsottu ensimmäisen kymmenen päivän aikana joko pystyneen tai halunneen käyttää vahvuuksiaan, eli voimakasta tulenkäyttöä ja nopeaa liikettä, vaikka sotilaallisia riskejä se oli ottanut suuriakin muun muassa maahanlaskuoperaatioiden muodossa. Pihlajamaa arvioi Venäjän voineen hyvinkin toivoa nopeampaa ratkaisua sotaan. Hän piti sodan pitkittymistä Venäjälle epäedullisena jo sotilaallistenkin syiden takia. Venäjän katsottiin aliarvioineen Ukrainan asevoimia. Venäjän ilmavoimia oli käytetty säästeliäästi. Yhdysvaltain arvioiden mukaan sodan alusta maaliskuun alkuun hyökkäyksessä oli käytetty 75:ta eri ilma-alusta. Myöskään täydelliseen ilmaherruuteen ei pyritty, vaan Ukrainan ilmavoimien koneet lensivät vielä ja maan ilmatorjunta pystyi rajatusti toimimaan. Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsströmin mukaan Kiovan valtaaminen saattoi olla Venäjälle arvovaltakysymys ja hän näki suurimpien taistelujen pääkaupungin hallinnasta olevan vasta edessä.

Väliarviot 8. maaliskuuta

Puolitoista viikkoa hyökkäyksen alkamisesta venäläiset olivat valloittaneet noin 200 kilometriä Kiovasta koilliseen olevan Konotopin kaupungin ja sen kautta kulkevan, huollolle tärkeän rautatie. Muuten pääkaupungin suuntaan ei ollut vähään aikaan tapahtunut merkittävää etenemistä. Ukrainalaisten tekemät tulvitukset olivat osaltaan hidastaneet venäläisten etenemistä jo ennestään ruuhkaisia tieyhteyksiä pitkin. Venäjä oli iskenyt Ukrainan televisiomastoihin ja internetyhteyksiin, saaden aikaan internetin käyttökatkoksia eri puolilla maata.

Venäjän huoltovaikeuksista oli merkkeinä kauppojen ryöstelyä vallatuilla aluilla ja etenkin Kiovaan pohjoisen suunnista pyrkivien joukkojen hidas eteneminen. Venäjä ei ollut saanut polttoainetta, elintarvikkeita ja ampumatarvikkeita toimitettua Kiovan rintamalle, ja ongelma koski venäläisiä joukkoja myös Ukrainassa yleisesti. Yhtenä syynä kenraalimajuri Toveri piti Venäjän asevoimille tyypillistä vahvaa riippuvuutta rautatieyhteyksistä; se ei ollut kyennyt valtaamaan tarpeeksi Harkovan kaltaisia rautateiden solmukohtia. Venäjän huollon epäonnistumisen symboliksi mediassa tuli pohjoisesta lähestyneen, kymmenien kilometrien mittaisen ajoneuvokolonnan pitkällinen jumiutuminen paikalleen.

Venäjän entinen ulkoministeri Andrei Kozyrev syytti Twitterissä asevoimien huonosta suorituksesta sen johtoon levinnyttä korruptiota. Hänen mukaansa edeltävien 20 vuoden aikana oli kavallettu miljoonittain sotakalustohankintoihin tarkoitettua rahaa. Tämä oli salattu presidentti Putinilta, jolla oli siten ollut väärä käsitys asevoimien suorituskyvystä.

7. maaliskuuta Venäjä oli kyennyt valtaamaan koko Krimin itäpuolisen osan rannikkoa, lukuun ottamatta piiritettyä Mariupolin satamakaupunkia. Dneprin yli Odessaan päin sen sijaan H’ersonin 3. maaliskuuta valtauksen jälkeen he olivat saaneet vain H’ersonin kohdalta joen yli kulkevan rautatiesillan korjattua. Eikä myöskään Mykolajivin kaupungin suunnalla puolustusta ollut saatu murrettua. Lupaavimpina hyökkääjän mahdollisuuksia Suomen Sotilas piti itäisellä rintamalla Harkovan suunnassa ja Donbassissa.

Painopisteen siirtyminen Itä-Ukrainaan

Venäjän suurhyökkäyksen Itä-Ukrainan Donbassin rintamalla alettua 18. huhtikuuta haastateltu Jarmo Lindberg totesi ukrainalaisten joukkojen kokeneimman ja parhaan osan olleen helmikuusta lähtien sijoitettuna Donbassiin. Venäläiset olivat Lindbergin tietojen mukaan keskittäneet melko lyhyelle rintamalle joukkoja 76 pataljoonan taisteluosaston verran, eli noin 70 000 miestä. Venäjän lopetettua yrityksensä saartaa Kiova Lindberg piti puolustajan mahdollisuuksia hyvinä. Käytettävissä olivat pohjoisen rintamalta vapautuneet joukot, länsimaista virtasi koko ajan lisää aseita ja ukrainalaisten taistelumoraali oli hyvä. Entinen ilmavoimien kenraali Lindberg ei pitänyt selvänä tuliko Itä-Ukrainan avoin maasto suosimaan venäläisiä, joilla hänen mielestään oli panssariylivoima, kuten perinteisesti oli ajateltu. Yksittäisen taistelijan käyttämät panssarintorjuntaohjukset, kuten Javelin ja NLAW, sekä lennokit olivat hänen mielestään osoittautuneet Ukrainan sodassa niin tehokkaiksi. Hän arveli Venäjän ottaneen opikseen virheistään ja odotti sen asevoimien parantavan aselajien yhteistoimintaa ja hajauttavan joukkojaan pois tieurilta. Jonkinlaisena etuna Venäjälle olivat sen lyhyemmät huoltoyhteydet. Lindberg arveli Venäjän tavoitteena voivan olla vallata ja pitää Luhanskin ja Donetskin maakuntien pohjoiset ja luoteiset alueet, jotka eivät vielä olleet separatistien hallussa. Tämä vastaisi hänen mukaansa duuman julistusta, jossa maakunnat julistettiin itsenäisiksi kokonaisuudessaan.

Panssarivoimat

Majuri Mauri Mäkinen Maavoimien esikunnasta analysoi huhtikuussa Sotilasaikakauslehdessä venäläisen panssarivoiman suoritusta. Epäonnistunut huolto oli aiheuttanut venäläisten panssarijoukoille suuria vaikeuksia. Mäkinen katsoi myös joukkojen koulutuksen ja motivaation olleen selvästi heikkoa, aselajien yhteistoiminnan epäonnistuneen ja panssarijoukkojen olleen aselajin luonteen vastaisesti passiivisia. Ukrainalaisia hän arvosteli etenemisurien suluttamisen laiminlyömisestä Donbassin ulkopuolella.

Venäjä oli tuonut Ukrainan-operaatioon moderneimmat mallinsa taistelu- rynnäkkö- ja miehistönkuljetuspanssarivaunuistaan. Ukrainassa vaunujen omasuojajärjestelmät ja jälkiasenteiset metallikehikot eivät olleet näyttäneet antavan suurta suojaa ukrainalaisten aseita vastaan. Mäkinen ei pitänyt Ukrainan sodan sen astisten kokemusten valossa lennokkeja tai ”vaanivia ammuksia” vallankumouksellisena uutuuksena, vaan jatkona 2001 alkaneelle taktiselle kehitykselle. Niin ikään hän suhtautui kriittisesti mielipiteisiin, joiden mukaan kevyet panssarintorjunta-aseet olisivat taistelukentällä tehneet panssarivaunut vanhanaikaisiksi.

Muuten alkupäivinä Venäjä oli käyttänyt hyvin koulutettuja ilmarynnäkköjoukkojaan Kiovan nopeassa valtausyrityksessä, mutta sen jälkeen jo totuttuun tyyliin myös maataistelujen kärkijoukkoina.

Informaatiosota

Venäjä ja Ukraina kävivät kybersotaa jo ennen helmikuun 2022 hyökkäystä. Joulukuussa 2015 hakkerit iskivät ukrainalaiseen energiayhtiöön ja katkaisivat sähkönjakelun 80 000 asiakkaalta, ja vuonna 2016 tehty hyökkäys katkaisi 20 % Kiovan sähköntarpeesta. Kesäkuussa 2017 NotPetya-haittaohjelma saastutti Ukrainassa käytetyn kirjanpito-ohjelmiston, jonka kautta se levisi nopeasti paitsi Ukrainaan myös ulkomaille. Ehkä jopa 10 miljardin dollarin vahingot tekivät siitä yhden kaikkien aikojen kalleimmista tietokoneviruksista. Tammi-helmikuussa 2022 alkoivat palvelunestohyökkäykset Ukrainan hallinnon, asevoimien ja pankkien verkkosivuja vastaan. Tavoitteena saattoi olla saada Ukrainan hallinto näyttäytymään kyvyttömältä kansalaisten silmissä. Venäjän aloittaessa maa- ja ilmahyökkäyksen 24. helmikuuta samalla hyökättiin myös Ukrainan tietoverkkoihin. Tietoja tuhoava haittaohjelma pyrki tuhoamaan tietoja ja Ukrainan satelliittilaajakaistaan kohdistunut hyökkäys pyrki rampauttamaan asevoimien johtamisjärjestelmän. Hieman myöhemmin satelliittipaikannusjärjestelmien laajalla häirinnällä, joka kattoi koko Venäjän läntisen raja-alueen pyrittiin häiritsemään Ukrainan ilmavoimia ja lännen lentotiedustelua.

Neljännen taistelupäivän 27. helmikuuta iltana kenraalimajuri Pekka Toveri katsoi Venäjän joutuneen selvästi häviölle informaatiosodassa. Kybersodassa ukrainalaiset olivat kyenneet suojaamaan järjestelmiään menestyksellisesti ja propagandassakin Eurooppa ja Pohjois-Amerikka levittivät heidän sanomaansa. Näytti siltä, ettei Venäjä ollut käyttänyt kyberhäirinnän osaamistaan ajoissa. Toveri esitti vaihtoehtoisina syinä toisaalta Nato-maiden tietotaidollisen ja teknisen avun ja vuosia jatkuneiden kyberhyökkäysten vahvistaman Ukrainan puolustuksen ja toisaalta mahdollisuuden, ettei Venäjä ollut halunnut käyttää kaikkia keinojaan, toivoen hallitsevansa viestintää ja käyttävänsä median kautta tapahtuvaa psykologista vaikuttamista tehokkaana aseena.

Toverin mukaan Venäjä oli jo menettänyt mahdollisuutensa helppoon ja nopeaan voittoon, joka myös nopeasti unohtuisi maailmalta. Sen piti Toverin mielestä jatkaa tiedotushiljaisuutta omista, raskaista tappioista ja yrittää pitää yllä mielikuvaa, ettei Ukrainassa käyty sotaa eikä varsinkaan hyökkäyssotaa. Ukrainalaisten väittämien Venäjän asevoimien tappioiden Toveri ei uskonut olevan suuresti liioiteltuja.

17. maaliskuuta haastateltu, verkossa tapahtuvaa informaatiovaikuttamista tutkiva tohtori Pekka Kallioniemi Tampereen yliopistosta piti Ukrainan tiedottamista laadukkaana ja tehokkaasti leviävänä. Se pyrki ja onnistui antamaan kuvan Ukrainasta tehokkaasti puolustautuvana mutta heikompana osapuolena. Sen sijaan Venäjän propaganda jäi lännessä selvästi häviölle. Se oli Kallioniemen mukaan verkossa keskittynyt vaikuttamaan länsimaiden kansalaisiin; pyrkien herättämään mielipide-eroja, ”sotkemaan” ja keskittyen vastapuolen omiin asioihin. Propaganda-aiheen elinkaari alkoi sosiaalisen median anonyymeiltä palstoilta, joilla aiheita kokeillaan, jotta saataisiin selville, mitkä aiheet kiinnittävät ihmisten huomion − aluksi anonyymeillä alustoilla, joilla viestiä yritetään vahvistaa ”tykkääjätrollien” avulla. Onnistuessaan aiheet leviävät ei-anonyymeille alustoille, kuten Facebookiin ja YouTubeen, joilta on jo mahdollista kiinnittää myös toimittajien huomiota.

Mediasota

Venäjän viestintää valvova viranomainen Roskomnadzor (RKN) pyrki siihen, että hyökkäys Ukrainaan esitettäisiin Venäjällä pelkästään Itä-Ukrainaa koskevana rajoitettuna sotilasoperaationa. Roskomnadzor esimerkiksi määritti, millä sanoilla hyökkäystä sai kutsua ja mitä siitä sai kertoa. Kiellettyä sanoja ovat sota ja hyökkäys. Vääriä sanoja käyttäneet tahot olivat saaneet varoituskirjeen, ja niiden internetsivustot saattoivat joutua estolistalle, joka torjui pääsyn joko yksittäisille sivuille tai koko sivustolle.

Maaliskuun 1. päivänä venäjänkielinen Wikipedia sai estouhkauksen siitä, että se ilmoitti sodassa tulleiden uhrien määrän ja kertoi Venäjään kohdistuvasta taloussaarrosta. RKN syytti Wikipediaa kehotuksista nostaa rahat pois venäläisten pankkien tileiltä.

1. maaliskuuta venäjänkieliselle Wikipedialle ja Wikimedia Venäjälle tuli molemmille ilmoitus, että ru.wikipedia.org voisi joutua estetyksi, jos se ei noudata Venäjän Roskomnadzorin ohjeita sotaan liittyvästä viestinnästä. Vastineessaan 3. maaliskuuta Venäjän Wikimedia katsoi, ettei RKN:n syytösten aiheellisuutta voinut Wikipedian sisällön jatkuvasti korjautuvasta luonteesta johtuen arvioida ja että pääsyn rajoittaminen Wikipediaan toimisi vastoin viranomaisen päämäärää taistella paikkansapitämätöntä tietoa vastaan. Ukrainan sotaan liittyvän muokkaamisensa takia venäjänkielisen Wikipedian pitkäaikainen käyttäjä pidätettiin Valko-Venäjällä 11. maaliskuuta ja hänen henkilötietonsa mukaan lukien sosiaalisen median tunnukset ja osoite julkistettiin.

2. maaliskuuta Euroopan unioni kielsi Venäjän valtiollisten Russia Today -kanavan ja Sputnik-uutistoimiston sekä niiden tytäryhtiöiden toiminnan EU:n alueella. Edellisenä päivänä yhdysvaltalainen Google oli sulkenut edellisiin kytköksissä olevat Youtube-kanavat eurooppalaisilta seuraajilta. Yksittäiset maat olivat jo aikaisemmin kieltäneet venäläisviestimiä. Saksan viranomaiset olivat jo joulukuussa saaneet eurooppalaisen tietoliikennesatelliittiorganisaatio Eutelsatin lopettamaan saksankielisen RT DE -kanavan välityksen. Kokonaan Saksa blokkasi RT:n saksankielisen uutiskanavan 2. helmikuuta, mihin Venäjä vastasi estämällä Deutsche Wellen toiminnan Venäjällä.

10. maaliskuuta lähtien Meta salli poikkeuksena viestit, joissa yksipuolisesti kehotettiin väkivaltaan venäläisiä sotilaita vastaan Facebookissa ja Instagramissa. Valtiot, joiden alueella tämä oli sallittua, olivat entisiä Neuvostoliiton alusmaita ja nykyisen Venäjän naapurimaita, kuten Azerbaidžan ja Georgia.

Muita arvioita

Länsimaisissa arvioissa korostetaan usein Venäjän politiikan epäjohdonmukaisia ja vihamielisiä piirteitä sotaan johtaneina syinä. Chicagon yliopiston politiikan tutkimuksen professori John Mearsheimer uskoi, että Venäjällä Naton toimintaa ja laajenemista ei mielletty pelkästään puolustukselliseksi. Hän ei katsonut Venäjällä olleen imperialistisia motiiveja hyökkäyksessään, vaan esimerkiksi Krimin valtaus oli impulsiivinen reaktio Ukrainan venäläismielisen presidentin syrjäyttämistä vastaan.

Venäjän vuosien 1990–1996 ulkoministeri ja sittemmin Yhdysvaltoihin muuttanut Andrei Kozyrev piti hyökkäystä Putinin henkilökohtaisena päätöksenä ja arveli 7. maaliskuuta kirjoittamassaan Twitter-kirjoituksessa tämän hyökkäyspäätöksen perustuneen kolmeen virhekäsitykseen: Putin oli aliarvioinut Ukrainan valtioidentiteetin, lännen halukkuuden vastatoimiin ja hänellä oli ollut väärä tieto Venäjän asevoimien nykytilasta. Kozyrevin mielestä Putin ei koskaan ollut pitänyt Ukrainaa oikeasti todellisena itsenäisenä valtiona vaan ansaitsevan korkeintaan satelliittivaltion aseman. Vuoden 2014 vallankumous kuitenkin lopetti kaikki toiveet maan pitämisestä tulevaisuudessa itsenäisenä ja Venäjälle myötämielisenä, mikä sai Putinin päättämään voimankäytöstä. Asevoimien kehittämiseen 20 vuoden aikana annetuista varoista olisi mennyt suuri osa alemman hallinnon korruptioon ja asevoimien todellinen suorituskyky salattu presidentiltä. Kreml piti Naton epäonnistunutta vetäytymistä Afganistanista 2021 sekä Euroopan unionin laimeaa vastausta 2014 Krimin valtaukseen merkkinä heikkoudesta ja arvioi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin seniiliksi ja kyvyttömäksi. Hänen mielestään länsimaitten ei pitänyt pelätä ydinsotaa ja sen takia välttää voimakkaitakin vastatoimia.

Pakolaiskriisi

Pääartikkeli: Ukrainan pakolaiskriisi

Yhdistyneet kansakunnat varautui maaliskuun 5. päivä neljän miljoonan ihmisen pakoon Ukrainasta. Tämä arvio on sittemmin osoittautunut riittämättömäksi. Suurin osa pakolaisista oli siirtynyt läntiseen naapurimaahan Puolaan. Myös Ukrainan muut naapurit, Unkari, Slovakia, Moldova ja Romania, olivat vastaanottaneet suuren määrän pakolaisia.

Suomesta turvapaikkaa hakevia ukrainalaisia oli 5. maaliskuuta 627. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen oli mahdollisesti tulossa useita tuhansia pakolaisia Ukrainasta. 13. maaliskuuta mennessä turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua Suomesta oli hakenut yli 3 300 pakolaista, mutta Maahanmuuttovirasto arvioi Suomeen saapuneiden kokonaismäärän olleen huomattavasti sitä suurempi.

Tartuntataudit, kuten COVID-19, polio ja tuberkuloosi, voivat levitä pakolaisten mukana.

Katso myös

• Itä-Ukrainan sota
• Venäjän suodatusleirit

Huomautukset

Lähteet