Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–



Ei koskaan ihmiskunnan historiassa ole ollut niin paljon tietoa Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–:stä kuin nykyään, kiitos internetin. Pääsy kaikkeen Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–:ään liittyvään ei kuitenkaan ole aina helppoa. Saturaatiota, huonoa käytettävyyttä ja vaikeutta erottaa oikeaa ja väärää tietoa Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–:stä on usein vaikea voittaa. Tämä on motivaatio, joka sai meidät luomaan luotettavan, turvallisen ja tehokkaan sivuston.

Meille oli selvää, että tavoitteemme saavuttamiseksi ei riitä, että meillä on oikeat ja todennetut tiedot Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–:stä. Kaikki, mitä olimme keränneet Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–:stä, oli myös esitettävä selkeästi ja luettavasti, käyttäjäkokemusta helpottavassa rakenteessa, puhtaassa ja tehokkaassa ulkoasussa ja latausnopeutta painottaen. Olemme varmoja siitä, että olemme saavuttaneet tämän, vaikka pyrimmekin aina tekemään pieniä parannuksia. Jos olet löytänyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–:stä hyödyllisen ja olosi on ollut mukava, olemme erittäin iloisia, jos tulet takaisin wikious.com:hen aina kun haluat ja tarvitset.

Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022
Osa Venäjän–Ukrainan sotaa
Venäläisjoukkojen ja ukrainalaisten hallussaan pitämien alueiden tilanne Ukrainassa (24. helmikuuta 2022 –).
Venäläisjoukkojen ja ukrainalaisten hallussaan pitämien alueiden tilanne Ukrainassa (24. helmikuuta 2022 –).
Päivämäärä:

24. helmikuuta 2022 –

Paikka:

Ukraina

Lopputulos:

Käynnissä

Osapuolet

 Venäjä

 Valko-Venäjä

 Ukraina

Komentajat

Venäjä Vladimir Putin

Ukraina Volodymyr Zelenskyi

Vahvuudet

Venäjä 169 000–190 000

(vahvuusluvut sodan alkuvaiheessa)

209 000 (asevoimat)
102 000 (puolisotilaalliset joukot)
900 000 (reservi)
Ukrainan armeijan kansainväliset joukot

Tappiot

Ukrainan mukaan
23. syyskuuta 2023:
noin 275 460 kuollutta

Kalustotappiot

Venäjän mukaan
21. syyskuuta 2022:
5 937 kuollutta
Mediazona (+ yht.työ)
22. syyskuuta 2023:
32 656 kuollutta (vahvistetut)
Mediazona ja Meduza 27. toukokuuta 2023:
vähintään 47 000 kuollutta ja 125 000 haavoittunutta (arvioidut, 27.5.2023 mennessä, arviosta uupuvat Itä-Ukrainan nukkevaltioiden tappiot)

Venäjän mukaan
16. huhtikuuta 2022:
23 367 kuollutta

Kalustotappiot

Ukrainan mukaan
1. joulukuuta 2022: 10 000–13 000 kuollutta; Huom. jo 3. kesäkuuta 2022 Ukraina totesi 10 000 kuolleen; minkä lisäksi kiivaan taistelun aikoihin 10. kesäkuuta 2022 päivittäin 100–200 kaatui ja 600–1 000 haavoittui

Siviiliuhrit (YK) 10. syyskuuta 2023: 9 614 kuollutta ja 17 535 loukkaantunutta
Huom! Pelkästään Mariupolissa arvioitiin (pormestari, EU) jo maaliskuussa 2022 kuolleen tuhansia siviilejä, jota suuruusluokkaa YK:kin piti mahdollisena. 12. huhtikuuta 2022 Donetskin alueen sotilasjohto nosti arvion kaupungissa kuolleista siviileistä jo suuruusluokkaan 20 000-22 000.
Pakolaisia (YK) 19. syyskuuta 2023: 6,197 milj. pakolaista maailmanlaajuisesti
Ukrainan sisäiset evakot (IOM/YK): 23. toukokuuta 2023: 5,088 milj. (ja 4,757 milj. evakosta palannutta)

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 on jatkoa vuonna 2014 alkaneelle konfliktille, jonka osana Venäjä on miehittänyt Krimin niemimaan ja tukenut Donetskin ja Luhanskin separatistialueita aseellisesti Itä-Ukrainan sodassa. Venäjä käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Ennen hyökkäystä Venäjä oli pitkään siirtänyt joukkojaan lähemmäksi Ukrainan rajaa ja pitänyt suuria sotaharjoituksia, tunnustanut Donetskin kansantasavallan ja Luhanskin kansantasavallan itsenäisyyden Ukrainassa ja siirtänyt sotilaitaan niihin.

Varhain aamulla 24. helmikuuta 2022 Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti televisiopuheessaan sotilasoperaation alkamisesta. Putinin mukaan sen tavoite ei ollut Ukrainan miehittäminen, vaan sen ”demilitarisointi”. Hän syytti Ukrainaa järjestelmällisestä venäläisvähemmistönsä kansanmurhasta ja sen hallintoa natsismista. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan väitteet olivat valheellisia ja naurettavia. Lisäksi puheessaan Putin painotti, että jokainen Ukrainaa auttava ulkovalta kohtaisi välittömän vastauksen. Muita tavoitteita olivat Ukrainan julistautuminen puolueettomaksi, eli sen Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyden estäminen, separatistialueitten itsenäisyyden tunnustaminen, sekä Sevastopolin liittovaltiokaupungin ja Krimin autonomisen tasavallan liittymisen Venäjän federaatioon 2014 tunnustaminen. Brittiläisen kenraalin Richard Barronsin mukaan myös maayhteys Krimin ja Venäjän välillä oli Venäjän todennäköinen tavoite.

Hyökkäyksen alettua Ukraina julisti maahan sotatilan, ja maan ulkoministeri Dmytro Kuleba kuvasi Venäjän toimia täysimittaiseksi sodaksi Ukrainaa vastaan. Helmikuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä Ukrainan presidentti Zelenskyi allekirjoitti määräyksen yleisestä liikekannallepanosta. Ukrainan asevoimiin kuului noin 900 000 reserviläistä.

Hyökkäyksen alettua alkoi näyttää mahdolliselta, että Venäjän tavoitteena ei ollut pakottaa Kiovaa poliittisiin myönnytyksiin, vaan vaihtaa koko Ukrainan hallitus venäläismieliseen. Maaliskuun alettua nopea sotilaallinen ratkaisu ei enää kuitenkaan näyttänyt Venäjälle mahdolliselta, sillä pääkaupunki Kiovan puolustus oli vakiintunut melko lujaksi. Jo silloin alkaneissa tulitaukoneuvotteluissa se ei vaatinut Ukrainan hallituksen vaihtoa. Suomen Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan kyseessä ei ollut pelkästään keskitetyn rintaman asemasota, vaan etenkin Ukraina keskellä puolustautujana saattoi siirrellä paikallisesti organisoituja joukkojaan pienin määrin nopeasti rintamalta toiselle. Fyysisten sotatapahtumien ja siviilien kokemien kärsimyksien lisäksi paljon mediahuomiota on saanut informaatiosodan yhteisnimellä kulkeva kyber- ja mediavaikuttaminen, jossa Ukraina menestyi sodan alkuviikkoina Venäjää selvästi paremmin.

Venäjää vastaan asetettiin maailmanlaajuisesti merkittäviä talouspakotteita ja muita sanktioita. Länsimaat alkoivat avustaa Ukrainaa asein, rahallisesti ja humanitäärisin tarvikkein. Sota käynnisti myös Ukrainan pakolaiskriisin, jossa 5,1 miljoonaa ukrainalaista oli evakkoina maan sisällä (23.5.2023 tilanne). YK:n pakolaisjärjestön kartoituksen mukaan (touko-kesäkuu 2023) sisäisistä pakolaisista jo 28 prosenttia oli ollut evakossa kotimaassaan vähintään vuoden (12 kk) ajan. Sisäistä evakoista 88 prosenttia (4,2 milj.) aikoi näissä oloissa jatkaa asumistaan nykypaikkakunnallaan. Viisi prosenttia pohti muuttoa edelleen nykypaikkakunnaltaan. Ulkomaille muuttamista harkitsi 23 prosenttia, suurin (31 %) halukkuus tähän oli jo ulkomailta palanneilla sisäisillä evakoilla. Evakoilla on suuri tarve taloudelliselle avulle; myös asumisen järjestyminen, elintarvikeavun ja muiden tuettujen välttämättömyystarpeiden saatavuus sekä edullisempien selviytymistapojen löytyminen ovat keskeisiä tekijöitä asuinpaikan valinnalle. Evakosta kotipaikkakunnalleen palanneita kirjattiin touko-kesäkuussa 2023 olevan 4,8 miljoonaa, mutta palanneista 31 prosenttia tuli takaisin hyvin vaikeisiin, selviytyisen kannalta karuihin oloihin. YK:n mukaan paluupaikkakunnille tarvitaan yhä runsaasti humanitaarista apua, taloudellista tukea ja tarvikkeita asukkaiden selviytymisen turvaamiseksi (kesä-heinäkuussa 2023). Ukrainasta lähteneiksi pakolaisiksi kirjattiin maailmanlaajuisesti 6,2 miljoonaa pakolaista (tilanne 19. syyskuuta 2023), joista Euroopassa oli 5,8 miljoonaa. Suomessa Ukrainasta paenneita oli tällöin 61 360 (18. syyskuuta 2023).

Ukrainan aloitettua vastahyökkäykset ensin Kiovan pohjoispuolella ja syyskuussa valloitettuaan laajoja alueita takaisin venäläisiltä Itä-Ukrainan pohjoisosissa, hyökkääjä joutui sodassa puolustuskannalle. Tämän seurauksena Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti 21. syyskuuta 2022 osittaisen liikekannallepanon vahvistaakseen venäläisjoukkoja Ukrainassa. Venäjä järjesti 23.–27. syyskuuta 2022 miehitettämillään alueilla vilpillisiä kansanäänestyksiä alueiden liittämisestä Venäjään. Odotetusti merkittävä enemmistö kannatti liittymistä, sillä vaaleja pidettiin yleisesti väärennettyinä ja lopputulosta ennalta määrättynä. Putin ilmoitti 30. syyskuuta liittävänsä alueet Venäjään.

Tausta

Pääartikkeli: Venäjän–Ukrainan sota
Euromaidan-mielenosoitukset johtivat vallanvaihtoon Ukrainassa alkuvuodesta 2014. Pian sen jälkeen Venäjä miehitti Krimin niemimaan.

Ukrainan, sitä tukevan lännen ja Venäjän välit olivat kiristyneet vuoden 2021 loppua kohden. Helmikuussa 2019 Nato- ja EU-jäsenyys oli kirjattu Ukrainan perustuslakiin ja Venäjä puolestaan pyrkinyt estämään Ukrainan poliittisen lähentymisen länteen.

Ukrainassa oli vuonna 2004 tapahtunut niin sanottu oranssi vallankumous, joka vastusti maassa järjestelmällistä korruptiota sekä osittain venäjämielisiä oligarkkeja ja maan johtoa. 2010-luvun alkupuolella Ukraina oli etääntynyt Venäjän hallinnosta ja siirtynyt lähemmäs Euroopan unionia ja länsimaita. Kuitenkin vuonna 2013 osittain Venäjän painostuksen seurauksena presidentti Viktor Janukovytš irtisanoutui sopimusneuvotteluista Euroopan unionin kanssa, mistä seurasivat marraskuussa 2013 alkaneet laajat Euromaidan-mielenosoitukset. Tämä lopulta johti Janukovytšin erottamiseen ja pakenemiseen Venäjälle helmikuussa 2014.

Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan aiheuttamat aluemuutokset 9. lokakuuta 2014 rintaman vakiinnuttua.
  Ukrainan hallinnassa
  Venäjä
  Venäläismielisten ja venäläisten joukkojen hallinnassa
  Ukrainan ja Venäjän kansainvälisesti tunnustettu raja

Maaliskuussa Venäjä lähetti Ukrainan Krimin niemimaalle tunnuksettomia joukkoja ja lopulta miehitti sen avoimesti. Krimillä järjestettiin maaliskuussa kansanäänestys, jossa enemmistö puolsi Krimin liittämistä Venäjään. Samoihin aikoihin keväällä 2014 Itä-Ukrainan alueella venäläisvähemmistöt organisoivat kansanäänestykset Ukrainasta irtautumisesta, ja alueen militantit saivat aseita Venäjältä. Ukraina kutsuu alueen hallintoja separatistisiksi liikkeiksi. Itä-Ukrainan kapinoivat alueet järjestäytyivät Donetskin ja Luhanskin kansantasavalloiksi. Asemasodaksi pysähtynyttä konfliktia alettiin nimittää Itä-Ukrainan sodaksi.

Kertšinsalmen välikohtauksessa marraskuussa 2018 Venäjän erikoisjoukkojen laivat ottivat kiinni kolme ukrainalaista alusta, joista kaksi oli Ukrainan laivaston sota-aluksia ja yksi hinaajavene. Ukrainalaiset alukset yrittivät kulkea Krimin niemimaan itäpuolisen Kertšinsalmen läpi Asovanmerelle ja Mariupolin satamakaupunkiin. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n mukaan ukrainalaiset laivat tunkeutuivat laittomasti Venäjän aluevesille ja kieltäytyivät pysähtymästä Venäjän varoituksista huolimatta. Samalla Venäjä väliaikaisesti tukki Kertšinsalmen suurella rahtilaivalla.

Keväällä 2021 Venäjä siirsi sotilasjoukkoja ja -osastoja sekä asekalustoa Ukrainan rajan lähistölle. Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjä oli huhtikuussa 2021 lisännyt joukkojen määrää rajaseudulla noin 100 000 sotilaasta 120 000 sotilaaseen. Syyskuun 10.–16. päivinä 2021 Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimat pitivät lähellä Ukrainan rajaa yhteisen Zapad-21 (ven. länsi) -sotaharjoituksen, johon osallistui 200 000 sotilasta, ja johon kuului muun muassa elektronisen sodankäynnin harjoituksia, infrastruktuurikohteiden tuhoamista ohjuksilla, nopeiden mekanisoitujen joukkojen sijoituksia sekä Venäjän maahanlaskujoukkojen harjoituksia.

Marraskuussa 2021 Military Times -lehden artikkelissa Ukrainan sotilastiedustelun johtaja prikaatikenraali Kyrylo Budunov arvioi, että Venäjä suunnitteli hyökkäyksen aloittamista tammikuun lopussa 2022 tai helmikuussa 2022. Budunov arvioi, että hyökkäyksen alkuosioon kuuluisi suuria tykistökeskityksiä ja ilmaiskuja sekä panssarihyökkäyksiä.

Marraskuussa 2021 venäläisten joukkojen määrä Ukrainan rajoilla oli kasvamassa, ja 17. joulukuuta Venäjä esitti länsimaille vaatimuksensa. Se vaati muun muassa Natoa vetämään sotilaansa pois Itä-Euroopasta. Samoin Venäjä vaatii lupausta siitä, ettei Ukrainasta koskaan tule Naton jäsentä. Venäjä halusi neuvotella listan vaatimuksista Yhdysvaltojen kanssa, mutta Yhdysvallat kieltäytyi keskusteluista ilman eurooppalaisia liittolaisiaan ja lupasi samalla Ukrainalle tukensa.

10. tammikuuta 2022 Yhdysvaltain ja Venäjän diplomaatit kuitenkin tapasivat Genevessä. Samalla viikolla käytiin useita muitakin tuloksettomia neuvotteluja eri kokoonpanoilla. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti Natoa yrityksestä provosoida Ruotsi ja toinen Venäjän naapurimaa Suomi jäsenikseen.

21. helmikuuta Venäjä tunnusti yksipuolisesti Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden ja teki samalla niiden kanssa sopimuksen yhteisestä avunannosta. Venäläisille joukoille annettiin käsky lähteä ”turvaamaan rauhaa” Itä-Ukrainassa, ja ne alkoivat seuraavien kolmen päivän aikana siirtyä Donbassiin. Presidentti Zelenskyi syytti Venäjän toimia Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkaamiseksi.

Tapahtumat

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaan uudelleen kirjoitettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Aivan liian pitkä. Yksittäisten tapahtumien luetteloimisen sijaan pitäisi pyrkiä kertomaan sodan suurista linjoista ja hahmottelemaan syy–seuraussuhteita. Kaikkea ei pitäisi myöskään piilottaa ala-artikkeleihin.
Pääartikkeli: Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen (2022) aikajana

Helmi–toukokuu 2022

Kesä–elokuu 2022

Syyskuu 2022

Torstaina 1. syyskuuta
Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n voimalaturvallisuutta sotatilan aikana arvioivia asiantuntijoita saattajineen Zaporižžjan ydinvoimalan rakennuksen katolla tarkistamassa tulituksen vaurioittamaa kattoa.

YK:n erityisjärjestö IAEA:n 14-henkisen asiantuntijavaltuuskunnan raportoitiin saapuneen Zaporižžjan ydinvoimalaan arvioimaan ydinvoimalan toimintaa ja turvallisuutta. Asiantuntijat tekivät torstaina ensimmäisen tiedonkeruukierroksen voimalaitosalueella. Toimikunta on ilmoittanut aikovansa muodostaa pysyvämmän ydinvoimalaan jäävän IAEA:n tarkkailuryhmän.

Ukrainan asevoimien mukaan elokuun aikana kaatui yhteensä 7 320 venäläistä sotilasta. Helmikuun 24. päivästä lähtien sodassa oli Ukrainan mukaan menehtynyt 48 350 venäläissotilasta. Elokuussa (koko sodassa helmikuusta lähtien) Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt 229 (1 997) panssarivaunua, 334 (4 345) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 324 muuta ajoneuvoa (4 345, luku sisältää tankkiautot), 183 (1 115) tykkiä, 28 (287) raketinheitintä, 36 (153) ilmatorjuntajärjestelmää, 11 (234) lentokonetta ja 15 (205) helikopteria sekä 21 (103) erikoislaiteyksikköä. Lisäksi Ukraina olisi pudottanut 22 (196) venäläistä risteilyohjusta ja 115 (851) taktista UAV-laitetta. Kuukauden aikana Ukrainan asevoimat ei raportoinut upottaneensa yhtään venälälistä sotilasalusta tai -venettä.

Venäjä väitti, että 60 ukrainalaista sotilasta olisi noussut samana aamuna maihin 1–2 kilometriä venäläisten miehittämällä alueella sijaitsevan Zaporižžjan ydinvoimalan ulkopuolella. Väitteen mukaan ukrainalaissotilaat olisivat yrittäneet vallata ydinvoimalan. Valtausyrityksen torjumiseksi Venäjä olisi käyttänyt myös ilmavoimia. Ukraina väitti puolestaan venäläisjoukkojen tulittaneen ydinvoimalan aluetta kranaatein. Pitäviä todisteita väitteiden paikkansapitävyyden osoittamiseksi ei esitetty.

Human Rights Watch kiinnitti huomiota ukrainalaisten, Venäjälle tai sen kontrolloimille alueille pakkosiirrettyjen pakolaisten kohteluun. Pakolaisia viedään Venäjän tai sen kontrolloimien nukkevaltioiden ylläpitämille suodatusleireille, joissa etenkin Ukrainan kulttuurille ja puolustukselle myötämielisiä kohdellaan ankarammin. Heitä pelotellaan, kuulustellaan, yksityisyyden suojan vastaisesti heidän yksityisomaisuutensa ja puhelimensa tutkitaan, heidän biometriset tietonsa ja valokuvansa otetaan, ja heidät voidaan pakkosiirtää Venäjälle tai toiselle paikkakunnalle miehitysalueella. Sodan lakien mukaan sotaa pakenevia siviilejä ei saa pakottaa tai pakkosiirtää mihinkään maahan; tämä teko on sotarikoksen lisäksi mahdollinen rikos ihmisyyttä vastaan. Siviileille pitää turvata mahdollisuus poistua haluamaansa suuntaan, myös Ukrainan puolelle, mitä mahdollisuutta ei esimerkiksi monille Mariupolista lähteneille ole annettu.

Perjantaina 2. syyskuuta

Ukrainalaiset viestimet syyttivät Venäjää siitä, ettei ukrainalaisia tai riippumattomia ulkomaalaisia toimittajia päästetty rapotoimaan IAEA:n tarkastuskäynnistä paikan päällä Zaporižžjan alueen Enerhodarissa. Lisäksi ukrainalaisten ja ulkomaalaisten toimittajien viestiyhteyksiä ydinvoimalan läheisessä Enerhodarin kaupungissa estettiin elektronisella häirinnällä. Sen sijaan venäläisten valtiollisten viestimien sallittiin sekä kuvata että lähettää uutisvirtaa myös ydinvoimalan alueelta ja kaupungista. IAEA ilmoitti, että kaksi sen tarkastajaa jää seuraamaan ydinvoimalan teknistä ja turvallisuustilannetta pysyvästi.

Ukrainan asevoimat tiedotti, että se oli iskenyt täsmäasein H’ersonin ja Enerhodarin kaupunkien läheisyydessä venäläisjoukkojen tykkeihin, asevarastoon ja sotilaskeskittymään. Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä oli ennen IAEA:n tarkastajien saapumista siirtänyt noin 100 sotilaallista laitetta pois ydinvoimalan alueelta läheiselle teollisuuslaitokselle ja asuinalueille.

Ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjän uusien sotilaiden värväysyritykset Venäjän Ukrainassa menettämien sotilaiden tilalle ovat epäonnistuneet Pietarin seudulla heinä-elokuussa. Tästä syystä Pietarin kuvernööriä Aleksandr Beglovia on ryhdytty parjaamaan venäläisviestimissä.

Lauantaina 3. syyskuuta

Venäjän valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti, ettei se jatka maakaasun toimituksia Nord Stream 1 -kaasuputken huoltotauon jälkeen Saksaan, väittäen syyksi siirtoputken pumppausaseman turbiinin öljyvuotoa. Korjauksen kestoa Gazprom ei ole ilmoittanut. Pumppausaseman laitetoimittaja Siemens Energy kuitenkin tyrmäsi väitteen, koska pumppausasemalla on useita vaihtoehtoisia turbiineja ja öljyvuotojen korjaaminen on rutiinitoimenpide, jonka takia kaasuntoimitusta ei tarvitse katkaista. Venäjän kaasutoimituksen esto ei olisi tällöin tekninen asia.

Sunnuntaina 4. syyskuuta

Ukrainan tietotoimisto Ukrinformin mukaan venäläiset tulittivat Kah’ovkan tekojärven vastarannalla (pohjoispuolella) sijaitsevaa Ukrainan Nikopolin piiriä Zaporižžjan ydinvoimalan lähistöltä ammutulla raketinheitintulella. Väitteen tueksi julkaistiin yöllinen Telegram-video.

Maanantaina 5. syyskuuta

Ajatushautomo ISW:n mukaan venäläiset sotabloggaajat ovat myöntäneet, että Ukrainan vastahyökkäys alkaa tuottaa tulosta. Ukraina olisi heidänkin mukaansa vallannut esimerkiksi Hersonin alueen pohjoisosassa sijaitsevan Vysokopilljan taajaman takaisin venäläisjoukoilta. Myös Venäjän puolustusministeriön viestinnän sävy oli ISW:n mukaan muuttunut niin, että nyt se raportoi ukrainalaisten suurista henkilö- ja kalustotappioista täydellisen tappion sijaan.

EU:n ulkoasioiden edustaja Josep Borrel varoitti, että EU-maiden omat asevarastot ovat pienentyneet merkittävästi Ukrainalle annetun aseavun vuoksi. Hänen mukaansa EU-maiden tulee täydentää asevarastonsa ja suosittelee, että maat tekisivät koordinoivaa yhteistyötä.

Tiistaina 6. syyskuuta

YK:n erityisjärjestö, Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA julkisti 50-sivuisen arvioraporttinsa Ukrainan ydinvoimaloiden turvallisuustilanteesta Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan ja Ukrainassa vallitsevan sotatilan aikana. Raportti oli järjestyksessään toinen; edellinen julkaistiin huhtikuun loppupuolella. Raportissa esitettiin huoli Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen turvallisuuden kestämättömästä tilanteesta ja ydinvoimalan alueella havaituista vaurioista. Raportti ei selvennä vaurioiden aiheuttajaa. Kahdessa turbiinihallissa oli venäläistä sotilaskalustoa, ja esimerkiksi venäläisen Rosatomin seniorihenkilökunta saattaisi läsnä ollessaan puuttua ydinvoimalan henkilökunnan normaaleihin komentosuhteisiin ja häiritä ydinvoimalan operatiivista työnkulkua. Ydinvoimalassa oleva sotilashenkilöstö esti operatiivisen henkilökunnan pääsyn osaan ydinvoimalasta. Esimerkiksi hätätilannekeskus oli venäläissotilaiden valtaama, eikä korvaavaa varahätätilannekeskusta ollut turvattu varavoimanlähteillä, riippumattomalla ilmastoinnilla eikä siellä ollut tehokkaaseen hätätilanneviestintään tarvittavaa internetyhteyttä. IAEA:n mukaan venäläisten toiminta oli siten luonut olosuhteet, joissa riski on kasvanut sille, ettei ydinvoimalan operatiivinen henkilökunta pystyisi vastaamaan hätätilanteessa tarpeellisella tavalla. IAEA esitti demilitarisoidun turvallisuusvyöhykkeen perustamista ydinvoimalan ja sen lähiympäristön alueelle. Turvallisuusvyöhyke perustettaisiin askeleittain. Ensin sotilaallinen toiminta alueella tulisi lopettaa, sitten venäläissotilaiden vetäytyä turvallisuusvyöhykkeeltä samalla kun ukrainalaisten sotilaiden saapuminen alueelle estettäisiin. Tämä demilitarisoitu alue turvattaisiin.

Muun muassa yhdysvaltalainen ajatushautomo ISW totesi päiväkohtaisessa tilanneanalyysissaan, että Ukrainan joukot olisivat onnistuneet murtautumaan venäläisjoukkojen rintamalinjan läpi Harkovan alueen itäosan rautatien risteyspaikkakunta Balaklijan kaupungin pohjoispuolella ja työntämään maahantunkeutujan joukkoja merkittävästi pohjoiseen Ševtšenkoven suuntaan. Vetäytyneet venäläisjoukot olisivat tuhonneet siltoja esimerkiksi Balaklijan lähistöltä hidastaakseen ukrainalaisjoukkoja etenemistä.

Venäläistulituksen Donetskin alueella tuhoamaa Kurah’oven 2. lukiota.

Venäjän miehityshallinnon Berdjanskin satamakaupunkiin asettamaan paikallisjohtajaan kohdistui autopommi-isku, jossa komendantti loukkaantui vakavasti.

Ukrainan asevoimien mukaan se oli ”likvidoinut” jo yli 50 000 venäläisjoukkojen sotilasta helmikuun 24. päivän jälkeen. Osa tiedotusvälineistä (esim. Ukrinform) tulkitsee tämän surmansa saaneiden sotilaiden määräksi, toiset surmattujen tai haavoittuneiden yhteismääräksi.

Venäjän uutisoitiin kärsivän asetarvikepulasta. Se ostaa tässä tilanteessa tykistön ammuksia ja raketteja Pohjois-Koreasta.

Keskiviikkona 7. syyskuuta

Ukraina esitti evakuointikehotuksen ukrainalaisille ydinvoimalakaupunki Enerhodarin asukkaille oman turvallisuutensa vuoksi. Ukrainan mukaan venäläisjoukot tulittivat kaupunkia, joka on sotatoimien seurauksena jäänyt vaille sähköä. Venäjä puolestaan kiisti tämän väittäen tulituksen olevan peräisin ukrainalaisten puolelta.

Ukrainalaisjoukot saivat Balaklijan kaupungin piiritetyksi.

Torstaina 8. syyskuuta

Presidentti Zelenskyin mukaan Ukraina olisi vapauttanut Balaklijan kaupungin venäläismiehittäjistä. Zelenskyin tavannut Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken julkisti Yhdysvaltain seuraavan, 2,2 miljardin dollarin tukipaketin. Tästä miljardi menee Ukrainalle ja loput muihin maihin sodan vaikutusten helpottamiseksi.

YK esitti huolensa siitä, että se on saanut uskottavaa näyttöä ilman huoltajaa olevien ukrainalaisten lasten pakkokarkotuksista Venäjälle tai miehitysalueille ja heidän rekisteröimisestä Venäjän kansalaisiksi. Myös ukrainalaisten niin sanotuissa suodatusoperaatioissa Venäjän joukot ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin.

Ukrainan asevoimat on ajatushautomo ISW:n mukaan onnistunut etenemään 8. syyskuuta mennessä 50 kilometriä Venäjän aiemmin miehittämällä Harkovan alueen itäosissa Izjumin pohjoispuolella Kupjanskin suunnalla. Ukrainan menestys ja Venäjän asevoimien joukkojen hätäinen ja osin koordinoimaton vetäytyminen sekä venäläisen asevoimien viestinnän vaikeneminen tilanteesta sai monet venäläiset sotabloggaajat kritisoimaan venäläistä sodanjohtoa ja joukkojen koordinointia.

Hersonin alueella ukrainalaisjoukot ovat edenneet vastahyökkäyksen aikana oman viestintänsä mukaan askelittain, rintamalinjan lohkosta riipuen kahdesta useaan kymmeneen kilometriin. Iskuja venäläisten sotilaallisiin pintaviestintäverkkoihin, komentokeskuksiin ja asevarikkoihin on jatkettu. Venäläiset olivat rakentaneet useita siltoja korvaavia ponttoonilauttayhteyksiä Dneprin yli. Ukrainalaiset olivat tuhoneet edellisyönä kaksi venäläisten Dneprin ja Inhuletsjoen ylittävää ponttonisiltaa. Sodan molemmat osapuolet esittivät väitteitä vastapuolen suurista tappioista ja joukkojen vetäytymisistä joillain rintamalinjan lohkoilla.

Yhdysvaltalaiskenraali Mark Milleyn mukaan ukrainalaiset ovat − pienemmästä asevoimimien henkilöstömäärästä ja aseiden lukumräästä huolimatta − torjuneet kaikki Venäjän hyökkäyssodalleen asettamat keskeiset tavoitteet. Milleyn mielestä Ukrainan asevoimat ovat osoittaneet ylivoimaista taktista pätevyyttä, taistelutahtoa, tahtoa puolustaa kotimaataan ja taistella vapautensa puolesta.

Perjantaina 9. syyskuuta

Maailmanpankin raportin mukaan tähänastisten sodan aiheuttamien tuhojen korjaaminen Ukrainassa maksaa lähes 350 miljardia dollaria. Tämä on suuruudeltaan 1,6 kertaa Ukrainan vuoden 2021 bruttokansantuote. Summasta 105 miljardia dollaria tarvitaan välittömiin rakentamishankkeisiin, kuten tuhansien tuhottujen tai vahingoitettujen koulujen ja 500 sairaalan tai terveyskeskuksen uudelleenrakentamiseen. Ukrainalaisarvion mukaan Venäjän maahantunkeutumisen aikana on tuhoutunut lisäksi noin 140 000 asuinrakennusta kokonaan tai osittain.

Venäjän tykistötulen jälkiä Harkovassa 9. syyskuuta 2022.
File:2022 Russian invasion of Ukraine.svg
Harkovan alueen taisteluja: Ukrainan vastahyökkäys (siniset nuolet) syyskuussa 2022 (englanniksi).

Venäjä iski tykistöllä Harkovan asuinalueelle, osuen muun muassa toimisto- ja asuinrakennuksiin sekä päiväkotiin. Tulituksessa kymmenen siviiliä loukkaantui, mukaan lukien kolme lasta.

Lauantaina 10. syyskuuta

Ukrainan asevoimien joukot ovat Harkovan alueella saapuneet Kupjanskiin ja saavuttaneet ainakin kaupungin länsiosan ja keskustan. Lähteet eivät kuitenkaan kerro vielä selkeästi, ovatko joukot edenneet myös Oskil-joen yli kaupungin itäosiin ja sen eteläpuoliseen Kupjansk-Vuzlovyin taajamaan. Oskil-joen itäpuolella kulkee huomattava osa Kupjanskin piirin keskeisistä rautatie- ja maantieyhteyksistä.

Useiden lähteiden ja myös Venäjän puolustusministeriön mukaan venäläisjoukot olisivat vetäytyneet tai vetäytymässä myös Izjumista, joka oli vaarassa joutua lähestyvien ukrainalaisjoukkojen motittamaksi. Venäläisen uutistoimisto TASSin mukaan venäläiset ovat kehottaneet siviiliväestöä evakuoitumaan ”ihmishenkien pelastamiseksi” (Venäjälle).

Moskovasta tuli toinen venäläinen suurkaupunki, jonka yhden kaupunginosan valtuutetut vaativat Venäjän presidentti Putinin eroa kuluvalla viikolla.

Sunnuntaina 11. syyskuuta

Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen viimeinenkin reaktori on pysäytetty ja kytketty pois sähköverkosta ydinturvallisuuden takaamiseksi. Laitokselle on saatu varavoimalinja, jolla sähkönsaantia turvataan polttoaineen jäähtymisen aikana. Esimerkiksi Ranskan presidentti vaati Venäjää poistamaan sotilaansa ydinvoimalan alueelta.

Tulipalo sähköasemalla Harkovassa Venäjän tulituksen seurauksena (11.9.2022).

Venäjä iski ohjuksilla tai tykistöasein useilla Ukrainan alueilla siviiliyhteiskunnan perusrakenteita, kuten sähköhuoltoa ja vedenjakelua kohtaan. Harkovan alueella sähköt ja vedenjakelu oli poikki monin paikoin Harkovan miljoonakaupungissa ja muilla paikkakunnilla. Myös Dnipropetrovskin, Donetskin, Sumyn ja Zaporižžjan alueilla oli laajoja sähkökatkoja Venäjän iskujen seurauksena.

Useita Harkovan alueen pohjoisosien asutuskeskuksia raportoitiin vapautetun venäläismiehittäjistä: esimerkkinä Vovtšanskin kaupunki. Meduzan mukaan Venäjä olisi ollut vetäytymässä 11. syyskuuta Harkovan alueen pohjoisosista yleisesti Oskil-joen länsipuolelta. Paikoitellen vetääntyvät venäläissotilaat ovat varastaneet myös yksityisautoja.

Maanantaina 12. syyskuuta

Ukrainan presidentti kertoi maansa vallanneen takaisin yli 6 000 neliökilometriä Ukrainan maaperää syyskuun alun jälkeen. Maanantaina viestittiin yli 20 kaupungin, taajaman tai kylän vapauttamisesta. Ukraina vahvisti saaneensa haltuunsa muun muassa Svjatohirskin kaupungin Donetskin alueen pohjoisosassa.

Edellisenä viikonloppuna vapautetussa Izjumin kaupungissa on kuollut edellisen kuuden kuukauden aikana ainakin 1 000 ihmistä. Uhrimäärä voi olla suurempikin, tarkkaa tietoa ei vielä ole. Kaupunki kuuluu niihin paikkakuntiin, josta esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomissaarin toimisto (OHCHR) ei ollut saanut luotettavia tietoja siviiliuhrien määrästä sotatoimien ja Venäjän miehityksen aikana.

Tiistaina 13. syyskuuta
Suhoi Su-30SM -hävittäjien toisessa siivenkärjessä on häirintälähetin, joka on osa hävittäjän elektronista puolustusjärjestelmää. Tällainen lähetin löytyi Harkovan alueelle pudotetusta venäläiskoneesta. Löytö kiinnostaa Nato-maiden sotilastekniikan tutkijoita.

Venäläisjoukot ovat pikaisen vetäytymisensa aikana jättäneet jälkeensä erittäin huomattavan määrän käyttökelpoista aseistusta ja ammuksia. Mukana on myös raskasta ja modernia kalustoa. Joidenkin arvioiden mukaan tämä ”venäläinen aseapu” ylittäisi määrältään jopa Ukrainan Yhdysvalloilta saaman aseavun määrän. Harkovan alueen vastahyökkäyksessä Ukraina sai viikon aikana haltuunsa yli 200 kulkuneuvoa. Näiden joukossa on verkkosivusto Oryxin mukaan monia miehistönkuljetusvaunuja ja tankkeja.

Ukrainan asevoimat kertoi, että se oli todennäköisesti pudottanut Kupjanskin lähellä Venäjän elokuussa Iranista hankkiman aseistetun, kohteeseen ohjattavan räjähdelennokin (”itsemurhadrooni”), joka oli mahdollisesti mallia HESA Shahed-136.

Alustavien tietojen mukaan Venäjän miehitysjoukot olisivat poistuneet Luhanskin alueen Kreminnan kaupungista. Ukrainalaiset partisaanijoukot olisivat nostaneet Ukrainan lipun salkoon Kreminnassa. Kaupunki ei kuitenkaan ole vielä ukrainalaisjoukkojen hallussa.

Keskiviikkona 14. syyskuuta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi teki yllätysvierailun Izjumiin ja osallistui siellä juhlalliseen Ukrainan lipun nostoon. Zelenskyi kertoi, että maan koillisosan vastahyökkäyksessä olisi vapautettu tähän mennessä noin 8 000 neliökilometrin alue miehittäjistä. Monet vapautetut asutuskeskukset ovat pahoin tuhoutuneita, ja suuri jälleenrakennustyö on edessä. Miehityksen aikana tapahtuneiden sotarikosten selvittely on käynnistymässä.

Ukrainalaistietojen mukaan Venäjän miehitysjoukot ovat käskeneet sulkemaan mobiilidataliikenteen miehitetyltä Luhanskin alueelta.

Venäläisistä lentokoneista ammuttiin kahdeksan ohjusta Dnipropetrovskin alueen Kryvyi Rihin kaupungin vesiverkoston patoja kohtaan näitä rikkoen. Ukrainalaisten mukaan venäläiset yrittävät teolla katkaista talousveden saantia, synnyttää tulvia kaupunkiin ja aiheuttaa paniikkia. Iskulla nostettiin myös Inhuletsjoen pintaa, joka saattaa vaikuttaa sodan osapuolten etenemismahdollisuuksiin joen alajuoksulla Hersonin alueella.

Ukrainalaiset ovat pidättäneet Harkovan alueella venäläisopettajia, jotka ovat tulleet Ukrainaan Venäjältä ja altistaneet ukrainalaislapsia miehityshallinnon tavoitteiden mukaiseen venäläistämis­opetukseen. Opettajilla saattaa olla edessään pitkät vankeusrangaistukset. Venäjän pyrkimyksenä on ollut hävittää ukrainalaisten tunne omasta historiastaan, kansallisuudestaan ja kielestään.

Torstaina 15. syyskuuta

Kiovassa vierailleen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan EU:n jäsenmaiden on välttämättömän tärkeää antaa Ukrainalle sellaista aseapua, jota he tarvitsevat puolustautuakseen. Von der Leyen sanoi haluavansa myös Vladimir Putinin Kansainväliseen rikostuomioistuimeen vastaamaan Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista.

YK:n Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n johtokunta antoi päätöslauseman, joka vaatii Venäjää lopettamaan Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen miehityksen.

Venäjä teki 33 raketti-iskua Ukrainassa sijaitseviin sotilaallisiin ja siviilikohteisiin yli 20 paikkakunnalla Dnipropetrovskin, Hersonin, Zaporižžjan, Donetskin, Harkovan ja Mykolajivin alueilla.

Joukkohaudan tutkimukset alkoivat perjantaina 16. syyskuuta 2022.
Perjantaina 16. syyskuuta

Harkovan alueen Izjumista on löytynyt miehityksen aikainen joukkohauta, johon on haudattu noin 450 kuollutta. Poliisin ensiarvion mukaan uhreista enemmistö on siviilejä. Venäläisten jäljiltä on löytynyt myös kidutuskammioita ainakin Vovtšanskista, Kupjanskista, Balaklijasta ja Izjumista.

Ajatushautomo ISW:n mukaan Ukrainan asevoimat olisi saanut vallattua takaisin koko Kupjanskin, eli myös Oskil-joen itäpuolisen osan. Tällöin osa venäläissotilaiden huoltoa palvelleesta läntisemmästä rautatieyhteydestä Belgorodin alueen Valuikista Donbassiin olisi samalla saatu ukrainalaishallintaan. Ukrainalaisjoukot jatkavat taistelua Oskiljoen itäpuolella.

Lauantaina 17. syyskuuta

Britannian puolustusministeriön tiedotteessa arveltiin, että Venäjällä ei ole välttämättä tarpeeksi reserviläisiä tai taistelutahtoa mahdolliseen vastahyökkäykseen Ukrainaa vastaan Luhanskin alueella.

EU-puheenjohtajamaa Tšekki kertoi vaativansa sotarikostuomioistuinta perustettavaksi, jonka avulla tutkittaisiin Izjumista löytyneitä ja mahdollisista sotarikoksista johtuneita joukkohautoja.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) kertoi, että Zaporižžjan ydinvoimala kytkettiin jälleen sähköverkkoon, kun yksi sen neljästä ulkoisesta voimalinjasta saatiin korjattua.

Sunnuntaina 18. syyskuuta

Venäjän valtaamassa H’ersonin kaupungissa sijaitsevasta puuvillatehtaasta kuultiin ainakin neljä voimakasta räjähdystä.

Venäjän Iranista ostamilla Shahed-136-drooneilla (räjähtävä lennokki, itsemurhadrooni), joita venäläiset kutsuvat Geran-2:ksi (ven. Герань-2) on tuhottu useita Ukrainan asevoimien tykkejä ja ainakin kaksi miehistönkuljetusvaunua ainakin Harkovan alueen koillisosassa. Tätä räjähtävää droonia on hankala torjua sen matalalle ohjelmoidun lentoradan vuoksi.

Maanantaina 19. syyskuuta

Izjumin haudasta oli maanantaihin mennessä kaivettu ylös 146 ruumista, joista suurin osa oli siviilejä. Venäjän tukemat separatistit väittivät 13 ihmisen kuolleen ja useiden loukkaantuneen tykistötulen seurauksena Donetskin kaupungissa.

Tiistaina 20. syyskuuta

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui YK:n yleiskokouksessa Venäjän toimia vastaan Ukrainassa. Slovenian kerrottiin lähettävän Ukrainalle 28 käytettyä Neuvostoliiton aikaista panssarivaunua osana Saksan kanssa tehtyä sopimusta.

Venäjän duuma hyväksyi tiistaina lakiesityksen, joka tulisi tiukentamaan rangaistuksia liikekannallepanon aikana. Rangaistusten tiukennukset koskevat muun maussa rintamakarkuruutta.

Keskiviikkona 21. syyskuuta

Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon ja syytti länsimaita siitä, että nämä olisivat pyrkimässä tuhoamaan Venäjän. Euroopan unionin kerrottiin suunniteltavan vastatoimia Putinin julistettua osittaisen liikekannallepanon. Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi, että osittainen liikekannallepano koskee 300 000:ta reserviläistä.

Yleisradio arvioi, että liikekannallepano koskee enimmäkseen matalasti koulutettuja, syrjäseuduilta värvättäviä taistelijoita ja vähemmistökansallisuuksia. Seuraavalla viikolla Ukrainan presidentti Zelenskyi totesi saman mainiten, että Venäjä käyttää osittaista liikekannallepanoa alkuperäiskansojen tuhoamiseen. Esimerkiksi Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla suurin osa kutsuntakirjeistä on annettu nimenomaan tataareille, Zelenskyi sanoi. Hänen mukaansa samoin on toimittu myös muiden alkuperäiskansojen kohdalla Venäjällä Kaukasuksen ja Siperian alueilla. Suomen puolustustusministeriön tiedustelusta vastaava neuvotteleva virkamies kenraalimajuri Harri Ohra-aho, joka on entinen Suomen puolustustusvoimien tiedustelupäällikkö, totesi, että rivimiesten värväys osuu Venäjän reuna-alueille ja muihin kansoihin kuin etnisiin venäläisiin.

Torstaina 22. syyskuuta

Zelenskyi kehotti torstaina pidetyssä puheessaan venäläisiä jatkamaan protestointia Putinin julistamaa osittaista liikekannallepanoa vastaan. Zelenskyi väitti myös puheessan, että Ukrainassa olisi jo kuollut yhteensä 55 000 venäläissotilasta.

Perjantaina 23. syyskuuta
Ensimmäisiä Venäjän syyskuun 2022 liikekannallepanossa kutsun saaneita miehiä Venäjän miehittämän Krimin niemimaan Jaltassa.

Venäjän järjestämät ja vilpillisinä pidetyt kansanäänestykset alkoivat Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa perjantaiaamuna. Äänestykset koskevat Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueiden liittämistä Venäjään.

Yhdistyneiden kansakuntien tutkijoista koostuvan ryhmän mukaan Ukrainassa on tehty sotarikoksia, joihin kuuluvat muun muassa kidutus ja siviilikohteiden pommittaminen.

Ukraina kertoi ampuneensa alas muun muassa yhden venäläisen Suhoi Su-25 -hävittäjän sekä seitsemän iranilaisvalmisteista droonia, joista kuusi oli kohteeseen ohjattavaa HESA Shahed-136 -räjähdelennokkia ja yksi monikäyttöinen, Qods Mohajer-6 -lennokki.

Lauantaina 24. syyskuuta

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti määräyksen, joka vapautti ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittavat opiskelijat osittaisesta liikekannallepanosta.

Venäjä teki uusia ohjusiskuja Zaporižžjan kaupunkiin. Iskut aiheuttivat ainakin yhden tulipalon ohjuksen osuttua asuintaloon ja ainakin yhden ihmisen kuoleman.

Sunnuntaina 25. syyskuuta

Vladimir Putin julistaman osittaisen liikekannallepanon jälkeen Suomeen oli saapunut Venäjältä sunnuntain aikana yli 7 500 ihmistä. Ukrainan valtion hätäpalvelu kertoi, että sunnuntaihin mennessä Izjumista oli löydetty yli 447 ruumista.

Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi, että Ukraina oli vastaanottanut tuntemattoman määrän NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, jotka Yhdysvallat oli ostanut Ukrainalle.

Maanantaina 26. syyskuuta

Ukraina kertoi Venäjän tehneen Odessaan kaksi lennokki-iskua, jotka aiheuttivat muun muassa ammusvaraston räjähdyksen. Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi yhdysvaltalaisen CBS-kanavan haastattelussa, että Izjumista löydettiin kaksi uutta hautaa, joissa on satoja ruumiita.

Ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko (1852) tuhoutui osittain ja syttyi palamaan Kupjanskissa Venäjän tykistötulen seurauksena 26. syyskuuta 2022.

Venäjän ortodoksinen kirkon patriarkka Kirill kertoi, että Ukrainassa taistelleet tai kuolleet venäläissotilaat saavat synninpäästön. Yli 260 000 ihmisen on kerrottu lähteneen Venäjältä osittaisen liikekannallepanon julistamisen jälkeen.

Tiistaina 27. syyskuuta

Ukrainan asevoimien pääesikunta kertoi Venäjän miehitysjoukkojen sulkeneen Hersonin alueen miehitetyn osan rajan. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) ilmoitti olevansa huolissaan Ukrainan ihmisoikeustilanteesta Venäjän hyökättyä sinne. Ihmisoikeustoimiston mukaan hyökkäys on johtanut muun muassa sotarikoksiin, kuten teloituksiin, ja molemmat valtiot ovat syyllistyneet ihmisoikeusrikkomuksiin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi, että hänen edellisellä viikolla antamansa julistus liikekannallepanosta voi koskea myös venäläisiä maanviljelijöitä. Sittemmin esimerkiksi Suomen puolustusministeriön tiedustelusta vastaava kenraalimajuri Harri Ohra-aho on arvioinut, ettei Venäjällä kyseessä olisikaan osittainen vaan vaiheittainen yleinen liikekannallepano. Sen ensimmäisessä vaiheessa palvelukseen kutsuttavien yhteismäärä olisi 1,2 miljoonaa.

Ukrainan asevoimat vapautti Harkovan alueen rautatieliikenteelle keskeisen Kupjansk-Vuzlovyin taajaman.

Maanantaina Ruotsin ja Tanskan talousalueella vaurioituneeksi raportoitujen, Venäjältä Saksaan johtavien Nord Stream 1 -kaasuputkien seudulla on havaittu samoihin aikoihin räjähdyksiä. Kaasuputkien vaurioitumisen syynä voi siksi olla sabotaasi.

Keskiviikkona 28. syyskuuta

Venäjä tulitti Harkovan kaupunkia yön aikana ohjuksilla aiheuttaen ainakin 18 000 henkilöön vaikuttavan sähkökatkoksen.

Muun muassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen totesivat, että sabotaasi voisi olla syynä Nord Stream 1 -kaasuputkien vuodoille. Stoltenberg syytti kaasuputkien vuodoista Venäjää. Saksan viranomaisten mukaan molemmat kaasuputket ovat joutuneet käyttökelvottomiksi.

Venäjän hallitus ilmoitti lopettavansa passien myöntämisen niille, joita Putinin julistama osittainen liikekannallepano koskee. Zaporižžjan venäläismielinen miehityshallinto pyysi alueen liittämistä Venäjään niin kutsuttujen ”kansanäänestyksien” jälkeen.

Torstaina 29. syyskuuta

Suomen hallitus ilmoitti, että Suomen rajat suljetaan venäläisiltä turisteilta. Hallituksen päätöksen mukaan toimet rajalla alkavat heti keskiyöllä. Rajan sulkemiseen kerrottiin kuuluvan poikkeuksia: Suomeen saa vielä saapua muun muassa tapamaan perhettä tai opiskelemaan.

Venäjän presidentti Putinin tiedottaja kertoi, että Venäjä aikoo liittää neljä sen miehittämää Ukrainan alueiden osaa Venäjään perjantaina. Tämä tapahtuisi niin kutsuttujen ”kansanäänestyksien” jälkeen ja että allekirjoitus alueiden liittämiseksi tapahtuisi perjantaina kello 15 Moskovan aikaa. Venäjä miehittää osia Ukrainan Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueista sekä pientä osaa Mykolajivin alueesta, muttei mitään aluetta kokonaisuudessaan.

Muun muassa Romania ja Bulgaria ovat kehottaneet kansalaisiaan poistumaan Venäjältä.

Perjantaina 30. syyskuuta

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti ukaasit eli presidentin asetukset, joiden mukaan Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueet liitettäisiin Venäjään alueilla pidettyjen ”kansanäänestysten” jälkeen. Putin myös totesi, että Venäjä aikoo puolustaa uusia alueitaan kaikin keinoin ja että ukrainalaiset revittiin irti Venäjästä Neuvostoliiton hajottua. Zelenskyi kertoi, että Ukraina ei tule neuvottelemaan Venäjän kanssa, niin kauan kuin Putin on vallassa. Putin kertoi aikaisemmin perjantaina Venäjän olevan valmiina neuvotteluihin.

Toinen Venäjän Zaporižžjan alueen humanitaariseen autosattueeseen kohdistetun ohjusiskun (30.9.2022) kolmesta ohjuksesta osui autosaattueen sivulle (kuoppa kuvan oikeassa osassa) surmaten ja haavoittaen kymmeniä siviilejä.

Suomen tasavallan presidentti kommentoi Putinin puhetta Ukrainan alueitten liittämisestä Venäjään ja kertoi sen olleen ”pahinta laatua”.

Venäjä iski aamulla kolmella ohjuksella Zaporižžjan alueen miehitettyä osaa kohti matkalla olleeseen ukrainalaisen humanitaarisen avun autosaattueeseen. Isku tappoi 30 ja haavoitti 88:aa siviiliä.

Lokakuu 2022

Lauantaina 1. lokakuuta

Ukraina asevoimien tiedottaja Serhi Tšerevatyi ilmoitti ukrainalaisjoukkojen piirittäneen Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan Donetskin alueella sijaitsevan Lymanin kaupungin, jota Venäjä on miehittänyt keväästä asti. Ukrainan mukaan kaupungissa on motissa yli 5 000–5 500 venäläistä sotilasta, joista osa on yrittänyt paeta. Ukrainalaiset joukot nostivat Ukrainan lipun Lymaniin johtavalle kyltille. Ukraina ilmoitti myös vallanneensa kaksi Lymanin lähellä sijaitsevaa kylää takaisin.

Ukrainan asevoimien tiedottaja ilmoitti myöhemmin lauantaina, että ukrainalaiset joukot olivat onnistuneet pääsemään Lymanin kaupunkiin. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti myöhemmin lauantaina, että Venäjän joukot olisivat jo vetäytyneet Lymanin kaupungista välttääkseen ukrainalaisten piirityksen.

Valko-Venäjän uutisoitiin valmistautuvan ottamaan vastaan 20 000 venäläissotilasta ja asejärjestelmiä maaperälleen. Marras-joulukuussa Valko-Venäjän johto saattaisi sallia huomattavasti suuremman venäläissotilaiden joukon saapumisen.

Ukrainan asevoimien ilmoituksen mukaan lokakuussa 2022 menehtyi yhteensä 11 260 venäläissotilasta. Tämä oli 8,8 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128 420 kaatunutta) tammikuun loppuun 2023 mennessä.

Venäjän syyskuun 2022 kalustotappioihin kuului Ukrainan asevoimien mukaan (suluissa kertymä aikavälillä 24.2.2022-31.1.2023 eli 342 sotapäivän aikana) 357 (3 209) panssarivaunua, 604 (6 382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 550 muuta ajoneuvoa (5 061, luku sisältää tankkiautot), 282 (2 207) tykkiä, 49 (458) raketinheitintä, 23 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 30 (293) lentokonetta, 21 (283) helikopteria, 28 (200) erikoislaiteyksikköä muttei yhtään alusta tai venettä (19). Lisäksi Ukraina pudotti syyskuussa 2022 yhteensä 50 (sodassa 31.1.2023 mennessä yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 158 (1951) taktista UAV-lennokkia. Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Sunnuntaina 2. lokakuuta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti Ukrainan vapauttaneen strategisesti tärkeän Lymanin kaupungin Venäjän miehityksestä sunnuntaina iltapäivällä.

Maanantaina 3. lokakuuta
Miinojen raivausta yhdysvaltalaisvalmisteisen robotin avulla Harkovan alueella 3. lokakuuta 2022.

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti Ukrainan onnistuneen tekemään läpimurron Hersonin alueella Etelä-Ukrainassa, Zolota Balkan ja Oleksandrivkan suunalla. Puolustusministeriö kertoi joukkojensa vetäytyneen ennakkoon rakennetuilla puolustuslinjoille.

Venäjän parlamentin alahuone valtioduuma hyväksyi Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueiden liittämisen Venäjään. Alueilla järjestettiin aikaisemmin valheelliset kansanäänestykset. Suomen ulkoministeriö kutsui Venäjän Suomen-suurlähettilään puhutteluun koskien alueiden liittämistä Venäjään.

Tiistaina 4. lokakuuta

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi, että yli 200 000 ihmistä ollaan mobilisoitu Venäjän armeijaan osittaisen liikekannallepanon julistamisen jälkeen. Kreml on ilmoittanut, että Venäjän tavoitteena on mobilisoida ainakin 300 000 ihmistä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti asetuksen, joka kieltää Ukrainaa käymästä rauhanneuvotteluja Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Venäjä reagoi asetukseen kertomalla, että ”Venäjä tulee jatkamaan erityisoperaatiotaan Ukrainassa”.

Keskiviikkona 5. lokakuuta

Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi ja vahvisti lopullisesti lain, jolla Venäjä liittää itseensä neljän Ukrainan aluetta, joissa pidettiin aikaisemmin vilpilliset kansanäänestykset. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi myös myöhemmin, että Venäjän vetäytyminen liittämiltään alueiltaan Ukrainassa ei vaikuta itse alueitten liittämiseen Venäjään.

Yhdysvallat ilmoitti toimittavansa Ukrainalle neljä uutta Himars-raketinheitinjärjestelmää ja myös haupitseja sekä tykistöammuksia.

Torstaina 6. lokakuuta

Suomen puolustusministeriö kertoi lähettävänsä lisää puolustus­tarvike­apua Ukrainaan. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti puolustustarvikeavun lähettämisestä Ukrainaan torstaina käydyssä hallituksen esityksessä.

Ukrainan presidentin mukaan miehittäjät ovat pakkosiirtäneet yli 1,6 miljoonan ukrainalaista hyökkäyssodan aikana Venäjän eri kolkkiin. Huomattava osa ukrainalaisista on hajasijoitettu Venäjän syrjäisille seuduille, ja monilta on riistetty heidän henkilöpaperinsa ja monet ovat joutuneet kokemaan suodatusleirien kauheuksia.

Perjantaina 7. lokakuuta

Venäjän torstaisen Zaporižžjan kaupungin asuinkerrostaloon osuneen ohjusiskun kuolonuhrien määrä nousi 14:ään.

Muun muassa Venäjän tekemiä sotarikoksia dokumentoinut ukrainalainen ihmisoikeusjärjestö Center for Civil Liberties oli yksi kolmesta Nobelin rauhanpalkinnon (2022) saajista.

Lauantaina 8. lokakuuta

Varhain lauantaina Krimin ja Venäjän yhdistävällä sillalla tapahtui räjähdys, mikä aiheutti kolmen ihmisen kuoleman. Räjähdyksen seurauksena toinen puoli nelikaistaisesta sillasta sortui. Räjähdys myös vaurioitti sillalla kulkevaa rautatietä. Silta oli tärkeä huoltoreitti Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja myös Venäjän miehittämälle Krimille.

Sunnuntaina 9. lokakuuta
Venäjä iski ohjuksilla 9. lokakuuta 2022 kello 02 muun muassa Zaporižžjan suurkaupungin asuinalueelle muun muassa kerrostaloa tuhoten, sen asukkaita surmaten ja haavoittaen.

Venäjän presidentti Putin kutsui edellispäivän pommiräjähdystä Kertšinsalmen sillalla terroriteoksi. Hän väitti räjähdyksen olevan Ukrainan turvallisuuspalvelun tekemä, muttei esittänyt väitteelleen todisteita.

Venäjän edellisyön ohjusiskut kuudella ohjuksella Zaporižžjan asuinalueille surmasivat ainakin 12 ihmistä ja haavoittivat 40 ihmistä sairaalakuntoon, ja kymmeniä lievemmin. Ainakin 70 asuntoa tuhoutui tai vaurioitui.

Maanantai 10. lokakuuta
Venäjän ohjusiskussa 10. lokakuuta surmansa saanut siviili viltin alla.

Venäjä teki mittavan ohjus- ja lennokki-iskun aamukahdeksan jälkeen ampumalla yli 80 risteilyohjusta ja yli 20 taistelukärjellä varustettua lennokkia yli kahteenkymmeneen ukrainalaiseen kaupunkiin, muun muassa yhdeksään Ukrainan aluekeskukseen. Ukrainan mukaan se pudotti suuruusluokkaa puolet risteilyohjuksista ja räjähdedrooneista. Venäjä iski erityisesti kaupunkien energia- ja vesihuoltoinfrastruktuuriin. Ukrainalaislähteiden mukaan 70 osumasta 35 osui kuitenkin asuinrakennuksiin, 29 keskeisiin inrastruktuurikohteisiin, 4 kerrostaloihin ja yksi oppilaitokseen. Täsmäasein suurelta osin siviilikohteisiin osuneet iskut on laajalti tuomittu sotarikoksina ja terroritekoina.

Viranomaislähteiden mukaan Venäjä loukkasi ohjusiskulla Moldovan suvereniteettiä, koska kolmen risteilyohjuksen havaittiin lentäneen Moldovan ilmatilan kautta. Venäjän iskut loukkaisivat myös diplomaattista koskemattomuutta osuessaan Saksan suurlähetystön viisumitoimistoon ja Euroopan unionin neuvoa-antavan toimiston työskentelytiloihin.

Tiistaina 11. lokakuuta

Venäjä palautti 62 taisteluissa kaatuneen ukrainalaissotilaan ruumiit. Palautettujen ruumiiden joukossa oli heinäkuun lopulla Olenivkan vankilan räjähdyksessä kuolleita henkilöitä.

Keskiviikkona 12. lokakuuta
Venäjä iski 12. lokakuuta 2022 Avdijivkan kaupungin kauppatorille tykistöasein surmaten seitsemän ja haavoittaen yhdeksää siviiliä.

Venäjän asevoimat iski Donetskin alueen Avdijivkan kaupungin kauppatorille. Tykistöisku surmasi ainakin seitsemän torilla ollutta siviiliä ja haavoitti yhdeksää ihmistä.

Saksan puolustusministeriö ilmoitti Saksan toimittaneen Ukrainalle neljä huippunykyaikaista Iris-T-ilmatorjuntaohjusjärjestelmää.

16. syyskuuta Lymanista löytyneiden joukkohautojen tutkiminen alkoi. Tutkijat ovat kertoneet löytäneensä 55 ruumista, ja niissä kerrotaan olevan jälkiä muun muassa räjähteistä. Venäjän turvallisuuspalvelu (FSB) ilmoitti pidättäneensä kahdeksan ihmistä, joita epäillään Venäjän ja Krimin yhdistävän Kertšinsalmen sillan räjäyttämisestä.

Torstaina 13. lokakuuta

YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, joka tuomitsee Venäjän laittomat ja vilpillisten kansanäänestyksien jälkeen tapahtuneet alueliitokset Ukrainassa. 143 maata äänesti päätöslauselman puolesta, ja 35 maata pidättäytyi äänestämästä. 5 maata äänesti päätöslauselmaa vastaan: Nicaragua, Pohjois-Korea, Syyria, Valko-Venäjä ja Venäjä.

Venäjän parlamentin alahuoneen kansanedustaja Andrei Guruljov kertoi, että Ukrainan hyväkysyminen Natoon voisi johtaa kolmanteen maailmansotaan.

Perjantaina 14. lokakuuta

Venäjä iski aamulla raketeilla Zaporižžjan kaupunkiin tuhoten muun muassa yhteiskunnan perusrakenteita.

Maailman terveysjärjestön mukaan Venäjä oli helmikuun lopun jälkeen hyökännyt ainakin 620 kertaa terveydenhuollon palveluja kohtaan. Esimerkiksi Geneven sopimusten yleisperiaatteen mukaan lääkintä- ja avustustoimintaa pidetään kuitenkin puolueettomana. Sodan osapuolien tulee näitä suojella.

Ukraina kutsui Venäjän tekemiä siviilien puolittain vapaaehtoisia evakuointeja Hersonin alueelta erääksi väestön pakkosiirron muodoksi. Hersonin alueen asukkaita kerrottiin aiottavan siirtää Venäjän Rostovin alueelle. Ukrainalaisen väestön poistuttua paikkakunnille asutettaisiin Moskovalle uskollisia muuttajia. Vastaavasti meneteltiin miehitetyllä Krimillä vuonna 2014. Miehittävän maan oman siviiliväestön siirtäminen miehitetyille alueille olisi Geneven sopimusten mukaan kuitenkin törkeä, sotarikokseksi määritelty rikkomus.

Kansainvälinen Punainen Risti (ICRC) on kertonut turhautumisestaan, koska Venäjä ei ole päästänyt järjestöä tapaamaan sotavankeja miehittämillään alueilla. Esimerkkinä järjestö mainitsee Olenivkan vankilan sotavankien tilanteen.

Lauantaina 15. lokakuuta

11 ihmistä kuoli ja 15 haavoittui, kun kaksi ampujaa toteutti joukkoammunnan sotilaskoulutusalueella Solotissa, Belgorodin alueella Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa. Molemmat ampujat kuolivat tapahtuman aikana.

Valko-Venäjän puolustusministeriö kertoi ensimmäisten venäläissotilaiden saapuneen maahan liittyäkseen osaksi Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisiä joukkoja. Puolustusministeriö tarkensi asiaa vielä siten, että joukkojen tehtävänä on vahvistaa Ukrainan ja Valko-Venäjän rajan puolustusta. Puolustusministeriö ilmoitti myöhemmin, että vajaa 9 000 sotilasta sijoitetaan maan alueelle.

Sunnuntaina 16. lokakuuta

Institute for the Study of War (ISW) mukaan Venäjä on jatkanut massiivisia pakkosiirtoja Ukrainassa viemällä ukrainalaistaustaisia ihmisiä muualle ja tuomalla venäläisiä tilalle.

Ranskan asevoimaministeri Sébastien Lecornu kertoi Ranskan kouluttavan jopa 2 000 ukrainalaissotilasta alueellaan useissa eri ranskalaisyksiköissä. Europaan unionin odotetaan myös päättävän yli 15 000 ukrainalaissotilaan kouluttamisesta. EU:n mukaan kouluttamisen on tarkoitus tapahtua marraskuussa Saksassa ja Puolassa.

Maanantaina 17. lokakuuta

Venäjän raportoitiin iskeneen maanantaiaamuna räjähtävillä lennokeilla (HESA Shahed-136) Ukrainan pääkaupungin Kiovan Ševtšenkivskyin alueelle. Ukraina kertoi Venäjän laukaisseen Kiovaan 28 räjähdelennokkia. Kiovaan ammutut lennokit olivat osa Venäjän laajempaa hyökkäystä räjähdelennokkeja ja risteilyohjuksia käyttäen Ukrainassa. Osaksi kohteena olivat kaupunkien perusrakenteet, kuten voimantuotannon ja -siirron rakenteet. Ukrainan sisäministerin mukaan 36 lennokkia tuhottiin 42:sta. Kiovassa siviilikohteisiin, kuten rautatieasemalle ja asuintaloihin, osuneet räjähdelennokit tappoivat neljä ihmistä. Sumyyn kohdistetut raketti-iskut surmasivat kolme ihmistä.

Tiistaina 18. lokakuuta

Venäjä jatkoi Ukrainan keskeisten yhteiskunnan infrarakenteiden tuhoamista. Venäjän kerrottiin tehneen 68 ilmaiskua ilmavoimillaan ja 19 ohjusiskua kymmentä Ukrainan aluetta kohtaan: Kiovaa, Žytomyriä, Harkovaa, Dniproa, Kryvyi Rihiä, Zaporižžjaa, Mykolajivia, Odessaa ja muita seutuja Donetskin, Hersonin ja Mykolajivin alueella. Ukraina pudotti alas 38 maahantunkeutujan 43 räjähdelennokista. Yhdysvaltain viranomaiset vahvistivat, että Iranin asevoimien kouluttajia oli Krimin niemimaalla opastamassa venäläisiä käyttämään Iranista hankkimiaan lennokkeja. Siten Iran mahdollistaisi venäläisiä tekemään sotarikoksia.

Iranilaiset viranomaiset vahvistivat Venäjän sopineen ostavansa iranilaisia lyhyen kantaman ballistisia ohjuksia. Nämä toimitettaisiin ostajalle nopeasti.

Iranilaiset viranomaiset ovat vahvistaneet Venäjän sopineen ostavansa iranilaisia ballistisia lyhyen kantaman Fateh-110- ja Zolfaghar-ohjuksia (SRBM). Nämä toimitettaisiin Venäjälle 2–3 lähetyksenä ”hyvin pian”.

Ukrainan presidentti Zelenskyin mukaan Venäjä oli edellisen kymmenen päivän aikana tuhonnut sotilaallisilla iskuillaan kolmasosan Ukrainan voimalaitoksista. Venäjä oli tänä aikana tehnyt noin 190 iskua ohjuksien, räjähdelennokkien ja tykistön avulla. Jopa 1 100 Ukrainan kaupunkia, taajamaa tai kylää oli iskujen jälkeen jäänyt ilman sähköä. Arviolta yli 70 ihmistä on kuollut iskujen seurauksena ja 240 loukkaantunut.

Venäjän Ukrainan hyökkäysjoukkojen komentaja Sergei Surovikin kertoi, että Venäjä aikoi ”evakuoida” siviilejä miehittämästään H’ersonin kaupungista, jota Ukrainan asevoimat oli lähestymässä.

Keskiviikkona 19. lokakuuta

Euroopan parlamentti myönsi Saharov-palkinnon Ukrainan kansalle, joka taistelee paitsi ”puolustaakseen kotejaan, suvereenisuuttaan, itsenäisyyttään ja alueellista yhtenäisyyttään, mutta päivittäin myös vapauden, demokratian, laillisen järjestyksen ja eurooppalaisten arvojen puolesta”.

Venäjän miehityshallinto on kehottanut H’ersonin kaupungin asukkaita evakuoitumaan. Evakuointia on kuvattu huonosti järjestetyksi, osin paniikkimaiseksi tapahtumaksi, johon osallistuivat miehityshallinto, Venäjää tukevia valtion virkailijoita, lapsiperheitä ja joukko vanhempaa väkeä. Miehityshallinnon virkamiehet eivät kerro, tapahtuisiko evakuonti Dneprjoen itäpuolelle eli Hersonin alueen itäosiin, kauemmas miehitetylle Krimin niemimaalle vai Venäjälle. Ukrainan valtionjohdon mukaan tapahtuma olisi osin valeuutisiin pohjautuva väestön pakkosiirto.

Venäjän presidentti julisti sotatilalain voimaan neljällä itseensä laittomasti liittämällään Ukrainan alueella. Ukraina näkee teon yrityksenä ”pseudolaillistaa” osittain miehitettyjen alueiden ryöstäminen. Miehittäjävaltion poikkeustilalaki sallisi sotasensuurin, puhelinkeskustelujen säätelyn, ulkonaliikkumiskiellon, liikkumisen rajoittamisen, omaisuuden takavarikoimisen puolustustarpeessa ja kansalaisten käskemisen esimerkiksi paloja sammuttamaan. Lisäksi niin kutsuttu taloudellinen liikekannallepano julistettiin kuudelle Ukrainan lähialueelle (Belgorodin, Brjanskin, Kurskin, Krasnodarin, Rostovin ja Voronežin alueille) sekä kahdelle Venäjän vuonna 2014 miehittämälle alueelle (Krim ja Sevastopol). Näillä seuduilla rajoitetaan esimerkiksi ihmisten liikkumista.

Torstaina 20. lokakuuta

Ukrainassa alkoi aamulla sähkön säännöstely. Venäjä oli erityisesti edellisen kahden viikona tuhonnut huomattavan osan Ukrainan voimaloista tai sähkönsiirtoasemista. Lisäksi Venäjä kontrolloi miehitysalueellaan esimerkiksi Euroopan suurinta ydinvoimalaa.

Nato kertoi, että siihen kuuluvat maat tulisivat toimimaan, mikäli Venäjältä tai muusta suunnasta uhattaisiin Suomea ja Ruotsia ennen kuin maat saavat puolustusliiton täysjäsenyyden.

Ukrainan presidentin mukaan Venäjä on miinoittanut Kah’ovkan vesivoimalalaitoksen siltayhteyksineen. Tämä altistaa vesivoimalan alapuolisen Dneprin alajuoksun yli 80 asutuskeskusta alttiiksi tulvavesille, mikäli vesivoimalan yläpuolelle padottu 18 miljoonan vesikuution Kah’ovkan tekojärvi pääsisi purkautumaan padon mahdollisesti tuhoutuessa. Kuitenkin esimerkiksi Geneven sopimusten mukaan aseellinen toiminta sellaista rakennelmaa vastaan, jonka tuhoaminen aiheuttaa kohtuutonta siviiliväestön menehtymistä tai haavoittumista tai siviilikohteiden vahingoittumista, on törkeä sotarikos. Joidenkin lähteiden mukaan Venäjä valmistautui tekemään voimalaitokseen myös lavastetun hyökkäyksen (”false flag”).

Perjantaina 21. lokakuuta

Ukrainan asevoimien eteläisen komentokeskuksen mukaan Venäjän asevoimat on aloittanut vetäytymisen Hersonin alueella länsiosasta siirtämällä aktiivisesti ampumatarvikkeita ja kalustoa sekä joitain yksikköjä lautoilla Dneprin itärannan puolelle. Vetäytymisen ajaksi rintamaa turvaamaan olisi ukrainalaisarvion mukaan tuotu 2 000 äskettäisissä liikekannallepanossa palvelukseen astunutta reserviläistä. Miehityshallinnon toimintoja on lopetettu Beryslavin ja H’ersonin ja kaupungeissa. Venäläisten asiantuntijoiden, ukrainalaisten yhteistyötoimijoiden ja Hersonin alueen pankkitoimintojen evakuointia valmisteltiin. Vahvistusta Venäjän valtionjohdon mahdollisesti antamalle vetäytymiskäskylle ei kuitenkaan saatu perjantaina. Venäjä kertoo ”evakuoineensa” jo 15 000 ihmistä H’ersonista.

Lauantaina 22. lokakuuta

Venäjä on jatkanut ohjusiskujaan Ukrainan siviiliyhteiskunnan perusrakenteisiin eli voimalaitoksia ja sähkönjakeluverkkoa kohtaan. Lauantaina iskuja kohdistettiin erityisesti läntiseen Ukrainaan. Ukrainan sähkönsiirron kantaverkosta vastaava valtiollinen energiayhtiö Ukrenerho luonnehti iskujen vaikutuksia vakavuudeltaan lokakuun 10.–12. päivän iskujen kaltaisiksi. Ainakin Tšerkasyn alueelle iskettiin myös räjähdelennokeilla. Ukrainan asevoimat pudotti 13 Venäjän strategisista pommikoneista ammutuista 17:stä H-101 (H-555) -risteilyohjuksesta ja viisi Mustaltamereltä ammutuista 16:sta Kalibr-ohjuksesta.

Ukrainan asevoimat jatkoi iskujaan venäläisten huoltoreittejä kohtaan eteläisessä Ukrainassa Hersonin alueella. Venäjän kerrottiin saaneen valmiiksi vaurioituneen Antonivkan sillan viereen rakennetun ponttonisillan.

Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Saksa ovat pyytäneet YK:ta tutkimaan väitteitä, joiden mukaan Venäjä käyttäisi Iranissa valmistettuja lennokkeja sotatoimiin Ukrainassa.

Sunnuntaina 23. lokakuuta

Venäjän puolustusministeriö väitti Venäjän onnistuneen tuhoamaan ukrainalaisen polttoainevaraston Tšerkasyn alueella, jossa Venäjän mukaan säilytettiin yli 100 000 tonnia lentopolttoainetta eli kerosiinia, osana iskuja ukrainalaisiin energiasektoreihin. Energiayhtiö DTEK ilmoitti, että Kiovassa alettiin toteuttaa suunniteltuja sähkökatkoksia sähkön säästämiseksi ja onnettomuuksien välttämiseksi.

Maanantaina 24. lokakuuta

Venäjän perustama Hersonin alueen nukkehallitus ilmoitti, että alueella perustetaan vapaaehtoisjoukot, joihin saa liittyä kuka tahansa, ja että liittyminen on vapaaehtoista.

Tiistaina 25. lokakuuta

Uutissivusto Mediazona esitti muun muassa Venäjällä solmittujen pika-avioliittojen runsastumisen perusteella laskennallisen arvion, että Venäjä olisi syyskuisen liikekannallepanon jälkeen kutsunut 492 000 reserviläistä aseisiin. Tämä on huomattavasti enemmän kuin mitä julkisuudessa ”osittaisesta liikekannallepanosta” kerrottaessa viestittiin.

Venäläisen uutistoimisto TASSin mukaan aseteollisuuskonserni Almaz-Anteihin kuuluva pietarilainen Obuhovin tehdas kokoonpanisi ja toimittaisi marras-joulukuussa 2022 Venäjän asevoimille 1 000 aseistettua droonia käytettäväksi Ukrainassa. Näillä kameralla varustetuilla edullisilla nelikoptereilla venäläiset pyrkivät pudottamaan pieniä kranaatteja ukrainalaisiin kohteisiin.

Keskiviikkona 26. lokakuuta

Venäjä yritti YK:n turvallisuusneuvostossa estää YK:ta lähettämästä tutkijoitaan selvittämään, oliko Venäjä ampunut Ukrainaan iranilaisvalmisteisia räjähtäviä lennokkeja. Britannian, Saksan ja Ranskan diplomaatit olivat pyytäneet tätä YK:n pääsihteeriltä. Heidän mukaansa Venäjän ja Iranin toiminta rikkoisi vuonna 2015 sovittua Iranin ydinohjelmaa koskevaa toimintasuunnitelmaa, joka rajoittaa myös joidenkin konventionaalisten aseiden tuomista Iraniin tai viemistä Iranista. Ukrainan presidentin mukaan Venäjä olisi ampunut jo 400 iranilaisvalmisteista lennokkia Ukrainaan.

Venäjä pyrkii uudelleensanoittamaan kertomusta ”Ukrainan erikoisoperaationsa” tarkoitusperistä. Aiemman natseista puhdistamisen sijaan nyt Venäjän turvallisuusneuvosto viestii maansa pyrkivän puhdistamaan Ukrainaa saatanoista. Venäjän mukaan ukrainalaiset olisivat hylänneet ortodoksiset arvot. Seuraavana päivänä Ukrainan turvallisuuspalvelu (SBU) kertoi nostaneensa hyökkäyssodan alun jälkeen rikossyytteen 33:a ortodoksisen kirkon Moskovan patriarkaatin palveluksessa työskentelevää henkilöä kohtaan toimimisesta vihollisen hyväksi.

Venäjän medioissa kerrottiin, että 70 000 siviiliä olisi jo evakuoitu Dneprin länsirannalta joen itäpuolelle. Miehittäjät ovat myös käskeneet siviilejä lähtemään H’ersonin kaupungista; samalla miehityshallintokin oli poistumassa. Venäläismedia ja Venäjän puolustusministeri on samoihin aikoihin pyrkinyt horjuttamaan väestön tahtoa pysyä alueella väittäen todisteita esittämättä esimerkiksi, että Ukraina olisi räjäyttämässä Kah’ovkan vesivoimalaitoksen patoa tai aikomassa räjäyttää likaista pommia. Keväällä 2022 miehityshallinto yritti aiemmilla psykologisen sodankäynnin keinoilla saada ukrainalaismielistä väestöä venäläisen "valetasavallan" kannalle. Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä olisi nyt tuonut Hersoniin vahvistukseksi äskettäin sotilaspalvelukseen määrättyjä reserviläissotilaita. Ukrainan vastahyökkäyksen raportoitiin puolestaan vaikeutuneen Hersonin alueen länsiosissa märän sään ja maasto-olojen kuten kastelukanavien vuoksi.

Moskovan Kremlin tiedottaja Peskovin mukaan neljän Venäjän liitetyksi väitetyn ukrainalaisalueen ”hylätyt varallisuudet” saatetaan siirtää venäläisille yhtiöille, koska ilmiselvästi ne ”eivät voi jäädä epäaktiivisiksi”.

Torstaina 27. lokakuuta

Venäjän presidentti Putin kertoi puheessaan, ettei hän kadu Ukrainan ”erikoisoperaatioita”. Vaikka Venäjä itse aloitti ja jatkaa hyökkäyssotaa, hän syytti puheessaan ”länttä” tästä samoin kuin ”vaarallisesta, verisestä ja likaisesta pelistä”, joka on tuonut kaaosta ympäri maailmaa. Putin toisti puheessaan Venäjän perustelemattoman väitteen, että Ukraina voisi käyttää ”likaista pommia”. Hän väitti myös ”erikoisoperaatiota” osin sisällissodaksi. Putinin mielestä ainoastaan Venäjä voisi taata Ukrainan alueellisen yhtenäisyyden.

Perjantaina 28. lokakuuta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä olisi hyökkäyssotansa aikana tehnyt 8 000 ilmaiskua ja laukaissut 4 500 ohjusta Ukrainaan.

Venäjän puolustusministeri väitti maansa saaneen ”osittaisen liikekannallepanon” valmiiksi. Palvelukseen otetuista reserviläisistä 82 000 olisi jo siirretty Ukrainaan ja 218 000 olisi koulutuksessa. Suomalainen sotatutkija Ilmari Käihkö arvioi, ettei Venäjän ilmoittamiin lukuihin pidä luottaa. Uutisoinnilla pyritään rauhoittamaan kansaa. Huomattava taistelijoiden lukumäärän lisäys kuitenkin vahvistaa hyökkääviä Venäjän asevoimia.

Lauantaina 29. lokakuuta

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa kiteytetään Venäjän lokakuussa järjestelmällisesti muuttunut tuhotyö. Terrori on kohdistunut erityisesti siviiliasuntoihin ja keskeiseen infrastruktuuriin, muun muassa sähkö-, vesi- ja voimalaitoksiin.

Ukraina syytti venäläisiä muun muassa Hersonin alueen sairaaloiden lääkintätarvikkeiden ja ambulanssien ryöstelystä.

Hollannista kerrottiin, että Venäjän tiedustelupalvelu oli perustanut maahan kymmeniä postilaatikkoyrityksiä, joiden avulla se oli yrittänyt hankkia huipputeknisiä komponentteja Ukrainan sodassa käytettäviin aseisiin. Hämärtämällä ostajatahoa venäläiset ovat pyrkineet kiertämään länsimaiden asettamia pakotteita.

Sevastopolissa sijaitseviin sotilaskohteisiin tehtiin isku drooneilla ja kauko-ohjattuilla miehittämättömillä pinta-aluksilla (USV). Venäjä ampui alas seitsemän yhdeksästä droonista. Mustia kajakkeja muistuttaneet kauko-ohjatut pinta-alukset oli varustettu videokameralla, tietoliikenneyhteydellä ja räjähteillä. Julkisuuteen toimitetun videomateriaalin perusteella on ilmeistä, että yksi USV-iskujen kohteina olleista sota-aluksista oli ohjusfregatti Admiral Makarov, joka oli huhtikuussa 2022 upotetun ohjusristeilijä Moskvan jälkeen nostettu Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan asemaan. Venäjä on myöntänyt miinanraivaaja Ivan Golubetsin kärsineen vähäisiä vaurioita. Satelliittikuvat, joiden mukaan Admiral Makarovia havaittiin saatettavan kahden hinaajan avulla Sevastopoliin 1. marraskuuta, tukevat kuitenkin arviota ainakin yhden Ukrainaan risteilyohjuksia ampuneen fregatin vaurioitumisesta USV-iskussa.

Sunnuntaina 30. lokakuuta
Venäjän sotatoimien aikana venäläistulituksen kohteeksi joutunutta, ukrainalaisten hallussaan pitämää ortodoksisen kirkon Svjatohirskin lavran (luostarin) kirkkoa Svjatohirskissä 30. lokakuuta 2022.

Elintarvikekriisin arveltiin saattavan pahentua Venäjän vetäydyttyä Sevastopoliin edellispäivänä kohdistettujen lennokki- ja USV-iskujen jälkeen Ukrainan ja Turkin kanssa sovitusta ukrainalaisen viljan vientisopimuksesta.

Maanantaina 31. lokakuuta

Venäjän asevoimat iski erityisesti Ukrainan yhteiskunnan energiahuollon perusrakenteisiin yli 50 risteilyohjuksella, jotka ammuttiin Kaspianmeren pohjoisosista ja Rostovin alueen Volgodonskin seudulta. Ukraina ilmoitti ampuneensa alas 44 näistä risteilyohjuksista. Ukrainan pääministerin mukaan iskut vahingoittivat 18 kohdetta, jotka sijaitsevat kymmenellä Ukrainan alueella. Esimerkiksi vesi katkesi 80 prosentilta kiovalaisista ja sadattuhannet olivat iskujen jälkeen ilman sähköä. Yksi alasammutuista ohjuksista putosi Moldovan puoleiselle maaseutualueelle.

Marraskuu 2022

Tiistaina 1. marraskuuta

Venäjän aiempi presidentti Dmitri Medvedev kertoi pelkonsa, että Ukrainan voitto voisi johtaisi nyky-Venäjän romahdukseen.

Britannia viesti tukeneensa Ukrainan kyberpuolustusta noin 7 miljoonan euron panostuksella pian Venäjän hyökkäyssodan alettua. Ukraina oli tehnyt kyberpuolustukseen liittyvää yhteistyötä esimerkiksi Britannian kanssa jo usean vuoden ajan tätä ennen. Ukraina liittyi Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksen (CCDCOE) liitännäisjäseneksi maaliskuussa 2022, ja on jakanut kokemuksiaan tällä foorumilla muille osallistujamaille, mukaan luettuna Britannia ja Suomi.

Euroopan unioni toi esille, että Venäjä rikkoo kansainvälistä lakia, pyrkiessään toimeenpanemaan miehitysalueillaan Krimillä liikekannallepanon. EU:n mukaan Venäjä kutsuu asepalvelukseen myös väestöjakaumaan verrattuna suhteettoman paljon etnisiin vähemmistöihin kuuluvia, Krimillä erityisesti Krimin tataareja.

Lokakuussa 2022 menehtyi yhteensä 12 860 venäläissotilasta. Tämä Ukrainan asevoimien julkaisema arvio vastasi 10,0 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128 420 kaatunutta) tammikuun loppuun 2023 mennessä.

Venäjän lokakuun 2022 kalustotappioihin kuului Ukrainan asevoimien mukaan (suluissa kertymä aikavälillä 24.2.2022-31.1.2023 eli 342 sotapäivän aikana) 344 (3 209) panssarivaunua, 552 (6 382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 357 muuta ajoneuvoa (5 061, luku sisältää tankkiautot), 333 (2 207) tykkiä, 47 (458) raketinheitintä, 21 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 12 (293) lentokonetta, 31 (283) helikopteria, 23 (200) erikoislaiteyksikköä ja yhden aluksen tai veneen (19). Lisäksi Ukraina pudotti lokakuussa 2022 yhteensä 151 (sodassa 31.1.2023 mennessä yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 406 (1951) taktista UAV-lennokkia. Tuhottujen tykkien määrä vastasi 15,1 prosenttia kaikista Venäjän menettämistä tykeistä sodan aikana. UAV-lennokkien (enimmäkseen räjähdelennokkeja) lukumäärä vastasi yli viidennestä (20,8 prosenttia) kaikista pudotetuista lennokeista sodan aikana ja risteilyohjuksiakin Ukraina pudotti 19,0 prosenttia koko sodan aikana pudotetuista (31.1.2023 saakka). Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Keskiviikkona 2. marraskuuta

Venäjän miehitysjoukot ovat jatkaneet ukrainalaisväestön pakkosiirtoja Hersonin alueella. Myös ukrainalaisia yrityksiä on pyritty ”kansallistamaan” miehittäjän nimiin. Ukarinalaisia lapsia on pakkosiirretty Hersonin alueelta Venäjälle.

Torstaina 3. marraskuuta

Donetskin venäläishallinnon johtaja Denis Pushilin kertoi, että Ukraina ja Venäjä vaihtoivat yli 200 sotavankia keskenään.

Perjantaina 4. marraskuuta

Aseistetut Venäjän asevoimien sotilaat pakottivat H’ersonin asukkaita pois kodeistaan evakoiksi. Jos asukkaat eivät välittämästi pystyneet osoittamaan omistavansa asuntojaan, heidät pakotettiin pois. Usein venäläissotilaat muuttivat tilalle tyhjennettyihin asuntoihin.

Venäjän presidentti Putinin mukaan ”osittaisessa liikekannallepanossa” oli saatu asepalvelukseen 318 000 sotilasta. Venäjän presidentti ei kuitenkaan julistanut liikekannallepanoa päättyneeksi. Ihmisoikeusjuristien mukaan tämä merkitsee, että laki on yhä voimassa, vaikka julkisuudessa muuta sanottaisiin. Sen sijaan hän edisti uusien taistelijoiden värväämistä asepalvelukseen kahdella uudella säädöksellä vapaaehtoisjoukoista ja aiempien vankien asepalvelukseen kutsumisesta. Säädöksen mukaan äskettäin vapautuneet ja vankeutensa vuoksi asepalvelun välttäneet venäläiset voivat tulla kutsutuksi asepalveluun. Sotimaan pääsisivät esimerkiksi raiskaajat, murtovarkaat ja murhaajat, mutta eivät autovarkaat, terroristit, maanpetturit eivätkä pedofiilit. Lisäksi Venäjän puolustusministeriö on ryhtynyt syksyllä soveltamaan palkkasotilasryhmittymä Wagnerin jo aiemmin käyttämää toimintatapaa, jonka mukaan vankilassa rangaistustaan suorittavat vangit voivat korvata vankeusaikaansa liittymällä vapaaehtoisina taisteluihin lähetettäviin sotilasjoukkoihin. Lainmuutokset ja uudet käytännöt mahdollistavat satojen tuhansien aiemmin yhteiskuntakelvottomana asepalvelun välttäneen kutsumisen tai värväämisen asepalveluun rintamalle.

Lauantaina 5. marraskuuta

Iranin ulkoministeri vahvisti maansa toimittaneen iranilaisvalmisteisia lennokkeja Venäjälle. Hänen mukaansa ”määrältään rajoitetut” toimitukset olisi kuitenkin toteutettu kuukausia ennen Venäjän hyökkäyssodan alkamista. Ulkoministeri lisäksi kehotti ukrainalaisia osoittamaan, että iranilaisia lennokkeja olisi käytetty Ukrainassa.

Ukrainan kantaverkkoyhtiö kertoi käynnistävänsä sähkönsäännöstelyn kiertävien sähkökatkosten muodossa Kiovassa ja seitsemällä Ukrainan alueella.

Sunnuntaina 6. marraskuuta

Venäjän oppositiolähteet raportoivat ukrainalaisesta tykistötulesta Svatoven piirin Makijivkan kylässä Luhanskin alueella. Tulituksessa on saattanut kuolla yhden päivän aikana jopa 500 syksyn liikekannallepanossa sotimaan käskettyä taistelijaa. Toisen uutisen mukaan 1. marraskuuta illalla paikalle saapuneet kokemattomat taistelijat saivat joukon lapioita, ja heitä käskettiin kaivamaan juoksuhautoja. Lapioita oli vähän ja sotilaat vuorottelivat kaivamisessa läpi yön. Varhain aamulla 2. marraskuuta ukrainalainen drooni havaitsi Voronežin alueelta pari viikkoa aiemmin liikekannallepanossa kootun ja pikaisesti koulutetun venäläisjoukon. Silminnäkijöiden mukaan seuranneesta tykistötulituksesta selvisi hengissä vain 130 taistelijaa 570:stä ja hekin menettivät mielenterveytensä, eivätkä pysty palaamaan rintamalle.

Venäjän mukaan ukrainalaisen tulitus on vaurioittanut Kah’ovkan voimalaitospatoa. Väitettä ei ole puolueettomasti varmennettu. Venäläislähteet eivät täsmennä, minne vauriot täsmällisemmin kohdistuivat, eli osuivatko iskut esimerkiksi padon sivuilla sijaitseviin strategisiin tie- ja rautatieväyliin.

Maanantaina 7. marraskuuta

Ukrainan valtiollinen sähkö- ja kantaverkkoyhtiö Ukrenerho varoitti uusista suunnitelluista ja suunnittelemattomista sähkökatkoista. Erityisesti Kiovan ja Harkovan alueella sähkön saatavuustilanne on kriittinen. Tšernihivin alueella paikalliset sotilasviranomaiset kehottavat useiden Ukrainan pohjoisrajan kylien asukkaita muuttamaan evakkoon kodeistaan venäläisten toistuvan kranaatti- ja tykistötulen vuoksi.

Venäjä on menettänyt runsaasti sotilaitaan ja kalustoaan Donetskin alueen taisteluissa edeltävien päivien aikana. Joukot viestivät tyytymättömyyttään myös kotirintamalle ja arvostelevat sotilasjohtoa.

Iranissa konservatiivisen sanomalehden etusivulla päätoimittaja Masih Mohajeri poikkeuksellisesti kritisoi iranilaisten droonien toimituksia Venäjälle ja maan ulkopolitiikkaa. Hänen mukaansa Iranin hallituksen olisi tullut kehottaa hyökkäyssodan aloittanutta maata (Venäjää) noudattamaan kansainvälisiä säädöksiä jotka kieltävät aluekaappaukset muista maista. Toiseksi olisi tullut kieltää Venäjää käyttämästä Iranin toimittamia lennokkeja Ukrainassa. Kolmanneksi Iranin olisi tullut ylläpitää vahvempi suhde maahantunkeutumisen kohteeksi joutuneeseen valtioon (Ukrainaan). Kirjoittaja neuvoi maan ulkoministeriä välttämään ”laittamasta kaikkia munia yhteen (Venäjän) koriin”, sillä Iranin ulkopolitiikan perinteenä on ollut tasapainoilla lännen ja idän välillä.

Ukrainan ilmavoimien edustaja kertoi, ettei maalla ei ole tehokkaita keinoja torjua Venäjän mahdollisesti hankkimia iranilaisia ballistisia ohjuksia ilmatorjunnalla. Siksi ohjukset pitäisi tuhota niiden laukaisupaikoilla, vaikka ne olisivat kaukana Venäjän puolella.

Egyptin presidentti Abdel Fattah el-Sisi vaati Ukrainassa käytävän sodan ja sen aiheuttamien kärsimysten lopettamista, koska muu maailma kärsii siitä.

Sähköt ja vesi olivat poikki Hersonin alueella kymmenessä asutuskeskuksessa (kuten H’ersonissa) suurjännitelinjan katkettua venäläisten tulituksen seurauksena. Ukrainan mukaan H’ersonissa monet venäläissotilaat ovat paljolti muuttaneet siviiliasuntoihin ja piiloutuakseen ryhtyneet käyttämään siviilivaatteita. Tätä on tulkittu valmistautumisena katutaisteluihin. Myös Snihurivkan läheisyydessä venäläissotilaita on muuttanut kylistä evakuoituneiden siviilien taloihin, tai häätävät asukkaita kodeistaan päästäkseen asumaan niihin. Molemmat teot ovat sotarikoksia Geneven sopimusten mukaan: sekä sotilaiden esiintyminen siviileinä että siviilien karkottaminen kodeistaan. Siviilien tarkistusten lisääntymisestä kerrotaan H’ersonissa; mahdollisesti pyrkimyksenä saada partisaanitoimintaa vähennettyä. Kiinteitä tarkastuspisteitä on yhä kaupungin rajoilla, ja joukkoliikenteen kulkuvälineissä tehdään pistotarkistuksia. Venäläissotilaiden tekemät tarkastukset ovat aiempaa aggressiivisempia. Matkapuhelimia tutkitaan, ja miehiä voidaan vaatia riisuuntumaan tatuointien etsimiseksi.

Tiistaina 8. marraskuuta

Ukrainan presidentin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut maailman valtioiden hallitukset suuntautumaan pois taistelusta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Presidentin mukaan tehokasta ilmastopolitiikkaa ei ole olemassa ilman rauhaa.

Kiertävistä sähkökatkoksista on tullut arkea Ukrainassa, koska 10. lokakuuta lähtien Venäjä on iskuillaan vaurioittanut tai tuhonnut 40 prosenttia Ukrainan energiantuotantolaitoksista erityisesti ohjus- ja lennokki-iskuillaan.

30 Käärmesaaren puolustajaa, jotka Venäjä vangitsi vallatessaan saaren helmikuussa 2022, vapautuivat vankeudesta.

Keskiviikkona 9. marraskuuta

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu ilmoitti perääntymisestä Dneprin oikeanpuoleiselta eli läntiseltä rannalta. Käytännössä tämä tarkoitti joukkojen poisvetämistä seuraavina päivinä Mykolajivin alueen Baštankan piiri eteläosasta (Snihurivkan kaupungista), Hersonin alueen Beryslavin piiristä ja Hersonin piirin pohjoisosasta.

Torstaina 10. marraskuuta
File:2022 Russian invasion of Ukraine.svg
Hersonin alueen taisteluja Dneprin oikealla rannalla (luoteispuolella): Ukrainan vastahyökkäys (siniset nuolet): voimakas eteneminen 9.-11. marraskuussa 2022 (englanniksi).

Venäjän asevoimat oli vetäytymässä Dneprin oikean puolen miehitysalueilta. Ukrainan asevoimien joukot etenivät vastaavasti. Venäjä räjäytti H’ersonin 199-metrisen televisiotornin vetäytyessään kaupungista Dneprin länsirannalle.

Perjantaina 11. marraskuuta
Venäjän Mykolajivissa sijaitsevaan 5-kerroksiseen asuintaloon 11. marraskuuta vastaisena yönä tekemän, 9 ihmistä tappaneen raketti-iskun jälkiä.

Venäjän asevoimat ilmoitti vetäytyneensä Dneprin itäpuolelle. Venäjä tuhosi perääntyessään monia siltoja, muun muassa suuren osan Antonivkan maantiesiltaa, Antonivkan rautatiesiltaa ja Kah’ovkan vesivoimalaitospatoa maantie- ja rautatiesiltoineen, estäen tällä ukrainalaisia käyttämästä tätä Dneprin ylitykseen venäläisjoukkojen takaa-ajamiseksi. Erityisesti perusteellisesti tuhottu Antonivkan maantiesilta vaikeuttaa myöhemminkin keskeisesti yli kilometrin levyisen Dneprin yli pääsemistä. Satelliittikuvista voitiin havaita, että Kah’ovkan vesivoimalaitospadon kolmen luoteisinta 12 metriä leveää sulkua oli tuhottu. Näiden kautta pystyy purkautumaan ainakin osa Kah’ovkan tekojärven käytettävissä olevasta vedestä (enimmillään noin 1/3 tekojärven tilavuudesta). Tämän aiheuttamasta Dneprin alajuoksun pinnannousun suuruudesta ei vielä oltu esitetty perjantaina julkisuudessa luotettavia arvioita. Myöskään venäläismiehityksestä vapautuneiden Dneprin alajuoksun oikean rannan webkameroiden kuvasarjoja, hydrologisten asemien pinnankorkeusmittauksia, tai satelliittien altimetri- tai sivukulmatutkadataa Dneprin alajuoksun havaitusta pinnankorkeudesta tai sen muutoksista padon vaurioittamisen jälkeen ei oltu vielä tuotu tuolloin julkisuuteen.

Lauantaina 12. marraskuuta

Venäjän kerrottiin siirtäneen alueen miehityshallinnon H’ersonista vetäytymisen jälkeen Henitšeskin satamakaupunkiin. Kaupunki on ennestään ollut Henitšeskin piirin hallintokeskus. Yhdysvaltalainen kenraali (evp.) Ben Hodges kommentoi, että suurin osa Hersonin alueen vielä miehitetystä osasta on nyt Ukrainan asevoimien Himars-raketinheittimien täsmäammusten kantaman sisällä. (Hersonin alueen piirikeskuksista ainoastaan Henitšesk sijaitsee Himarsin tavanomaisten täsmäohjusten kantaman ulkopuolella.)

Sunnuntaina 13. marraskuuta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi, että H’ersonissa oli todettu jo yli 400 Venäjän tekemää sotarikosta ja että H’ersonista oli löydetty siviilien ruumiita.

Maanantaina 14. marraskuuta

YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, jonka mukaan Venäjä on vastuussa kaikista hyökkäyksen aiheuttamista vahingoista Ukrainassa, ja vaatii korvauksia.

Tiistaina 15. marraskuuta

Venäjä teki mittavan ohjushyökkäyksen Ukrainaan. Ohjusiskut kohdistuivat erityisesti Kiovassa, Harkovassa ja Lvivissä sijaitseviin kohteisiin. Erityisesti asuintaloihin ja energiajärjestelmiin kohdistuneiden iskujen seurauksena 7 miljoonaa kotitaloutta tai muuta sähkön tilaajaa jäi vaille sähköä ympäri Ukrainaa. Myös öljyn kulku Ukrainan kautta Unkariin saapuvaa siirtoputki Družbaa pitkin katkesi. Ukraina kertoi ampuneensa alas 73 hyökkäyksessä käytetystä yli 90:stä venäläisestä risteilyohjuksesta. Lisäksi Venäjä käytti yli kymmentä Shahed-räjähdelennokkia. Hyökkäystä on verrattu laajuudeltaan venäläisten 10. lokakuuta tekemiin ohjus- ja lennokkiskuihin.

Pääartikkeli: Teema-artikkeli Przewodówin ohjusturma

Puolalaisessa Przewodówin kylässä tapahtui ilmeisesti ohjusräjähdys, joka tappoi kaksi Puolan kansalaista. Przewodówin kylä sijaitsee Puolan kaakkoisosassa lähellä Ukrainan rajaa. Useat medialähteet ovat arvioineet tekijäksi Venäjää. Puolan mukaan kylään osunut ohjus tai ohjukset olivat todennäköisesti venäläisvalmisteisia, mutta ohjuksen ampujasta ei vielä ollut varmuutta. Venäjän puolustusministeriö kiisti tehneensä ohjusiskuja Puolan rajan tuntumassa. Puola kertoi nostavansa asevoimiansa valmiustilaa ja selvittävänsä, että tarvitseeko Puolan aktivoida Naton 4. artikla.

Keskiviikkona 16. marraskuuta

Puolan presidentti Andrzej Dudan mukaan ei ole näyttöä, jonka mukaan edellispäivänä Przewodówin kylässä tapahtunut ohjusräjähdys olisi tahallinen hyökkäys tai että ohjus olisi laukaistu Venäjältä. Hänen mukaansa olisi viitteitä, että ohjus olisi laukaistu osana Ukrainan ilmatorjuntaa, ja olisi vahingossa pudonnut Puolan puolelle. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenski kertoi kuitenkin olevansa vakuuttunut – Ukrainan asevoimilta ja ilmavoimilta saamiensa raporttien perusteella – ettei ohjus olisi ukrainalainen. Britannian ulkoministeri James Cleverly tiivisti, että ainoa syy, miksi ohjukset lentelevät Euroopan ilmatilassa on Venäjän ”barbaarinen tunkeutuminen Ukrainaan”.

Torstaina 17. marraskuuta
Venäläisten S-300-ohjuksella tuhoama 2-kerroksinen asuintalo Zaporižžjan alueen Vilnjanskissa. Kymmenen ihmistä sai surmansa ohjusiskussa.

Venäjä teki kuudennen laajemman ohjushyökkäyksen Ukrainaan lokakuun alun jälkeen. Urainalaisviranomaisten mukaan hyökkäys kohdistui maan energiajärjestelmiin. Iskuja kohdistettiin muun muassa Dnipropetrovskin, Odessan ja Zaporižžjan alueiden kaupunkeihin; näissä kuoli tai haavoittui kymmeniä ihmisiä, myös esimerkiksi 15-vuotias tyttö. Aseenaan Venäjä käytti S-300-ilmatorjuntaohjuksia muun muassa kymmenen ihmistä surmanneessa, kaksikerroksiseen asuintaloon kohdistuneissa iskuissaan Zaporižžjan alueen Vilnjanskiin. Iskujen jälkeen miljoonat siviilit kärsivät sähkön ja veden jakelun katkeamisesta samalla, kun talvipakkaset ja ensilumi oli saapumassa. Hyökkäykset tehnyt Venäjä kuitenkin pyrki julkisesti vyöryttämään vastuutaan omista ohjus- ja lennokkihyökkäyksestään iskujen kohdemaalle Ukrainalle. Viikon aikana Venäjä oli hyökännyt erityisesti Ukrainan länsiosan kriittisiä peruspalveluja vaurioittaen. Jopa puolet ukrainalaisista kärsi ainakin sähkön tai veden katkoksista.

Viljanvientisopimuksen jatkosta viestittiin. Siinä Venäjä mahdollistaa Ukrainan Mustaltamereltä lähtevät kansainvälistä ruokapulaa helpottavat viljakuljetukset erityisjärjestelyin sotatoimiensa aikana.

Aiemmin viikolla Puolassa tapahtuneesta ohjusräjähdyksestä Venäjää syyttänyt ja sodan laajenemisesta varoitellut Ukrainan presidentti Zelenskyi oli pehmentänyt kantaansa. Tässä vaiheessa hän tunnusti, ettei ole vielä varma mitä oli tapahtunut.

Ukraina on vapauttanut puolet Venäjän hyökkäyssodassaan miehittämistä alueista takaisin Ukrainan valtion hallintaan.

Perjantaina 18. marraskuuta

Ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan venäläisviranomaiset valmistelevat ilmeisesti liikekannallepanon toista aaltoa tai yleistä liikekannallepanoa joulu- tai tammikuussa, vaikka syksyllä 2022 kutsuttujen koulutus on yhä meneillään. Esimerkiksi valtionyritysten henkilöstöä on lähetetty Venäjällä erilaisiin koulutusohjelmiin tai liikekannallepanoon liittyville kursseille. Moskovalainen varuskunta on vahvistanut liikekannallepanon jatkumisen valtionjohdon medialle väittämistä päinvastaisista puheista huolimatta. Myös oikeusistuin on tulkinnut liikekannallepanon olevan yhä meneillään.

Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n mukaan Venäjän 17. marraskuuta esimerkiksi Hmelnytskyin ja Rivnen ydinvoimalaitosten sähkönsyöttölinjoihin tekemät iskut ilmentävät ydinturvallisuuden heikkenemisen ja turvallisuusriskien mahdollisuutta. Tämä koskee kaikkia ukrainalaisia ydinvoimaloita, eikä vain Zaporižžjan ydinvoimalaitosta, joka IAEA:n mukaan on Venäjän miehityksestä huolimatta yhä ukrainalaisten omistama. Venäjän hallituksen toiminta, jossa sen joukot vaarantavat ydinvoimaloiden turvallisuutta ja uhkaavat niitä edelleen, osoittaa IAEA:n mukaan myös, että Venäjä on sopimaton miehitysalueellaan sijaitsevan Zaporižžjan ydinvoimalan vastuunkantajaksi.

Sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä oli esillä useiden aseettomien venäläissotilaiden antautumistilanne, jossa venäläissotilas avaa tulen piirittäviä ukrainalaisia kohtaan. Hetkeä myöhemmin otetuista droonikuvista käy ilmi, että kaikki venäläissotilaat ovat kuolleet. Tapauksen epäillään viittaavan ukrainalaisjoukkojen tekemään sotarikokseen.

Lauantaina 19. marraskuuta
Britannian pääministeri Rishi Sunak tapasi muun muassa Ukrainan valtion hätäpalvelun henkilöstöä sekä räjähdekoira Patronin.

Ukrainan yleisen syyttäjän mukaan Venäjän hyökkäyssodassa on kuollut ainakin 437 lasta. Lisäksi ainakin 837 lasta on haavoittunut. Eniten lapsiuhreja on tullut Donetskin alueella.

Britannian pääministeri Rishi Sunak vieraili Kiovassa. Hän tapasi muun muassa Ukrainan presidentin ja pelastushenkilöstöä sekä sankarikoira Patronin.

Sunnuntaina 20. marraskuuta

Sekä Ukraina että Venäjä syyttivät toisiaan Zaporižžjan ydinvoimalaitokseen yöllä kohdistetuista iskuista. Iskut vaurioittivat joitain ydinvoimala-alueen rakennuksia ja laitteistoja.

Ukrainassa on poliisin mukaan aloitettu rikostutkinta lähes 45 000 tapauksesta Venäjän maahantunkeutumisen ajalta, joissa Venäjän palveluksessa olevat henkilöt olisivat ilmoituksen mukaan syyllistyneet rikokseen. Toistaiseksi 47 poliisin toteamassa rakennuksessa venäläisjoukot olisivat tutkinnan mukaan laittomasti pitäneet pidätettyinä ja kiduttaneet ukrainalaisia.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War toi esille sotabloggaajien puoliviralliseksi kasvaneen merkityksen venäläisessä viestinnässä. Sotabloggaajayhteisö kannattaa vahvasti Venäjän sotatoimia ja on asenteeltaan kansallismielistä. Bloggaajien joukko on melko kirjava, eri kirjoittajat voivat olla lähellä varsin erilaisia nationalistisia ryhmittymiä. Monille bloggaajille sallitaan kriittistenkin asevoimia, puolustusministeriötä tai valtiojohtoa koskevien kannanottojen äänekkäämpi esilletuonti. Monet sotabloggaajat hankkivat sivustolleen tietoa virallisten kanavien ulkopuolelta. Useat bloggaajat kirjoittavat venäläisten sosiaalisten medioidan (Telegram, VK, ja RuTube) ohella valtiollisiin joukkoviestimiin kuten Komsomolskaja Pravdaan, Riaan, tai websivusto RiaFaniin. Monet keskeiset länsimaiset sosiaaliset mediat (kuten Instagram ja Twitter) kiellettiin Venäjällä osana sotasensuuria. Useat venäläiset sotabloggaajista eivät kuitenkaan ole taustaltaan tai asemaltaan riippumattomia Venäjän asevoimista tai valtionviestimistä. Osaalla on virallinen venäläisen presidentinhallinnon myöntämä asema. Suosituimmilla sotablogeilla on yli miljoona seuraajaa.

Maanantaina 21. marraskuuta

Venäläiset miehityshallinnot ovat ryhtyneet perustamaan ”notariaattitoimistoja”, joiden avulla ”laillistetaan” ukrainalaisen kiinteistöjen haltuunottoa (tosiasiallista varastamista) ”Venäjän federaation lainsäädännön mukaisesti”.

Maailman terveysjärjestö WHO:n aluejohtaja vaatii sodan osapuolien perustavan humanitaarisia käytäviä Ukrainaan terveydenhuollon varustamiseksi. Esimerkiksi monet sairaalat ja terveyskeskukset tarvitsevat lääkkeiden ohella sähköä ja vettä, joiden toimitusten turvaamiseksi humanitaarisia kuljetuksia tarvittaisiin.

Tiistaina 22. marraskuuta
Opetusta lapsille ja heidän vanhemmilleen Harkovan alueella maastossa olevien räjähteiden kuten miinojen ja kranaattien tunnistamisesta ja vaaroista.

Yhdysvaltain ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden erikoislähettiläs, Stanfordin yliopiston humanitaarisen oikeuden professori Beth Van Schaackin mukaan Venäjän sotilasjoukot ovat syyllistyneet järjestelmällisiin sotarikoksiin kaikilla alueilla, joille joukkoja on lähetetty. Tekojen laajuuden ja järjestelmällisyyden vuoksi Venäjän johto voidaan katsoa syylliseksi tekoihin. Ukrainan siviiliväestöön kohdistuneet hyökkäykset ovat tarkoituksellisia, umpimähkäisiä ja suhteettomia. Venäläisjoukot ovat murhanneet, kiduttaneet ja siepanneet ukrainalaisia järjestelmällisesti. Siviilejä ja sotavankeja on pahoinpidelty, Ukrainan kansalaisia on pakkosiirretty Venäjälle, ukrainalaisiin on kohdistettu seksuaalista väkivaltaa, ja heitä on murhattu teloitustyyliin. Puolustusliitto Naton parlamentaarinen kokous kehotti liiton jäsenmaiden hallituksia ja parlamentteja pitämään Venäjän johtoa vastuullisena kaikista tekemistään sotarikoksista (päätöslauselma 478).

Puolustusliitto Naton parlamentaarinen kokous on hyväksynyt myös päätöslauselman 479, joka muun muassa lämpimästi toivottaa Suomen ja Ruotsin tervetulleeksi liittouman jäseniksi ja suosittaa loppujakin liittouman maita ratifioimaan näiden kahden maan liittymissopimuksen. Päätöslauselma korostaa, että Venäjän yritykset liittää Ukrainan osia itseensä ovat laittomia, minkä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen äänestyskin (12.10.2022) puolustusliiton mukaan selvästi osoitti. Päätöslauselma kehottaa lisäksi liittouman jäsenmaita julkituomaan, että nykyisen valtionjohdon alainen Venäjä on terroristivaltio.

Keskiviikkona 23. marraskuuta
Sairaala Vilnjanskissa Venäjän S-300-ohjusiskun jälkeen. Sairaalan kaksikerroksinen äitiysosasto tuhoutui. Kahden päivän ikäinen vauva kuoli.

Venäjä jatkoi ohjushyökkäyksiään erityisesti Ukrainan energiainfrastruktuuria kohtaan noin 70 risteilyohjuksella ja useilla räjähdelennokeilla. Ukrainan ilmavoimat kertoi torjuneensa 51 risteilyohjusta ja viisi Zala Lancet -lennokkia. Iskuja oli kohdistettu asuintaloihin, sekä Kiovan, Kiovan alueen, Lvivin, Vinnytsjan ja Zaporižžjan alueiden lämpövoimaloihin sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin ja sähköverkon muuntamoihin. Iskut tappoivat useita ja haavoittunut ainakin 36 ihmistä. Ukrainan ydinvoimaloista vastaava Energoatom ajoi turvallisuussyistä alas kaikki Ukrainan hallitsemalla alueella olevat ydinvoimalat (Etelä-Ukrainan, Hmelnytskyin ja Rivnen ydinvoimalaitos), jotka ovat hyvin keskeisiä voimaloita Ukrainan sähköntuotannossa. Vuonna 2021 kaikkiaan 55 prosenttia Ukrainan käyttämästä sähköstä (86,2 TWh) tuotettiin ydinvoimalaitoksilla. Koko Kiovan alueen ja Lvivin kaupungin raportoitiin pimentyneen, Harkovassa kaikki sähköä käyttävä liikenne (kuten metrot) pysäytettiin.

Moldovan varapäämininisteri kertoi, että Moldovaan aiheutui ”massiivisia” sähkökatkoja Venäjän Ukrainaan tekemien iskujen seurauksena. Moldovan kantaverkkoyhtiö Moldelectrica työskenteli päivällä aktiivisesti pyrkiessään liittämään yli 50 prosenttia maasta jälleen takaisin sähkön piiriin. Helmikuussa 2022 Ukrainan kantaverkkoyhtiö Ukrenerho irrottautui aiemmasta yhteydestään Venäjän kontrolloimaan neuvostovuosina luotuun IPS/UPS-kantaverkkoalueeseen. Irrottautumisen 24. helmikuuta 2022 aamuyöllä piti olla alkujaan muutaman päivän kestävä ja etukäteen naapurimaille informoitu kokeilu. Vain tunteja Ukrainan kantaverkon irtikytkemisen jälkeen Venäjä tunkeutui sotavoimillaan Ukrainaan. Maaliskuussa Ukraina liitti kantaverkkonsa keskieurooppalaiseen ENTSO-E-kantaverkkoalueeseen. Tämän seurauksena Ukrainan kautta aiemmin IPS-UPS-kantaverkkoalueeseen kuulunut Moldova liittettiin ja synkronoitiin samaan keskieurooppalaiseen sähkön kantaverkkoyhteisöön.

Euroopan parlamentti luokitteli Venäjän terrorismia tukevaksi valtioksi, joka käyttää valtioterroristisia keinoja. Pian tämän päätöksen jälkeen Euroopan parlamentin verkkosivustoille kohdistettiin palvelunestohyökkäys, joka analyysin perusteella oli peräisin Venäjältä.

Suomessa esimerkiksi Tampereen kaupunki ja Koiviston Auto ovat ilmoittaneet lahjoittavansa huollettuja linja-autoja Ukrainaan esimerkiksi koulukuljetuksia varten. Linja-autojen mukana toimitetaan avustustarvikkeita. Osa lahjoitettavista linja-autoista ajetaan Ukrainaan jo marraskuussa.

Torstaina 24. marraskuuta
Pimennetty Ukraina: Venäjän yhteiskunnan perusrakenteisiin kohdistamien ohjushyökkäysten aiheuttamat Ukrainan laajuiset sähkökatkot näkyvät 24.11.2022 Nasan ottamassa satelliittikuvassa (Black Marble nighttime sensor). Valtio- ja aluerajat lisätty selkeyden vuoksi.

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston kokous järjestettiin myöhään keskiviikkona Ukrainan pyynnöstä. Ukrainan presidentti Zelenskyi pyysi kokoukselta YK:n peruskirjaan nojautuen energiaterrorismin tuomitsevaa päätöslauselmaa. Hän myös vaati, ettei Venäjä saisi osallistua sen sotatoimia koskeviin päätösäänestyksiin. Venäjän YK-suurlähettiläs myönsi Venäjän iskeneen Ukrainan sähköverkkoon, mutta perusteli sähköverkon tukevan Ukrainan armeijan toimintaa. Siviilituhojen Venäjän lähettiläs väitti johtuvan muun muassa Ukrainan ohjuspuolustuksesta. Koska Venäjällä on turvallisuusneuvostossa veto-oikeus, tuomitsevan päätöslauselman hyväksymistä pidettiin epätodennäköisenä.

Joulukuu 2022

Torstaina 1. joulukuuta

Ukrainan presidentin virallisen kannan mukaan Ukrainan asevoimissa on menehtynyt 10 000–13 000 sotilasta Venäjän hyökkäyssodan aikana.

Ukrainalaiset sotilaat voivat päästä palkalliselle lomalle sotatilan aikana kymmeneksi päiväksi. Uuden lain mukaan korkeintaan 30 prosenttia joukko-osastosta voi olla samanaikaisesti lomalla.

Venäläisen mielipidekyselyn mukaan marraskuussa 2022 vain 25 prosenttia venäläisistä vastaajista kannatti sodan jatkamista Ukrainassa. Heinäkuussa luku oli vielä ollut 57 prosenttia. Vastaajista 55 prosenttia toivoi nyt rauhanneuvotteluja Ukrainan kanssa. Marraskuun lopulla tehty kysely oli tarkoitettu Kremlinin sisäiseen käyttöön, mutta venäläinen Meduza-julkaisu sai sen käsiinsä. Tuoreen kyselyn kannat olivat samansuuntaisia tutkimuslaitos Levada-keskuksen lokakuussa tekemän mielipidekartoituksen kanssa. Tuolloin vain 27 prosenttia venäläisestä tuki sodan jatkamista, ja 57 prosenttia kannatti tai luultavasti kannattaisi rauhanneuvotteluja Ukrainan kanssa.

Kiinan presidentti Xi Jinping kaipasi ponnisteluja ”Ukrainan kriisin” lopettamiseksi. Poliittinen ratkaisu olisi hänen mukaansa Euroopan ja kaikkien Euraasian maiden yhteinen etu.

Venäläiset kirjakustantajat ovat ilmaisseet huolensa viranomaisten kasvavasta viestinnän säätelystä ja pelkonsa ”neuvostoliittolaisesta” sensuurista. Huolta on aiheuttanut esimerkiksi edellisviikolla säädetty, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä (LGBTQ) kertovan ”propagandan” rajoittamista kirjoissa, elokuvissa, tiedotusvälineissä ja internetissä koskevan lain tulkinnan epäselvyys. Lain laajan soveltamisen on katsottu voivan puuttua jopa moneen teosklassikkoon. Lisäksi viranomaiset haluavat kieltää ”ulkomaalaisiksi agenteiksi” leimattujen kirjailijoiden kirjojen myymisen alaikäisille. Tähän joukkoon on lisätty kasvava joukko kirjailijoita, esimerkiksi scifi-kirjailija Dmitri Gluhovski ja historiallisia fiktiota kirjoittava Boris Akunin. Jotkut kirjakauppiaat ovat aloittaneet varalta itsesensuurin ja myyvät mahdollisesti kiellettäviä teoksia suurilla alennuksilla.

Venäjän kulttuuriministeriö esitteli valtion tukemien elokuvahankkeiden suositellun 17 aihepiirin listan vuodelle 2023. Ministeriön toivomiin aiheteemoihin kuuluu muun muassa venäläissotilaiden sankaruus ja epäitsekkyys ”Venäjän erikoisoperaation” kuluessa, Moskovan ja Pietarin ulkopuolisen Venäjän esilletuonti esimerkiksi Venäjän Kaukoidän, arktisen seudun ja Vähä-Venäjän alueilla, sekä Euroopan rappion esilletuonti.

Ukrainan asevoimien mukaan marraskuussa 2022 Venäjä menetti yhteensä 16 970 sotilastaan. Tämä vastasi 13,2 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128 420 kaatunutta) tammikuun loppuun 2023 mennessä. Tappiotilastojen perusteella marraskuu 2022 oli Venäjälle kolmanneksi eniten miestappioita tuottanut sotakuukausi (tilastot tammikuun 2023 loppuun).

Marraskuu 2022 (suluissa kertymä aikavälillä 24.2.2022–31.1.2023 eli 342 sotapäivän aikana) Venäjän kalustotappioihin kuului Ukrainan asevoimien mukaan 217 (3 209) panssarivaunua, 376 (6 382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 298 muuta ajoneuvoa (5 061, luku sisältää tankkiautot), 174 (2 207) tykkiä, 12 (458) raketinheitintä, 13 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 4 (293) lentokonetta, 4 (283) helikopteria, 9 (200) erikoislaiteyksikköä eikä yhtään alusta tai venettä (19). Lisäksi Ukraina olisi pudottanut marraskuussa 2022 yhteensä 134 (sodassa 31.1.2023 mennessä yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 147 (1951) taktista UAV-lennokkia. Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Perjantaina 2. joulukuuta
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.


Sunnuntaina 4. joulukuuta
Venäläisten käyttämän nelikopterin kuljettama K-51-aerosolikranaatti (kuva aiemmasta drooni-iskusta 12. lokakuuta 2022).

Ukrainalainen tietotoimisto Ukrinform uutisoi Ukrainan merivoimien Telegram-videoviestiin pohjautuen, että venäläisjoukot olisivat käyttäneet kiellettyjä kemiallisia aseita Itä-Ukrainassa. Uutisen mukaan venäläiset ovat pudottaneet pieniä klooripikriiniä sisältäviä K-51 -kranaatteja drooneista. Ukrainan merivoimien sotilaat ovat joutuneet suojautumaan kemiallisiin suojapukuihin tämän vaarallisen ja voimakkaasti ärsyttävän kemiallisen yhdisteen vuoksi. Kloropikriini (CCl3NO2) tunnetaan myös nimillä trikloorinitrometaani, nitrokloroformi ja nitrotriklorometaani. Normaaleissa ilmasto-oloissa yhdiste on pistävänhajuinen hieman öljymäinen ja väritön neste (yhdisteen sulamislämpötila −64, kiehumislämpötila 112 Celsius-astetta), mutta iskeytyessään tai kuumentuessaan se voi räjähtää. Neste hajoaa kuumentuessaan ja valon vaikutuksesta. Tällöin muodostuu myrkyllisiä kloorivetyä ja typen oksideja sisältäviä huuruja. Altistuminen työterveydellistä raja-arvoa suuremmille pitoisuuksille voi aiheuttaa kuoleman. Joulukuun 4. päivänä raportoitu tapaus ei ollut ensimmäinen kerta, vaan venäläisten on raportoitu käyttäneen samantyyppisiä kemiallisia kranaatteja jo aiemmin hyökkäyssotansa aikana (ainakin 23. syyskuuta ja 12. lokakuuta 2022). Pienestä koostaan huolimatta nämä kranaatit kuuluvat Geneven sopimusten kieltämiin kemiallisiin aseisiin.

Nobelin rauhanpalkinnon ihmisoikeustyöstään vastaanottaneen, Memorial-järjestön perustajiin kuuluvan historioitsija Irina Štšerbakovan (ven. Ирина Щербакова) mukaan Vladimir Putinin hallinto ei tässä vaiheessa ole valmis rauhanneuvoteluihin tai diplomaattisiin ratkaisuihin Ukrainan sodan lopettamiseksi.

Maanantai 5. joulukuuta
5. ja 6. joulukuuta 2022 lennokki-iskujen kohteeksi joutuneiden Venäjän lentotukikohtien sijainti.

Varhain aamulla kahteen Venäjän risteilyohjusten laukaisemiseen käyttämien strategisten pommituslentokoneiden tukikohtaan iskettiin mahdollisesti räjähteillä varustettujen neuvostoliittolaisvalmisteisten lennokkien avulla. Iskuissa raportoitiin vaurioituneen kaksi Tupolev Tu-95 -pommituslentokonetta Saratov-Engelsin lentotukikohdassa sekä suuri polttoainesäiliö Rjazanin Djagilevon lentotukikohdassa ja sen lähellä sijainnut Tupolev Tu-22M3 -pommituslentokone. Tämän tyypin yliäänennopeuteen yltävillä pommikoneilla Venäjä murjoi esimerkiksi Mariupolissa Azovstalin tehdasaluetta. Rjazanin tukikohdan polttoainesäiliön räjähdyksessa kolme tukikohdan sotilashenkilöä kuoli; lisäksi tukikohdissa loukkaantui useita ihmisiä.

Muutamia tunteja myöhemmin Venäjä ampui Ukrainaan kahdessa aallossa yhteensä yli 70 ohjusta, jotka olivat esimerkiksi Kalibr- ja H-59-tyypin risteilyohjuksia. Tällä kertaa ohjuksia ammuttiin Mustaltamereltä, Kaspianmereltä ja Rostovin alueelta; iskuihin osallistui Venäjän mukaan myös 14 Tupolev Tu-95 -pommituslentokonetta. Ukraina raportoi pudottaneensa yli 60 näistä ohjuksista. Iskut surmasivat ainakin neljä ihmistä sekä aiheuttivat tuhoja Ukrainan jo ennestään monin paikoin vaurioitettuun sähköverkkoon ja tämän seurauksena myös vedenjakeluun. Venäjä iski myös joihinkin viestintäkeskuksiin. Sähkökatkoja aiheutui muun muassa Odessaan, Sumyyn, Mykolajiviin ja Kryvyi Rihiin sekä muutamille muille alueille.

Venäjän iskujen ja Ukrainan torjuntatoimien jälkeen Moldova kertoi löytäneensä ohjuksen kappaleita pohjoisrajansa läheltä Bricenin kaupungin luota. Moldovaan pudonneiden ohjusten kappaleiden alkuperästä ei vielä maantain alkuillalla ollut varmuutta. Lisäksi Venäjän ohjushyökkäys aiheutti Moldovaankin sähkökatkoja; edellisen kerran Venäjän hyökkäykset katkoivat sähköjä Moldovasta laajalti 15. ja 23. marraskuuta.

Tiistai 6. joulukuuta

Kurskin itäisen lentoaseman laidalla sijaitsevaan polttoainesäiliöön iskettiin arvioiden mukaan Neuvostoliiton aikaiseen Tupolev Tu-141 Striž -tiedustelulennokkiin pohjautuvalla, Ukrainassa edelleenkehitetyllä räjähdelennokilla 6. joulukuuta 2022. Isku muistutti edellispäivänä venäläisiin strategisten pommikoneiden tukikohtiin (Saratov-Engels ja Rjazan-Djagilevo) tehtyjä lennokki-iskuja.

Keskiviikko 7. joulukuuta

Venäjän presidentti Putin myönsi, että Venäjän sota Ukrainassa saattaa muuttua ”pitkäkestoiseksi prosessiksi”. Putin väitti kuitenkin, ettei Venäjän tarvitsisi liikekannallepanna enempää väestöään.

Donetskin alueen Kurah’ovessa kahdeksan ihmistä kuoli ja viisi loukkaantui Venäjän kranaatti- tai tykistötulen seurauksena.

Torstaina 8. joulukuuta

Venäjän presidentti Putin kertoi maansa asevoimien aikovan jatkaa hyökkäämistä Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan.

Perjantai 9. joulukuuta

Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin (ISW) mukaan Venäjän presidentti Putin pyrkii yhä esittämään Ukrainan olevan haluton neuvottelemaan sodan lopettamisesta vaikka Venäjä olisi hänen mukaansa tähän valmis.

Muun muassa Venäjän kansalliskaarti on vahvistanut, että liikekannallepano maassa jatkuu yhä, vaikka lokakuun lopulla maan valtionjohto väitti julkisuudessa mielialoja rauhoittaakseen muuta.

Putin kritisoi ja kertoi luottamuksensa ”länteen” laskeneen oleellisesti kuultuaan Saksan aiemman kanslerin Angela Merkelin esilletuomana, että vuonna 2014 Venäjän, Ranskan ja Saksan johdolla sovitun Minskin sopimuksen hiljaisena tarkoituksena oli Merkelin mukaan ollut hankkia Ukrainalle aikaa kehittää puolustuskykyään.

Yhdysvaltain puolustusministerin Lloyd Austinin mukaan Venäjä on laajentamassa ja uudistamassa ydinasearsenaaliaan. Venäjällä on varastoissaan lähes 6 000 ydinkärkeä. Vuoden 2023 aikana maa pyrkii Austinin mukaan myös organisoimaan ydinasejoukkonsa uudelleen. Venäjän johto on Ukrainan hyökkäyssotansa aikana useasti väläytellyt ydinaseen rajoitun tai ennalta ehkäisevän käytön mahdollisuutta.

Lauantai 10. joulukuuta

Venäjä on jatkanut laajamittaisa iskujaan ukrainalaisia siviilikohteita vastaan. Venäjän asevoimat hyökkäsi esimerkiksi 15 iranilaismallisella räjähdelennokilla Ukrainan lounaisosan Hersonin, Odessan ja Mykolajivin alueilla oleviin kohteisiin. Ukrainan ilmavoimien mukaan se ampui alas kymmenen näistä lennokeista. Tykistöasein Venäjä tulitti Hersonin aluetta 51 kertaa vuorokauden aikana. Muun muassa sairaala, kauppoja, varastoja ja teollisia rakenteita vaurioitui, sekä osa Hersonin sähköistä katkesi. Ainakin kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan haavoittui. Ukrainan pohjoisosan Sumyn alueelle Venäjä teki 48 iskua. Esimerkiksi Velyka Pusarivkan kylän keskustaan hyökättiin perjantaina S-300-ohjuksella, mikä vauroitti yli 20 rakennusta.

Ukrainan itäosissa taistelut jatkuivat. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän tykistötuli ja tulipalot ovat tuhonneet Bah’mutin kaupungin suurelta osin. Samantapainen kohtalo on hänen mukaansa ollut myös Soledarilla, Maryinkalla ja Kreminnalla.

Romanian laivasto räjäytti merimiinan Mustallamerellä miinan ajaudutta lähellä maan rannikkoa.

Tiistai 13. joulukuuta

Ukrainan asevoimat vaurioitti Zaporižžjan alueen eteläosassa miehitettyyn Melitopolin kaupunkiin idästä johtavaa M14-valtatien siltaa. Melitopolin ja sen itäpuolella sijaitsevan Kostjantynivkan kylän välinen, Molotsnajoen ylittävä siltayhteys on muun muassa venäläisten miehitysjoukkojensa huollon käytössä.

Perjantai 16. joulukuuta
Ihmisiä hakemassa suojaa Kiovan metroasemalla, Venäjän iskettyä Kiovaan raketeilla (16. joulukuuta 2022).

Tutkija, sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö pitää Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikovin torstaista lausuntoa Venäjän mahdollisesta suurhyökkäyksestä vuodenvaihteen jälkeen vakavastiotettavana. Käihkön mukaan Venäjän syyskuussa alkaneen liikekannallepanon seurauksena Venäjän asevoimat sai 318 000 uutta sotilasta. Tämä on valtava määrä ja muuttaa sodan voimasuhteita. Jos Venäjä siirtää esimerkiksi 150 000 uutta sotilasta rintamalle, kasvaisi taistelujen mittaluokka huomattavasti. Venäjä saattaisi tällöin yrittää hyökätä Ukrainaan myös pohjoisesta, avaamalla sinne uuden rintaman. Kähkön mukaan länsimaiden tulisi muuttuneessa tilanteessa laajentaa aseapuaan Ukrainalle. Maiden olisi myös lisättävä asetuotantoaan, mikäli Ukrainan halutaan voittavan. Venäjä on jo aiemmin kiihdyttänyt esimerkiksi sotateollista ammustuotantoaan ja pyrkinyt tuhoamaan ukrainalaista puolustusteollista tuotantoa.

Lauantai 17. joulukuuta
Sunnuntai 18. joulukuuta

Ukrainan asevoimien mukaan Venäjän joukkojen henkilötappiot lähestyvät 100 000 kuollutta; aamun tappioraportin uhriluku oli 98 280 venäläisjoukkojen kuollutta helmikuun 24. päivästä lähtien. Ukrainan asevoimien eteläisiä joukkoja johtava kenraalimajuri Andri Kovaltšukin (ukr. Андрій Ковальчук) arvioi, että Venäjä saattaa yrittää hyökätä Ukrainaan uudelleen hyökkäyssodan alkuvaihetta muistuttaen pohjoisesta (Valko-Venäjältä), idästä ja etelästä.

Venäjän on raportoitu käyttävän itärintamalla Bah’mutin läheisyydessä ukrainalaisasemien paljastamiseksi syötiksi lähetettäviä pieniä tiedustelujoukkoja. Kun ukrainalaiset torjuvat hyökkäävän tiedustelujoukon, he samalla tulevat paljastaneeksi oman sijaintinsa, jonne Venäjän asevoimat kohdistaa yhden tai useamman tykistökeskityksen. Tällä hyökkääjävaltio pyrkii kuluttamaan ukrainalaisjoukkoja välittämättä lähetetyn tiedustelujoukon sotilaiden hengissäselviämisestä. Tunnustelemaan lähetettyihin joukkoihin on sijoitettu esimerkiksi palkkasotilasyhtiö Wagnerin vankiloista vapautuslupauksia vastaan värväämiä taistelijoita. Veristä menettelyä toistetaan yötä päivää, ja tällä hyökkäävät venäläisjoukot saattavat päästä etenemään pieniä matkoja kerrallaan. Palkkasotilasyritys Wagnerin palveluksessa on ollut myös Venäjän asevoimista eläkkeelle jääneitä lentäjiä, joiden ohjaamilla, yhä ilmavoimien tunnuksissa olevilla Suhoi Su-24M -rynnäkköhävittäjillä ja Suhoi Su-25 -maataistelukoneilla palkkasotilasyhtiö on tukenut taistelutoimiaan.

Maanantai 19. joulukuuta

Venäjä laukaisi iranilaistyppisiä Shahded-131- ja Shahed-136-räjähdelennokkeja Ukrainaan 18.–19. joulukuuta välisenä yönä. Ukrainan asevoimat pudotti 30 lennokkia, joista 10 eteläisessä Ukrainassa ja 18 Kiovassa. Jotkin läpi päässeet lennokit vaurioittivat kuitenkin Kiovan kriittistä infrastruktuuria.

Tiistai 20. joulukuuta

Presidentti Volodymyr Zelenskyin uutisoitiin tehneen yllätysvierailun Donetskin alueella eturintamassa sijaitsevaan Bah’mutiin. Presidentti palkitsi taisteluun osallistuneita ja toi mukanaan ”arvolahjoiksi” luonnehdittuja tarvikkeita. Jo samana päivänä presidentti Zelenskyin vahvistettiin matkustaneen valtiovierailulle Yhdysvaltoihin. Venäjän ex-presidentti (2008–2012) Dmitri Medvedev teki puolestaan pikavierailun Kiinaan, jossa hän tapasi presidentti Xi Jinpingin keskustellakseen maiden strategisesta yhteistyöstä ja Ukrainan tilanteesta.

Venäjä hyökkäsi varhain maanantaina Kiovan kriittiseen infrastruktuuriin 35 räjähdelennokilla. Iskujen seuruksena kolme aluetta kaupungista oli tiistaina yhä vailla sähköä. Maanantain iskut olivat kolmas venäläishyökkäys Kiovaan kuuden vuorokauden kuluessa.

Ukraina vauhdittaa neuvostovuosien ja Venäjän vaikutuksesta kertovien merkintöjen poistamista julkisesta tilasta poistamalla näistä muistuttaneita muistomerkkejä ja nimeämällä satoja katuja uudelleen ukrainalaisten taiteilijoiden, runoilijoiden, sotilaiden, vapaustaistelijoiden ja esimerkiksi sotavuoden 2022 sankareiden mukaan.

Keskiviikko 21. joulukuuta
Presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin Valkoisessa talossa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Washingtonissa muun muassa Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin ja puhui Yhdysvaltain kongressille. Zelenksyi luovutti edellispäivänä Bah’mutia puolustaneilta ukrainalaissotilailta saamansa, saatekirjoituksilla täytetyn Ukrainan lipun edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosille. (kesken)

Toisaalla Putin kertoi kuulijoilleen näkemystään, ettei Venäjä olisi syypää Venäjän helmikuussa aloittamassaan, Ukrainaan kohdistetussa hyökkäyssodassa. Sen sijaan hänen käsityksensä mukaan konflikti olisi aiheutunut ”kolmansien maiden politiikan seurauksena”. Ukraina olisi nyt ”veljesvaltio”, jonka ”länsi olisi aivopessyt”. Venäjä on syyskuun 10. päivästä lähtien ampunut yli 1 000 risteilyohjusta tai räjähdelennokkia Ukrainaan, tuhonnut tai vaurioittanut niillä ja muilla aseilla hyvin suuren määrän rakennuksia, lukuisia yhteiskunnan keskeisiä perusrakenteita ja tappanut yli 600 ukrainalaista siviiliäkin. Helmikuun 24. päivänä alkaneen Venäjän hyökkäyksen jälkeisissä taisteluissa on kuollut kymmeniä tuhansia sotilaita. Silti Putinin mukaan ”ei ole mitään, mistä Venäjää voisi syyttää.”

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi asevoimien miehistöluvun kasvattamisesta nykyisestä 1 miljoonasta 1,5 miljoonaan Ukrainassa käytävien taistelujen johdosta. Hän myös ehdotti pakollista asepalvelusta iältään 21–30-vuotialle venäläisille miehille. Tämä nostaisi asepalveluun kutsuttavien ikärajaa aiemmin voimassa olleesta iästä (18–27). Muutos myös lisää kutsuttavaksi kelpaavien venäläläisten määrää, koska useilla 27–30-vuotiaalla on jo opiskelut takana, mutta ei kahta tai useampaa lasta, mitkä seikat voisivat tuoda vapautuksen kutsunnasta.

Torstai 22. joulukuuta
Venäjän asevoimien S-300-ohjuksen tuhoamaa koulua (sisäoppilaitosta) Kramatorskissa (22. joulukuuta).
Perjantai 23. joulukuuta

Yhdysvaltalaisen ajatushautomo ISW arvioi katsauksessaan Venäjän mahdollisia valmisteluja uudesta hyökkäyksestä Ukrainaan Valko-Venäjän kautta. Yhtenä mahdollisena tämänsuuntaisena merkkinä ISW pitää Venäjän suunnitelmia avata uusi kenttäsairaala Valko-Venäjällä. Tällainen rakennelma ei olisi välttämätön Valko-Venäjällä harjoittelevien venäläisjoukkojen vuoksi; sen sijaan helmikuussa 2022 kenttäsairaaloiden perustaminen liittyi Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen viimevaiheen valmisteluihin. Sotabloggaajana toimivan Igor Girkinin mukaan hyökkäys pohjoisesta Ukrainan luoteisosiin saattaisi tähdätä läntisten huoltoyhteyksien häiritsemiseen.

Venäjän valtiollisia tiedotusvälineitä on The Moscow Timesin mukaan kielletty uutisoimasta liikekannallepanosta. Tällä pyritään ISW:n mukaan hiljentämään huolta Venäjän asevoimien miehistöluvun kasvattamisesta ja toisesta liikekannallepanon aallosta.

Venäjän iskuissa esimerkiksi H’ersoniin ja sen lähitaajamiin kuoli viisi ja loukkaantui ainakin 17 ihmistä. Pahoin haavoittuneiden joukossa oli 6-vuotias tyttö, joka menetti toisen silmänsä ja korvansa ja jonka jalka vaurioitui.

Lauantai 24. joulukuuta

Varhain aamuyöllä oli kulunut kymmenen kuukautta Venäjän hyökkäyssodan 2022 ilma- ja maasotavaiheen alkamisesta.

Venäjän iskut jouluaattona H’ersonissa surmasivat ainakin 10 ja haavoittivat 55:tä siviiliä. Esimerkiksi isku keskustassa sijaitsevan kaupan edustalle surmasi ja haavoitti monia.

Venäjä jatkoi hyökkäyksiään Ukrainassa myös jouluaattona. Pelkästään iskiessään H’ersonin siviilikohteisiin Venäjän asevoimat tappoi ainakin kymmenen ja haavoitti 55:tä siviilihenkilöä. Venäjän raportoitiin ampuneen jouluaattona yhteensä 71 kertaa tykistöllä, raketin- tai kranaatinheittimellä Hersonin alueelle. Iskuista 41 kohdistui Ukrainan mukaan aluekeskus H’ersoniin. Alueella sai surmansa Venäjän sotatoimien vuoksi ainakin 16 ihmistä ja haavoittui 64 ihmistä. Kuolleiden joukossa oli kolme miinanraivaustyössä menehtynyttä Ukrainan valtion hätäpalvelun pelastustyöntekijää.

Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikovin mukaan Venäjä rikkoo päivittäin sodan lakeja ja normeja. Venäjä rikkoo esimerkiksi vuonna 1907 Haagin rauhankonferenssissa sovittua ja vuonna 1909 Venäjän keisarikunnan vahvistamaa sopimusta tulittaessaan asuinalueita tykistöllään ja muilla aseilla. Muun muassa Sopimus maasodakäynnin laeista ja tavoista (1907) kieltää 25. kohdassa hyökkäämisen tai pommittamisen millä tahansa keinoin puolustamattomia kaupunkeja, kyliä, asutuksia tai rakennuksia kohtaan.

Sunnuntaina 25. joulukuuta

Jopa 700 000 venäläistä on poistunut Venäjältä liikekannallepanon vuoksi. Venäjän duuma valmistelee lainsäädäntöä, joka voisi poistaa maasta poistuneille myönnettyjä etuuksia ja asettaisi heille korkeamman verotuksen kuin maahan jääneille. Vuoden loppuun mennessä 44 000 venäjänjuutalaista oli muuttanut Israeliin, merkittävä osa sen siirtokuntiin.

Maanantai 26. joulukuuta

Venäläisessä Saratov-Engelsin lentotukikohdassa on raportoitu räjähdyksistä aamuyöllä. Aiemmin 5. joulukuuta samaan tukikohtaan tehtiin lennokki-isku. Uutislähteiden mukaan Venäjän ilmatorjunta pudotti matalalla Engelsin lentotukikohtaa lähestynneen lennokin. Alasammutun lennokin osia osui lentotukikohdalla sijaitsevaan, Bellincatin mukaan lentäjien majoitustilana käytettyyn rakennukseen. Venäjän mukaan lentotukikohdassa sai surmansa kolme lentokonehuollon sotilasta. Virallisen tiedonannon mukaan tukikohdan sotilaslentokoneet eivät vaurioituneet, mutta tietoja tapahtumista ei ole voitu tuoreeltaan vahvistaa riippumattomasti. Ukrainan ilmavoimat ei myöntänyt Ukrainalla olleen osuutta räjähdyksiin, mutta totesi niiden olleen seurausta Moskovan toimista Ukrainassa. Ukrainalaisia kehotettiin varautumaan Venäjän ohjus- ja lennokkihyökkäyksiin ennen vuodenvaihdetta.

Turkin mukaan YK:n johdolla sovitun, Mustanmeren viljakäytäväksi kutsutun laivareitin kautta on kuljetettu sodan aikana yli 15 miljoonaa tonnia maataloustuotteita Ukrainasta.

TASS uutisoi, että liikekannallepanon takia värvätyt saavat saavat Venäjällä tallentaa siemennestettään spermapankkiin ilmaiseksi.

Keskiviikko 28. joulukuuta
Odessan julkisesta tilasta poistama Odessan perustajien (Katarina II:n) muistomerkki.

Ajatuspaja ISW:n mukaan Venäjä on koonnut joukkoja Luhanskin alueelle mahdollista hyökkäystä varten.

Odessan kaupunki on ryhtynyt purkamaan erityisesti keisarinna Katariina II:a esittävää kaupungin perustajien muistomerkkiä pois julkisesta kaupunkikuvasta. Muistomerkki veistoksineen talletetaan Odessan taidemuseoon.

Torstai 29. joulukuuta
Suutari tuli kylään: Ivano-Frankivskin alueen Tlumatšin hromadan Hruškan kylässä (H-555-ohjus ilman räjähdelatausta, 29.12.2022).

Venäjä teki aamulla uuden laajan ohjushyökkäyksen, joka ulottui ainakin kymmenelle Ukrainan alueelle. Ukraina ilmoitti, että iskut vaurioittivat 28 kohdetta, joista 18 oli yksityistä asuinrakennusta ja 10 kriittisen infrastruktuurin, erityisesti sähkönsiirtojärjestelmien kohdetta. Risteilyohjuksia hyökkääjä ampui niin merellä olleilta aluksilta kuin strategisista pommikoneista käsin. Edellisenä yönä Venäjä oli hyökännyt myös räjähdelennokeilla. Ukrainan asevoimat kertoi pudottaneensa 58 Venäjän laukaisemasta 70:stä risteilyohjuksesta ja 11 kaikkiaan 23 räjähdelennokista. Lisäksi useita tiedustelulennokkeja ammuttiin alas. Venäjä ampui myös S-300- ja S-400-järjestelmien ilmatorjuntaohjuksia maanpäällisiin ukrainalaisiin kohteisiin. Vuorokauden aikana tavallista laajempaa venäläistä tykistötulitusta useilla rintamilla.

Ukrainan itäosassa, pitkään taistelujen kohteena olleen Bah’mutin kaupungin asukkaista on evakuoitu lähes 90 prosenttia eli noin 70 000 ihmistä.

Venäjällä tapahtui muutamia räjähdyksiä. Ilmatorjunnan kerrottiin torjuneen lennokki-iskun esimerkiksi Engelsin lentotukikohdan lähistöllä. Engelsin tukikohta on keskeinen asemapaikkaa Ukrainaan ammuttuja risteilyohjuksia kuljetaville strategisille pommikoneille. Torstaina otettujen satelliitikuvien perusteella tämän viikon toinen Engelsin tukikohtaan kohdistunut lennokki-isku ei näyttänyt aiheuttaneen suurempia vahinkoja. Venäjä vaikutti siirtäneen eli hajasijoittaneen huomattavan osan aiemmin avoimesti Engelsin tukikohdan kenttäalueelle pysäköidyistä strategisista pommikoneistaan jonnekin toisaalle.

Perjantaina 30. joulukuuta

Hyökkäyssotaa käyvä Venäjä on jatkanut räjähdelennokkien laukaisemista ja iskujaan Ukrainaan. Kiovassa maanpuolustajat pudottivat kaikki seitsemän sinne lentämässä ollutta tai lentänyttä räjähdelennokkia. Dnipropetrovskin ja Zaporižžjan alueilla pudotettiin kymmenen lennokkia. Venäjän asevoimat on jatkanut tulitustaan tykistöllä ja kranaatinheittimillä useilla alueilla ...


Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Ukrainan mukaan Venäjä on hyökkäyssotansa aikana tuhonnut kokonaan 406 oppilaitosta ja vaurioittanut yli 2 600 oppilaitosrakennusta. Ukrainan hallituksen kontrolloimilla alueilla oli joulukuussa toiminnassa yhä noin 12 900 koulua. Ukrainalaisista kouluikäisistä lapsista noin 516 000 asui tuolloin Ukrainan ulkopuolella. Heistä monet olivat pakolaisina ulkomailla. Ukrainalaisista kouluista yli 4 900 toimi verkossa, mikä toi mahdollisuuden opiskella ainakin osan koulutuksesta myös etänä.

Lauantai 31. joulukuuta
Venäjän asevoimien hyökkäyksen jälkeen kiovalaisesta Alfavito-hotellista puuttui osa (31.12.2022).

Venäjän asevoimat laukaisi lentokoneista yli 20 risteilyohjusta, joista raporttien mukaan Ukrainan ilmavoimat pudotti 12. Venäjä hyökkäsi myös ainakin 16 iranilaisella räjähdelennokilla ja yhdellä tiedustelulennokilla Ukrainan pohjois- ja kaakkoisosiin. Lennokit raportoitiin ammutun alas. Kiovassa yksi isku kohdistui siviilejä majoittaneeseen hotelliin. Iskussa kahdeksan ihmistä haavoittui. Heidän joukossaan oli japanilainen Asahi Shimbun -lehden toimittaja.

Ukrainan sotilastiedustelun (GUR) mukaan Venäjän asevoimien tykistö käyttää nykytilanteessa päivittäin noin kolmasosan eli noin 19 000–20 000 tykistöammusta verrattuna sodan aiemman vaiheen noin 60 000 ammukseen. GURin mukaan Venäjä olisi paljolti jo tyhjentänyt sen kanssa sotilasliitossa olevan Valko-Venäjän asevarastot tykistöammuksista. Ajatushautomo ISW:n arvion mukaan ammustarve näkyisi Venäjän taisteluissa Bah’mutin seudulla lähiaikoina. Britannian puolustusministeriön jouluaaton arvion mukaan Venäjältä uupuisi uuteen suurhyökkäykseen tarvittavaa tykistöammusten varastoa samalla kun pitkällä rintamalinjalla kuluu päivittäin huomattava määrä tykistöammuksia ja raketteja. GURin arvion mukaan maaliskuussa 2023 Venäjän tykistön ammuspula tulisi nykyistä ilmeisemmäksi.

Tammikuu 2023

Sunnuntai 1. tammikuuta

Venäjän lennokkihyökkäykset Ukrainaan iranilaisilla räjähdelennokeilla jatkuivat.

Ukrainan asevoimat tuhosi uudenvuodenyönä Himars-raketinheittimen raketeilla venäläisjoukkojen käyttämän rakennuksen Donetskin alueella, Venäjän miehittämässä Makijivkassa. Rakennusta käytettiin venäläisten sotabloggaajien mukaan sekä venäläissotilaiden kasarmina ja ammusvarastona. Tiedot raketti-iskun aiheuttamien uhrien lukumääristä vaihtelivat suuresti lähteestä toiseen. Venäjän asevoimien virallisen lausunnon mukaan ainakin 89 (ensi-ilmoituksen mukaan 63) sotilasta kuoli. Ukrainalaistulkinnan mukaan iskussa kuoli ehkä jopa 400 venäläissotilasta ja 300 loukkaantui. Lisäksi raketti-iskuilla olisi vaurioitettu tai tuhottu jopa kymmentä venäläisjoukkojen asejärjestelmää.

Maailman terveysjärjestö WHO:n raportoi tammikuun 2023 katsauksessaan, että YK:n apulaispääsihteeri Rosemary DiCarlo totesi Venäjän asevoimien tehneen 745 hyökkäystä terveydenhuollon toimipaikkoja kohtaan vuonna 2022. Tämä oli suurin määrä kaikista maailman sodista vuonna 2022. WHO (YK) on vahvistanut näiden hyökkäysten tapahtuneen. Hyökkäysten seurauksen esimerkiksi puolet kaikista tarveydenhuollon toimitiloista Donetskin, Mykolajivin, Zaporižžjan ja Harkovan alueilla oli vuoden 2023 tammikuussa käyttökelvottomia. Venäjän tuhoamia terveydenhoidon toimipaikkoja on myös muilla alueilla. Lääkintä- ja avustustoiminta on Geneven sopimusten mukaan puolueetonta ja niiden toimipaikkoja tulee suojella. Sotilaalliset iskut siviilisairaaloihin, neuvoloihin ja vastaavaa toimintaa tarjoaviin kohteisiin, sairaankuljetuksiin sekä näiden henkilökuntaa kohtaan ovat sotarikoksia.

Venäläiset valtaavat lisäksi terveydenhuollon laitoksia ainoastaan Venäjän asevoimien käyttöön. Esimerkiksi Hersonin alueen Kah’ovkan tuberkuloosihoitolan pakko-ottona täysin venäläissotilaiden käyttöön, jolloin siviilipotilaiden hoito siellä päättyi.

  • Hersonin alueen lasten kliinisen sairaalan huonetta Venäjän asevoimien iskun jälkeen (1.1.2023).

    Hersonin alueen lasten kliinisen sairaalan huonetta Venäjän asevoimien iskun jälkeen (1.1.2023).

  • Jatkoa edelliseen (sairaalan sama huone).

    Jatkoa edelliseen (sairaalan sama huone).

  • Jatkoa edelliseen (sairaalan sama huone).

    Jatkoa edelliseen (sairaalan sama huone).

Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä menetti joulukuussa 2022 yhteensä 17 280 sotilastaan. Tämä vastasi 13,5 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128 420 kaatunutta) tammikuun loppuun 2023 mennessä. Tappiotilastojen perusteella joulukuu 2022 oli Venäjän joukoille toiseksi eniten miestappioita tuottanut sotakuukausi (tammikuun 2023 jälkeen, tilastot tammikuun 2023 loppuun).

Joulukuussa 2022 (suluissa kertymä sodassa aikavälillä 24.2.2022-31.1.2023 eli 342 sotapäivän aikana) Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt 116 (3 209) panssarivaunua, 207 (6 382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 279 muuta ajoneuvoa (5 061, luku sisältää tankkiautot), 117 (2 207) tykkiä, 28 (458) raketinheitintä, 3 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 3 (293) lentokonetta, 8 (283) helikopteria, 18 (200) erikoislaiteyksikköä eikä yhtään alusta tai venettä (19). Lisäksi Ukraina olisi pudottanut joulukuussa 2022 yhteensä 192 (sodassa 31.1.2023 mennessä yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 230 (1951) taktista UAV-lennokkia. Kuukaudessa pudotettujen risteilyohjusten määrä oli toistaiseksi sodan korkein ja vastasi 24,1 prosenttia kaikista Ukrainan sodassa pudottamista risteilyohjuksista. Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.


Maanantai 2. tammikuuta

Venäjän lennokkihyökkäykset Ukrainaan jatkuivat. Ukrainan asevoimat kertoi ampuneensa alas kaikki 39 (tai 40) sunnuntain ja maanantain (1.-2.1.2023) aikana Ukrainaa kohti laukaistua iranilaismallista Shahed-131/136-räjähdelennokkia. Lisäksi ukrainalaiset pudottivat kaksi Orlan-10-tiedustelulennokkia ja yhden H-59-risteilyohjuksen (en:Kh-59). Pelkästään Kiovassa pudotettiin 22 räjähdelennokkia, Kiovan alueella kolme ja naapurialueilla viisitoista.

Venäjän Brjanskin alueella oli vuorostaan usean tunnin kestoinen paikallinen tai alueellinen sähkökatko sen jälkeen, kun räjähteillä varustettu, ukrainalaiseksi luonnehdittu drooni oli iskenyt sähköjärjestelmän rakennukseen Klimovon piirissä. Alueen kuvernöörin mukaan sähköt saatiin palautettua 12 tunnin kuluessa.

Tiistaina 3. tammikuuta

Ukrainan asevoimat kertoi iskeneensä 31. joulukuuta Himars-raketinheittimien raketeilla Makijivkassa sijainneen venäläisjoukkojen kasarmin ohella myös Hersonin alueen Skadovskin piirin Tšulakivkan kylän lähellä sijainneeseen venäläisten majapaikkaan. Ukraina väitti tässä iskussa 500:n venäläissotilaan joko kuolleen tai haavoittuneen. Valtiolliset venäläislähteet eivät olleet vielä 3. tammikuuta mennessä vahvistaneet tätä iskua. Mutta nimimerkillä ”Operaatio Z” esiintyvän tunnetun venäläisen sotabloggaajan viestintä tukee tämän iskun tapahtuneen. Hän kommentoi blogissaan (kielellisesti pehmentäen suomennettuna) ”Ei voi helvetti soikoon kieltääkään, että Ukraina nyt tähtää kasarmeihin ja muihin venäläisjoukkojen keskittymiin HIMARSilla.” Sotabloggaaja mainitsee Tšulakivkan yhtenä ukrainalaisiskujen kohteista joulukuussa 2022, muttei kerro iskun uhreista. Kolmannessa tapauksessa Himars-iskut mahdollistanutta venäläissotilaiden operaatioturvallisuuden laiminlyöntiä valaistiin valkovenäläisen Charter97-sivuston uutisessa. Tässä tapauksessa isku tehtiin venäläisten majapaikkaan Hersonin alueen Oleškyn lähellä sijainneeseen lomakeskukseen. Uutisen mukaan Venäjän erikoisjoukkoihin kuulunut sotilashenkilö lähetti majapaikasta lomakuvan sosiaaliseen mediaan. Kuvassa sotilaan taustalla olevalla seinällä näkyy Grand Prix -lomakeskuksen logo, joka yksilöi sijainnin. Pian tämän postauksen huomattuaan ukrainalaiset iskivät Himars-raketeilla lomakeskukseen ja siellä olleisiin venäläisjoukkoihin.

Družkivkan Altair-jäähalli vuonna 2016.

Ukrainan jääkiekkoliitto ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba tuomitsivat Venäjän 2. tammikuuta iskun Družkivkan jäähallia kohtaan. Kyseessä oli viides Venäjän tuhoama jäähalli helmikuussa 2022 aloitetun sodan aikana Harkovan, Mariupolin, Severodonetskin ja Melitopolin jäähallien ohella. Jääkiekkoliiton mukaan jäähalli oli tyhjä eikä se ole sotilaallinen kohde. Ministeri Kuleban mukaan venäläisten urheilijoiden osallistuminen kansainvälisiin kilpailuihin tulee kieltää. Kuleba kutsui kaikki sellaiset urheilupäättäjät, jotka haluavat sallia venäläisurheilijoiden osallistua kansainvälisiin urheilukilpailuihin, koska ”politiikka pitäisi pitää erillään urheilusta”, tutustumaan Družkivkan Altair-jäähalliin, jonka Venäjän ”poliittisesti neutraali tykistötuli” tuhosi.

Sir Geoffrey Nice, joka toimi Serbian ex-johtaja Slobodan Miloševićia vastaan nostettujen sotarikosoikeudenkäyntien johtavana syyttäjänä, esittää, että Venäjän presidenttinä toimivaa Vladimir Putinia tulisi syyttää Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista alkaneen vuoden 2023 aikana. Nice luonnehtii Moskovan siviilikohteisiin kohdistamia tekoja myös rikoksiksi ihmisyyttä vastaan.

Keskiviikko 4. tammikuuta

Iranin valtiollinen medialähde väitti 28. joulukuuta 2022, että Iran saisi pian 24 Suhoi Su-35 hävittäjälentokonetta Venäjältä vastineeksi iranilaisvalmisteisista lennokeista ja ballistisista ohjuksista.

Martti J. Kari kirjoittaa, että presidentti Putin piti keskiviikkona 4. tammikuuta kokouksen Venäjän asevoimien ja turvallisuuspalveluiden johtajien kanssa liikekannallepanosta, maan rajojen sulkemisesta ja sotatilalaista. Putin ilmoitti aikovansa toteuttaa liikekannallepanon, jossa kutsuttaisiin aseisiin kaksi miljoonaa venäläistä. Kukaan läsnä olevista ei uskaltanut kyseenlaistaa Putinin suunnitelmia tai kritisoida ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa elävän valtionjohdon näkemyksiä. Siksi puolustusministeri Sergei Šoigu vastasi Venäjä asevoimien olevan valmis täysimittaiseen liikekannallepanoon ja FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov ilmoitti FSB:n rajavartiopalvelun kykenevän tarvittaessa käskystä sulkemaan Venäjän rajat. Rajojen sulkemisella FSB pyrkisi estämään kutsuntaikäisten joukkopaon. Putin antoi puolustusministeriön tehtäväksi laatia suunnitelmat liikekannallepanon toteuttamisesta. Ensimmäinen vaihe liikekannallepanon uudesta vaiheesta tapahtuisi paniikin välttämiseksi ilman erillistä julistusta. Sotatilalaki tuli valmisteltavaksi helmikuun ensimmäiseen viikkoon mennessä; voimaantulosta tehtäisiin erillinen päätös.

Torstai 5. tammikuuta
Harkovan alueen Kupjanskin piirin Dvoritšnan kaupunkityyppisen taajaman lyseon ikkunat olivat säpäleinä ja koulun katto paloi Venäjän tykistötulen seurauksena 5. tammikuuta 2023.

Ukrainan kulttuuriministeriön mukaan Venäjä on vahingoittanut helmikuun 24. päivänä alkaneen sodan aikana 1 189 kulttuurikohdetta Ukrainassa. Yli joka kolmas kohde (446 kpl) on tuhottu. Eniten tuhottuja tai vaurioitettuja kulttuurikohteita on Donetskin, Kiovan, Harkovan, Luhanskin, Mykolaivin, Zaporižžjan, Sumyn ja Hersonin alueilla. Tosiasiallisesti Venäjän hyökkäyssodan vaurioittamia kulttuurikohteita uskotaan olevan edellä kerrottua enemmän, koska laskelma ei sisällä Venäjän miehittämien alueiden eikä meneillään olevien taistelujen paikkakuntien kulttuurikohteita. Unesco on joulukuun 23. päivään 2022 mennessä varmentanut 231 paikan vaurioitumisen tai tuhoamisen. Tämä luku sisätää 102 uskonnollista kohdetta, 18 museota, 81 historiallisesti tai taiteellisesti merkittävää rakennusta, 19 muistomerkkiä ja 11 kirjastoa.

Perjantai 6. tammikuuta

Yhdysvallat arvioi Wagner-yksityisarmeijaa johtavan ”Putinin kokiksi” luonnehditun oligarkki Jevgeni Prigožinin tavoittelevan Bah’mutin seudulla sijaitsevia kipsi- ja suolakaivoksia hallintaansa. Esimerkiksi Soledarissa sijaitsevat suolakaivokset ovat laajasti tunnettuja suurista suolaesiintymistään.

Ukrainan sotilastiedustelu väittää, että Venäjä pyrkii liikekannallepanemaan 500 000 uutta venäläissotilasta jo tammikuussa 2023. Ukrainan arvion mukaan liikekannallepano käynnistettäisiin Venäjän lomakauden jälkeen 15. tammikuuta. Venäjän viranomaiset eivät ole vahvistaneet näitä väitteitä.

Lauantai 7. tammikuuta

Venäjän asevoimat hyökkäsi ainakin seitsemällä Ukrainan alueella Venäjän harhaanjohtavasti "yksipuoliseksi aselepona" markkinoimansa 1,5 vuorokauden kestoisen, venäläiseen ortodoksiseen joulunaikaan sijoittuneen ajanjakson kuluessa.

Ukrainan mukaan Hersonin alueen Enerhodarissa miehittäjä olisi painostanut myymälöitä luopumaan Ukrainan hryvnian käytöstä ja siirtymään Venäjän ruplaan. Lisäksi Venäjä olisi painostanut tai pakottanut noin 3 000 Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen työntekijää ottamaan Venäjän passin.

Sunnuntai 8. tammikuuta

Ukraina ja Venäjä vaihtoivat ynteensä 100 sotavankia, jotka pääsivät vaihdon seurauksena kotimaihinsa.

Ukrainan aiemmin raportoimien Makijivkan Himars-iskun jälkeen Venäjän puolustusministeriö väitti vuorostaan yli 600 ukrainalaissotilaan kuolleen Venäjän ohjusiskuissa kahteen ”tilapäiseen kasarmirakenukseen” Kramatorskissa. Paikalla väitettä arvioineet Reutersin, CNN:n ja Yleisradion toimittajat eivät löytäneet tälle todisteita. Ei löytynyt edes jälkiä verestä, eikä paikallinen ruumishuone tai pormestarikaan tienneet sellaista tapahtuneen. Venäjän valeuutisoidussa kostoiskussa tuhotuksi väittetty rakennus oli paikallaan, sen pihalla oli tosin ohjuksen tekemä muutaman metrin levyinen monttu. Kramatorskin pormestari ja Donetskin alueen kuvernööri vahvistivat Venäjän hyökänneen kaupungin useilla ohjuksilla, mutta heidän mukaansa niistä ei ollut aiheutunut henkilövahinkoja.

Tiistai 10. tammikuuta

Venäjän asevoimat yhdessä Wagner-palkka- ja sopimussotilaiden kanssa oli pitkällisten taistelujen aikana edennyt Donetskin alueen Soledarissa ja saanut suuren osan tuhoutuneesta kaupungista ja sen ympäristöstä osan hallintaansa.

Läntiset viranomaiset viestivät, että Ukraina tarvitsee sotilaallisen kapasiteetin lisäämistä pystyäkseen valtaamaan takaisin Venäjän miehittämiä alueita Ukrainassa merkittävässä määrin. Ukraina tarvitsee esimerkiksi tankkeja ja panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja. Ukrainan nyt pyytämä 300 tankkia ei läntisten arvioijien mukaan olisi vielä ”riittävä määrä” kriittisen hyökkäysvoiman saavuttamiseksi.

Keskiviikko 11. tammikuuta

Puolan presidentti Andrzej Duda ilmoitti maansa olevan valmis toimittamaan komppanian verran (14 kappaletta) Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja Ukrainalle.

Torstaina 12. tammikuuta

Ukrainan mukaan ukrainalaisiin organisaatioihin kohdistui yli 2 000 kyberhyökkäystä vuoden 2022 aikana. Hyökäyksistä yli 300 kohdistui turvallisuus- ja puolustusalan organisaatioita kohtaan, yli 400 kaupan, energian, rahoituksen, tietoliikenteen tai ohjelmistojen piirissä toimivia organisaatioita vastaan sekä noin 500 hallituksen organisaatioihin. Syys- ja joulukuun 2022 välisenä aikana iskut suuntautuivat aiempaa enemmän julkisia palveluja ja energia-alan toimintaa vastaan. Sotilaallisiin kohteisiin suuntautuneet kyberhyökkäykset vähenivät samana ajanjaksona. Ukrainan mukaan yhteiskunnan kriittisiin ja siviilirakenteisiin kohdistetut kyberiskut saattavat olla sotarikoksia.

Perjantaina 13. tammikuuta

Venäjä väitti saaneensa koko Soledarin kaupungin haltuunsa torstai-illalla. Myös ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjä olisi saanut ainakin miltei koko kaupungin haltuunsa. Ukraina kertoi kuitenkin taistelujen kaupungista jatkuneen perjantain vastaisena yönä kiivaina. Lisäksi Ukrainan asevoimat kertoi perjantai-illan katsauksessaan taistelun Soledarista yhä jatkuvan. Ukraina suunnitteli vetäytymistä kaupungista. Venäjälle Soledarin miehitys olisi symbolisesti tärkeä. Toisaalta mahdollista valtausta on luonnehdittu myös Pyrrhoksen voitoksi, koska hyökkäys pienehköön kaupunkiin on vaatinut suuren uhriluvun, kaupunki on tuhoutunut pahoin eikä sillä ollut sotastrategisesti kovin suurta merkitystä.

Puolustusliitto Nato kertoi siirtävänsä useita AWACS-ilmavalvontakoneita henkilöstöineen Saksasta Romaniaan. Tällä Nato parantaa läsnäoloaan ja tilannekuvaansa EU:n ja Naton itärajan läheisyydessä.

Kenraalimajuri evp. Pekka Toverin mukaan Ukraina tarvitsee pitkän kantaman tykistöammuksia, puolustautuakseen Venäjän alkuvuonna 2023 ennakoitua suurhyökkäystä vastaan. 150–300 kilometriä kantavilla raketeilla ja tykistöohjuksilla Ukraina oisi puolustaa itseään tehokkaammin. Toverin mukaan Venäjä on jo oppinut huomioimaan Himars-rakettien nykyisen 80 kilometrin kantaman, ja on siksi sijoittanut keskeisimpiä sotilaallisia toimintojaan tätä kauemmaksi rintamalinjasta. Tehokkaampia aseita maa tarvitsee viipymättä, ennen kuin Venäjän ehkä jo lähiviikkoina tai viimeistään keväällä alkavaksi ennakoitu suurhyökkäys käynnistyisi.

Lauantaina 14. tammikuuta
Dniprossa venäläinen H-22-risteilyohjus tuhosi suuren osan 9-kerroksista asuintaloa. Ainakin 45 ihmistä kuoli ja 79 loukkaantui.

Venäjä hyökkäsi laajasti Ukrainan energianjakeluverkkoa ja muita siviilikohteita kohtaan. Iskuja kohdistettiin energianjakeluun ainakin kuudella alueella: Kiovan, Harkovan, Lvivin, Ivano-Frankivskin, Zaporižžjan ja Vinnytsian alueilla.

Dniprossa yksi järeistä venäläisistä ballistisista H-22-risteilyohjuksista osui asuinkerrostaloon, ja tuhosi siitä suuren osan. Kaksi porrasta sortui raunioiksi asukkaineen kerrosten 2–9 väliltä. Raivaustyöt jatkuivat usean päivän ajan. Tiistaina 17. tammikuuta iltapäivään mennessä oli raportoitu jo 45 siviilin kuolleen ja 79 loukkaantuneen, näiden joukossa kuusi kuollutta ja 16 loukkaantunutta lasta. Rakennuksesta oli pelastettu 39 ihmistä, josta kuusi oli lapsia. Viidestä lapsesta tuli oprpoja iskun seurauksena. 20 henkeä oli yhä kateissa tiistaina.

Ukrainan valtiollisen syyttäjäviraston mukaan Dnipron ohjusiskun toteutti ilmeisesti Venäjän ilmavoimien 52. kaartin raskas pommituslentorykmentti. Sen kotitukikohta on Šaikovkan lentotukikohta Venäjän Kalugan alueella. Venäjä väitti, että Dnipron joukkosurman aiheutti risteilyohjusta torjunut Ukrainan ilmatorjunta. Kiova kuitenkin kiisti tämän todeten, ettei se pystyisi ampumaan alas käytettyä ohjustyyppiä. EU:n puheenjohtajamaan Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tuomitsi Venäjän tietoisesti siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistetut iskut sotarikoksina.

Britannian pääministeri Rishi Sunak kertoi lähettävänsä 12 Challenger 2 -taistelupanssarivaunua Ukrainaan. Aseilla on tarkoitus ”auttaa puskemaan venäläisjoukkoja takaisin”. Ukrainan pääministerin mukaan päätös on oikeansuuntainen signaali. Suomalaisen panssarijoukkojen asiantuntijan, everstiluutnantti evp Olli Dahlin mukaan taistelupanssareita tulisi lähettää vähintään prikaatin verran eli sata taistelupanssarivaunua, että niitä varten kannattaisi järjestää koulutus, huolto ja tuki. Joulukuussa Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zalužnyin kertoi maansa tarvitsevan 300 taistelupanssarvaunua, 600–700 jalkaväen taisteluajoneuvoa ja 500 haupitsia vihollisjoukkojen lyömiseksi takaisin Ukrainan tunnustettujen valtionrajojen taakse.

Sunnuntaina 15. tammikuuta

Dniproon julistettiin kolmen päivän suruaika venäläisten edellispäivänä kerrostaloon osuneen, kymmeniä ihmisiä surmanneen ohjusiskun johdosta.

Venäjän asevoimat hyökkäsi jälleen siviilikohteita kohtaan Hersonin alueella. Hyökkäys vaurioitti myös myös sairaalaa. Venäjän joukot iskivät rakettiaseella lisäksi toistamiseen (edellisen kerran joulukuun puolivälissä) Punaisen Ristin toimistoon Hersonin alueella.

Tammikuun loppupuolen 2023 Sundance elokuvajuhlissa esitetään useita ukrainalaisia elokuvia.

Maanantai 16. tammikuuta

Venäjä jatkoi öisiä ohjusiskujaan S-300-ohjuksilla asuintaloihin muun muassa Zaporižžjan alueella.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War erittelee Venäjän valtion- ja sotilasjohdon päätöksien ja puheiden pohjalta maan Ukrainan sotatoimiin liittyviä alkuvuoden 2023 strategisia toimintalinjoja (LOE, lines of effort). Moskovan Kreml ryhtyy nyt toimiin ”erikoisoperaation” muuttamiseksi laajamittaiseksi tavanomaiseksi sodaksi. Siksi Venäjä olisi ISW:n arvion mukaan toteuttamassa muutoksia väestön liikekannallepanossa, sotilasjoukkojen organisoinnissa ja sotateollisuuden toimissa.

Ukraina kertoi maanantaina 16. päivänä taistelujen yhä jatkuvan osassa Soledaria ja sen lähistöllä maataan puolustavien ukrainalaisten ja maahantunkeutuneiden venäläisten välillä. Venäjällä palkkasotilasyhtiö Wagnerin rahoittaja Jevgeni Prigožin on silti ryhtynyt jo jakelemaan mitaleja ”Soledarin valtaamisesta”.

Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla on Sevastopolissa ammuttu miehittäjämaan asettaman kuvernöörin mukaan alas 10 ukrainalaisdroonia.

Turkki on lupautunut välittäjäksi ja humanitäärisen avun tarjoaksi suuren, jopa tuhannen sotavangin vaihdon valmisteluissa.

Ukrainassa tiedusteluviranomainen väitti Venäjän presidentti Putinin käskeneen äskettäin Ukrainan sotatoimien komentoon nimittämänsä, aiemmin Venäjän pääesikuntaa johtaneen kenraali Valeri Gerasimovin valtaamaan Donbasin maaliskuuhun 2023 mennessä. Aikaraja ei ole ensimmäinen, minkä Putin on Venäjän asevoimien taisteluista vastaaville tämän tavoitteen saavuttamiseksi Venäjän hyökkäyssodan aikana antanut.

Tiistaina 17. tammikuuta

Ukrainan rautatiet uudelleenkäynnistää kaksi päivittäistä rautatievuoroa Ukrainan Taka-Karpatian Rah’ivista Romanian pohjoisrajan Valea Vișeuluihin keskiviikosta 18. tammikuuta lähtien. Valea Vișeuluista on jatkoyhteys rautateitse Bukarestiin ja Clujiin. Vuonna 2022 Ukrainan rautatiet kunnosti käytöstä 2011 poistetun Rah’ivin rautatieaseman sekä kunnosti 19,2 kilometriä rautatietä ja korjasi 12 siltaa junavuoron mahdollistamiseksi. Myös toinen Romanian rajalle johtava ratayhteys kunnostettiin, minkä jälkeen Ukrainalla on nyt neljä toimintakuntoista rautatielinjaa Romanian rajan yli.

Saksa nimitti uudeksi puolustusministerikseen kansainvälisesti tuntemattoman, mutta teräväsanaiseksi ja asialliseksi luonnehditun veteraanipoliitikko Boris Pistoriuksen. Kiireellisen alkuvaiheen tehtävänsä Pistorius perii edeltäjältään: Saksan kannan muotoilemisen Ukrainan avustamisessa. Erityisen polttavana on pidetty Saksan näkemystä saksalaisvalmistesten taistelupanssareiden lähettämisestä Ukrainaan. Useat maat ovat ilmaisseet haluavansa lähettää Ukrainaan saksalaisvalmisteisia Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja tai haluavansa kompensoida taloudellisesti luovutuksia näitä lähettäville maille.

Keskiviikkona 18. tammikuuta

Kiovan alueen Brovaryssä on pudonnut Ukrainan valtion hätäpalvelun Super Puma -helikopteri päiväkodin pihalle. Myös osa päiväkodista tuhoutui, ja paikalla syttyi tulipalo. Onnettomuudessa kuoli 14 ihmistä mukaan luettuna yksi lapsi. Seuraavana päivänä sairaalassa oli yhä 16 ihmistä, heidän joukossaan kuusi lasta. Helikopterissa olleet Ukrainan sisäministeri Denys Monastyrskyi, varasisäministeri ja valtiosihteeri olivat menehtyneiden joukossa. Kopterin putoamisen syy ei ollut tässä vaiheessa tiedossa.

Torstaina 19. tammikuuta

Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman erityistuomioistuimen perustamisesta Venäjän Ukrainaan kohdistaman aggression eli Venäjän hyökkäyssodan johdosta. Tuomioistuimen varsinainen perustaminen tapahtuisi myöhemmin myötämielisten maiden ja YK:n yleiskokouksen tuella.

Serbiassa on noussut kohu venäläisestä Wagner-palkkasotilasryhmittymän rekrytointivideoista, joissa väitetään serbialaisten vapaaehtoisten harjoittelevan venäläisjoukkojen kanssa Ukrainassa. Serbian presidentti Aleksandar Vučić kommentoi vihaisesti asiaa kansallisessa televisiolähetyksessä. Serbialaisten osallistuminen sotatoimiin ulkomailla on lainvastaista.

Perjantaina 20. tammikuuta

Venäjä kohdisti perjantaina sotilaallisia iskuja Ukrainan kahdeksalle alueelle; tulitusta on kohdistettu Zaporižžjan, Dnipropetrovskin, Harkovan, Donetskin, Luhanskin, Mykolaijivin, Sumyn ja Hersonin alueille. Iskuissa on kuollut ainakin viisi ja loukkaantunut 13 ihmistä.

Saksan Ramsteinissa sijaitsevassa lentotukikohdassa pidettiin suuri Ukrainan tukea käsittelevä kokous perjantaina 20. tammikuuta. Ukrainan presidentti osallistui kokoukseen etäyhteydellä.

Saksan tuore puolustusministeri Boris Pistorius kertoi Ramsteinissa, yhdysvaltalaisessa lentotukikohdassa järjestetyn 40:n Ukrainaa tukevan maan kokouksen jälkeen, ettei vielä tiedä milloin Saksa tekee päätöksensä Leopard-panssarivaunusta ja mikä päätös olisi. Päätös kuitenkin tehtäisiin pikaisesti. Myös kokoukseen osallistuneen Suomen puolustusministeri Mikko Savolan mukaan asia ei ollut vielä ”valmis päätettäväksi”. Toisaalta Savolan mukaan Suomi ei kertoisi Leopardien lähettämisestä julkisuuteen, vaikka päättäisikin lähettää aseita Ukrainaan. Suomen käytäntönä ei ole ollut kertoa aseapunsa sisältöä julkisuuteen.

Useat maat kertoivat tällä viikolla mittavista aseapupaketeista Ukrainaan. Esimerkiksi Yhdysvallat kertoi uudesta 2,3 miljardin euron suuruisesta aseavusta ja Suomi 400 miljoonan euron suuruisesta avusta. Muun muassa Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä lähetetään Ukrainaan useasta maasta. Yhdysvaltalaiseen apupakettiin ei kuulunut taistelupanssarivaunuja, mutta mukana oli esimerkiksi kahdeksan Avenger-ilmatorjuntajärjestelmää ja kymmeniä Ukrainan joulukuussa pyytämiä panssaroituja sotilasajoneuvoja (59 kpl Bradley, 90 kpl Stryker, yli 400 kevyempää panssaroitua sotilasajoneuvoa). Britannia ilmoitti edeltävänä viikonloppuna toimittavansa Ukrainalle muun muassa 14 Challenger 2 -taistelupanssarivaunua ja huoltotarpeita 100 panssarivaunun tai panssariajoneuvon kunnossapitämiseen. Kenraalimajuri evp Pekka Toverin mukaan viikon sisään kerrotut aseavut ovat merkittäviä, mutta tarvittaisiin myös Leopard 2 -tyylin taistelupanssarivaunuja, jotka kykenisivät murtamaan hyökkääjän puolustuksen. Toistaiseksi luvatuilla aseilla Ukraina jäisi vielä alakynteen Venäjään verrattuna.

Yhdysvallat luokitteli Venäjän palkka-armeijayrityksen Wagner-joukot kansainväliseksi rikollisorganisaatioksi. Yhdysvallat on epäillyt yrityksen esimerkiksi ostaneen ohjus- ja rakettiaseita Pohjois-Koreasta. Luokitus Italian mafian sekä Japanin ja Venäjän järjestäytyneiden rikollisorganisaatioiden tapaiseksi kansainväliseksi rikollisorganisaatikoksi mahdollistaa aiempaa laajempien pakotteiden käyttöönoton.

Lauantaina 21. tammikuuta

Moldovan ulkoministeri Nicu Popescun mukaan Moldova toivoo ja odottaa, että Venäjä kärsisi tappion Ukrainassa. Ulkoministerin mukaan tämä voisi johtaa siihen, että venäläisjoukot vetäytyisivät rauhanomaisesti myös Transnistriasta. Moldovan presidentti Maija Sandun mukaan venäläiset sotilaat ovat laittomasti Transnistriassa, ja Sandu on toivonut Venäjän noin 1 700 sotilaan joukkojen poisvetämistä. Transistrian asevoimien suuruus on noin 7 500 sotilasta, mutta liikekannallepanolla sotilaiden lukumäärää voidaan kasvattaa.

Ukrainan tukijamaiden kokous Saksan Ramsteinissa sijaitsevassa yhdysvaltalaisessa lentotukikohdassa päättyi. Usean EU-maan edustajat kritisoivat Saksaa sen viivytellessä päätöstään, tukeeko se Saksalta Leopard 2 -panssarivaunuja ostaneiden maiden aikeita lähettää näitä aseita Ukrainaan, ja lähettäisikö se itse taistelupanssareita Ukrainaan. Myös Saksan liittopäiviltä esitettiin kritiikkiä Saksan kannan viipymisestä; kritiikki kohdistui erityisesti liittokansleri Olaf Scholziin. Ukrainassa tunnettiin kuitenkin tyytyväisyyttä luvatuista asepaketeista sekä siitä, että Ukraina sai lupauksen useista Patriot-ilmatorjuntajärjestelmistä. Osittaisena läpimurtona Ukrainan puolustusministeri Reznikov piti mahdollisuutta aloittaa ukrainalaissotilaiden koulutus Leopard 2 -taistelupanssareiden käyttöön maissa, joilla on näitä käytössään vaikkei Saksasta oltu vielä saatu hyväksymistä panssareiden toimittamiselle.

Venäjän asevoimat kertoi käynnistäneensä hyökkäyksen Zaporižžjan alueella ja väitti saavuttaneensa ”edullisempia rintamalinjoja ja -asemia”. Alueen kuvernööri kertoi, että 21:tä kaupunkia tai taajamaa kohti oli ammuttu; yhteensä Venäjä olisi iskenyt tykistöasein 120 kertaa edellisyön aikana. Lauantai-iltana myös Ukraina viestitti, että Venäjä on tulittanut tehostetusti tykistöllään 25:ttä asutuskeskusta Zaporižžjan alueella edellisen 24 tunnin aikana ja tehnyt myös ilmaiskun alueelle. Ainakin yksi siviili kuoli hyökkäyksissä. Ukrainan asevoimat vahvisti, että venäläiset testasivat pienillä sotilasryhmillä ukrainalaispuolustusta, joka ilmoituksensa mukaan torjui nämä pienten joukkojen etenemisyritykset alueella.

Ruotsissa tanskalais-ruotsalainen äärioikeistolaisen Stram Kurs -pienpuolueen perustanut poliitikko, oikeustieteen kandidaatti ja oman kirkkokunnan perustanut teologian opiskelija Rasmus Paludan järjesti mielenilmauksen. Siinä hän (taas) poltti Koraanin, tällä kertaa Turkin suurlähetystön edessä. Turkki suuttui provokatiivisesta tapahtumasta, ja jäädytti Ruotsin Natoon liittymiseksi tarvittavaan Turkin kannatukseen liittyvät neuvottelut Ruotsin kanssa. Joidenkin uutislähteiden mukaan ehdotus mielenilmaisusta oli lähtöisin osin venäläiselle uutiskanava Russia Todaylle (RT) työskentelevältä ruotsalaistoimittaja Chang Frickiltä, joka oli myös maksanut mielenosoitusluvan.

Monet ihmiset ovat Moskovassa laskeneet kukkia sekä tuoneet valokuvia ja leluja ukrainalaisrunoilija Lesja Ukrajinkan patsaalle. Tällä improvisoidulla muistotavalla on osoitettu osanottoa Venäjän ohjusiskussa Dniprossa surmansa saaneiden siviilien muistolle. Tuntemattomat henkilöt ovat poistaneet toistuvasti muistomerkille tuotuja kukkia, ja joitain surijoita on pidätetty muistomerkin ääreltä. Tämä ei ole lopettanut uusia surijoita tuomasta kukkien muistomerkille.


Maanantaina 23. tammikuuta

Pohjois-Afrikan Marokko on lähettänyt Ukrainaan noin 20 neuvostoaikaista T-72B-panssarivaunua. Ukrainan ostamat panssarivaunut on modernisoitu Tšekeissä ennen niiden toimittamista Ukrainaan.

Torstaina 26. tammikuuta

Venäjä teki yöstä alkaen jälleen laajemman mittakaavan ohjus- ja räjähdelennokkihyökkäyksiä Ukrainaan päivittäisten tykistöiskujen ja rintamasodakäynnin lisäksi. Torstain vastaisena yönä Venäjä laukaisi Asovanmeren suunnalta 24 iranilaista räjähdelennokkia, jotka Ukraina väitti torjuneensa. Tämän jälkeen Venäjä hyökkäsi 55 ohjuksella Ukrainaan. Ohjukset olivat muun muassa tyyppiä H-59, Kalibr ja Kinžal; Ukraina kertoi pudottaneensa 47 ohjusta. Iskujen seurauksena on kuollut ainakin 11 ihmistä ja loukkaantunut monia. Osa ohjusiskuista tuhosi muun muassa energiantuotannon tai -siirron rakenteita, jolloin Ukrainassa jouduttiin toteuttamaan hätäsähkökatkoja.

Useat maat ovat edellisen viikon aikana luvanneet Ukrainalle aseapua. Tähän apuun kuuluisi myös taistelupanssarivaunuja. Venäjä esitti väitteen, että tällainen materiaalinen tukeminen tekisi aseavun antajista sodan osapuolia. Väite on tyrmätty laajalti kansainväliseen oikeuskäytäntöön pohjautumattomana.

Venäjä on julistanut uutissivusto Meduzan ei-toivotuksi toimijaksi ”turvallisuusuhkana Venäjälle”. Maa pyrkii tällä tiukennuksella estämään ulkomaille muuttaneen, suositun verkkosivuston käytön, sivuston toimittajien ja avustajien toiminnan sekä esimerkiksi kriminalisoimaan sivuston lukijoita edelleenjakamasta sen uutisia Venäjällä. Uutissivusto on todentanut esimerkiksi sosiaalisen median tietojen avulla Venäjän virallista ilmoitusta useampien Venäjän asevoimien sotilaiden kuoleman Ukrainan sotatoimissa. Meduza on tuonut myös esille, kuinka Venäjä on liikekannallepanossaan kutsunut miehiä sotilaspalvelukseen korostetusti etnisten vähemmistöjen ja alhaisemman tulotason alueilta. Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan Meduzan toiminnan estämisyrityksen ohella myös ihmisoikeusjärjestö Moskovan Helsinki-ryhmän hajottaminen, ja rauhannobelisti Andrei Saharovin keskuksen häätäminen, kertovat totalitarismin syventymisestä Venäjällä.

Ukrainalainen Haluan elää -puhelinpalvelu, joka on tarkoitettu venäläisille ja sen nukkevaltioiden Ukrainassa taisteleville sotilaille ja heidän läheisilleen, on Ukrainan hallituksen mukaan ollut edesauttamassa yli 6 500 hyökkäävän osapuolen sotilaan antautumisessa ukrainalaistaistelijoille.

Perjantaina 27. tammikuuta

EU:n oikeusministerit kokoontuivat Tukholmassa. Kokouksen aiheina olivat oikeudellinen yhteistyö organisoitua rikollisuutta vastaan ja Venäjän Ukrainassa tekemien keskeisimpien kansainvälisten rikosten syyllisyyttä koskevista kysymyksistä keskusteleminen.

Venäläisjoukot ovat hyökänneet Donetskin alueen Vuhledariin.

Lauantaina 28. tammikuuta
Donetskin alueen Kostjantynivkassa kolme ihmistä kuoli Venäjän aamuisessa ohjusiskussa 28. tammikuuta.

Bah’mutin suunnalla Venäjän asevoimien joukkojen arvellaan olevan korvaamassa Wagner-palkkasotilasryhmittymän kuukausien hyökkäyksissä kuluneet joukot.

Venäjä väittää Ukrainan asevoimien iskeneen tahallisesti itäisessä Ukrainassa, Venäjän miehitysalueella Novoaidarissa sijaitsevaan sairaalaan. Väitteen mukaan raketti-iskussa olisi kuollut 14 ja loukkaantunut 24 potilasta tai henkilökunnan jäsentä. Reuters ei ole pystynyt vahvistamaan väitettä.

Ukrainan pohjoispuolella sijaitsevalla Venäjän Brjanskin alueella on ainakin kuutta alakoulua kehotettu varautumaan siihen, että tilat otetaan sotilaiden majoituskäyttöön. Brjanskin alueella varaudutaan sotatilalain julistamiseen.

Ukrainan syyttäjäviraston tammikuun 28. päivän katsauksen mukaan Venäjän asevoimat olisi tehnyt 66 743 sotarikosta tai muuta aggressioon (hyökkäykseen) kytkeytyvää rikosta Ukrainassa Venäjän laajemman, helmikuussa 2022 alkaneen hyökkäyssodan aikana.

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR:n johtaja Filippo Grandin mukaan Venäjä rikkoo sodanaikaisen lastensuojelun perusperiaatteita Ukrainassa, kun se jakaa miehitysalueillaan ukrainalaisille lapsille Venäjän passeja ja ohjaa näitä lapsia adoptoitavaksi. Grandin mukaan tulisi perustaa puolusta-ja-palauta -mekanismeja hyökkäyssodan aikana Venäjälle siirrettyjen lasten ja aikuisten avustamiseksi ja rikoksiin syyllistyneiden rankaisemiseksi.

Sunnuntaina 29. tammikuuta

Venäjän opetusministeriö militarisoi korkeakouluopetusta. Syyskuusta 2023 alkaen ministeriö on määrännyt pakolliseksi yliopisto-opintojen osaksi ”Elämän turvallisuuden perusteet” -kurssiin liittyvän opetusjakson, johon kuuluu Ak-sarjan konepistoolilla ja käsikranaateilla harjoittelu, sotilaallisten harjoitteiden ja tervehdysten sekä henkilökohtaisten suojainten käytön opettelu. Samantapaiset harjoitteet olivat pakollisia Neuvostoliitossa ja Venäjällä vuoteen 1993 saakka.

Maanantaina 30. tammikuuta

Ukrainan presidentti kuvasi taistelujen tilannetta sekä Donetskin alueen Bah’mutissa että Vuhledarissa hyvin ankaraksi. Venäjä hyökkäsi jatkuvasti molempiin kaupunkeihin ja muuallekin Donetskin alueen rintamilla.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) pitää todennäköisenä, että Venäjä valmistelisi laajempaa hyökkäystä Itä-Ukrainassa. Helmi-maaliskuussa hyökkäykseen voitaisiin tuoda mukaan suurempi joukko syksyllä liikekannallepantuja reserviläisiä.

Tiistaina 31. tammikuuta

Ukrainan pääministeri Denys Šmyhal linjasi viisi kotimaansa kiireellisintä jälleenrakennuksen osa-aluetta. Nämä ovat 1) energiasektori, jonka rakennetta tulisi hajauttaa haavoittuvuuden vähentämiseksi; 2) asuntojen korjaaminen ja rakentaminen ukrainalaisten kotiinpaluun mahdollistamiseksi; 3) humanitaarinen miinanraivaus, koska yli 30 prosentissa Ukrainaa on mahdollisesti räjähtämättömiä ammuksia tai miinoja; 4) kriittisen infrastruktuurin ja sosiaalisten rakenteiden kuntoonsaattaminen - tiet, sillat, peruspalvelut, vesi-, lämpö- ja kaasuverkot, koulut ja sairaalat; sekä 5) yksityisen sektorin tukeminen. Šmyhal oli jo aiemmin tammikuussa Maailman talousfoorumissa Davosissa todennut, että Ukrainan sodanjälkeinen jälleenrakentaminen olisi toisen maailmansodan jälkeen suurin jälleenrakennushanke.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan Ukraina olisi käyttänyt henkilömiinoja taistellessaan venäläisjoukkoja vastaan. Venäjä ei ole Ukrainan tavoin henkilömiinojen kieltosopimusta ratifioinut eikä näitä miinoja hävittänyt.

Useat yksityiset asekauppiaat nostivat voimakkaasti hintojaan Venäjän hyökkäyssodan johdosta kasvaneen kysynnän tilanteessa keväällä 2022. Osaksi hintojen nousua selittivät asevälittäjien toimitusketjut; tämä tuli esimerkiksi esille olalta laukaistavien RPG-7-sinkojen ammusten hinnoissa. Osaksi välimiesten tarvetta oli selitetty sodanaikaisena turvallisuustoimena, alkuperäisesen myyjien tarpeena etäännyttää tietoa osuudestaan asetoimituksessa. Toisaalta sotatilan aikainen asekauppa – jolloin kauppoja ei tuoda julkisuuteen – tarjoaa mahdollisuuksia myös korruptiolle. Yksityinen, noin 500 käytetyn panssaroidun taisteluajoneuvon belgialainen varastoija- ja asekauppayritys OIP on saanut useita kyselyjä varastoistaan. Britannia on ostanut jo yritykseltä panssaroituja M113-miehistönkuljetusvaunuja Ukrainaan toimitettavaksi. Esimerkiksi Belgia, joka 2010-luvulla myi vanhat Leopard 1 -taistelupanssarivaununsa yritykselle, on äskettäin tiedustellut mahdollisuutta ostaa varastoidut, mutta mahdollisesti mittavia kunnostuksia vaativat vaunut takaisin, Ukrainaan toimittamista varten. Aseiden myyminen tähän tarkoitukseen tuli mahdolliseksi, kun Saksa myöntyi antamaan vientiluvan uudemmille Leopard 2 -taistelupanssarivaunuille. Sen sijaan (pankki- ja yrityssektoriaan vain niukasti Venäjän markkinoilta poisvetänyt) Itävalta ei ole myöntänyt OIP:lle edelleenmyyntilupaa Ukrainaan kevyemmille, mutta parempikuntoisille SK-105-tankeille.

Helmikuu 2023

Keskiviikkona 1. helmikuuta

Ukrainan opetusministerin mukaan lähes 4 500 (4 463) ukrainalaista koulua, eli runsas 30 prosenttia kaikista Ukrainan oppilaitoksista, antaa opetusta ainoastaan verkkopohjaisen etäopetuksen kautta. Turvallisuussyistä kaikki kouluopetus Donetskin, Harkovan, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueilla tapahtuu etäopetuksena. Runsas 8 500 oppilaitosta antaa lähiopetusta tai yhdistää lähi- ja etäopetusta. Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen 406 oppilaitosta on tuhoutunut täysin ja lisäksi 2 600 oppilaitoksen rakennuksia on vaurioitunut.

Venäjän ilmoituksen mukaan Ukrainan asevoimien joukoista menehtyi tammikuussa 6 500 taistelijaa. Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui puolestaan 21 700 taistelijaa tammikuussa 2023. Tämä vastasi 16,9 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128 420 kaatunutta tammikuun loppuun 2023 mennessä); tappiotilastojen perusteella tammikuu 2023 oli Venäjän joukoille verisin sotakuukausi tähän mennessä.

Tammikuussa (suluissa kertymä koko sodassa helmikuun 24 päivästä 2022 lähtien eli 342 sotapäivän aikana) Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt 178 (3 209) panssarivaunua, 298 (6 382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 341 muuta ajoneuvoa (5 061, luku sisältää tankkiautot), 186 (2 207) tykkiä, 35 (458) raketinheitintä, 8 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 10 (293) lentokonetta, 14 (283) helikopteria, 19 (200) erikoislaiteyksikköä sekä kaksi alusta tai venettä. Lisäksi Ukraina olisi pudottanut tammikuussa 2023 yhteensä 73 (sodassa yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 159 (1951) taktista UAV-laitetta. Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Torstaina 2. helmikuuta

Euroopan komissio kertoi lahjoittavansa 2 400 sähkögeneraattoria Ukrainalle aiemmin lahjoitettujen 3 000 generaattorin lisäksi. Komissio tarjosi Ukrainalle myös mahdollisuutta tulla mukaan Euroopan unionin yhteisiin maakaasuostoihin kutsumalla Ukrainan EU:n energiayhteistyön (engl. EU Energy Platform) piiriin.

Perjantaina 3. helmikuuta

Yhdysvallat on luvannut toimittaa uuden 2,17 miljardin dollarin suuruisen tukipakettinsa osana Ukrainaan 150 kilometriä kantavia GLSDB-tykistöohjuksia (engl. ground-launched small-diameter bombs). Nämä ovat verraten edullisia, mutta jopa metrin tarkuudella maaliin ohjattavia ammuksia, jotka yhdysvaltalainen Boeing ja ruotsalainen Saab ovat yhdessä kehittäneet. Tykistöohjukset voidaan ampua MRLS-raketinheitinjärjestelmien kanssa yhteensopivilla asejärjestelmillä, kuten Himars-raketinheittimillä. GLSDB-täsmäammusten toimitus ei tapahtune lähikuukausina muun muassa, koska näitä aseita ei ole varastoituna vielä missään. Näitä pitkän kantaman tarkkuusammuksia ei vielä ole myyty kaupallisesti yhdellekään asevoimalle. Siten suunniteltu GLSDB:ien toimitus ja niistä saatava kenttäkokemus voisi toimia valmistajille referenssinä myöhemmissä kaupoissa. Mahdollisina pitkän kantaman tykistöohjusten käyttökohteina on mainittu miehittäjän rintamalinjan takana sijaitsevat asevarastot ja tukikohdat Ukrainassa, mukaan luettuna miehitetyllä Krimin niemimaalla. Ukraina on vakuuttanut, ettei se ampuisi saamiaan kauaksi kantavia ammuksia Venäjän puolelle. Tämän on arvioitu viittaavan myös Ukrainan toiveeseen saada käyttöönsä Himars-raketinheittimiin sopivia pitemmän kantaman ATACMS-tykistöohjuksia, joita on jo usean valtion asevarastoissa.

Lauantaina 4. helmikuuta

Ukrainan asevoimien mukaan Venäjän asevoimat kumppaneineen olisi kärsinyt jo yli 130 tuhannen sotilaan tappion helmikuussa 2022 alkaneessa hyökkäyssodassaan. Aamukatsauksen mukaan arvioitu luku olisi 130 590, josta edellispäivän aikana kuolleiksi kerrottiin 720 sotilasta. Osa länsimaisista lähteistä on viikon aikana arvioinut tappioluvut selvästi suuremmiksi. Arvioissa on suurta määrällistä ja sisällöllistä vaihtelua. Osassa arvioista tappioiksi katsotaan kuolleet, toisissa myös loukkaantuneet. Sotatilan aikana kumpikaan osapuoli ei ole halunnut kertoa todellisia sotilasjoukkojensa uhrilukuja.

Vankienvaihdossa Ukrainaan palasi 116 ja Venäjälle 63 sotavankia. Vaihtoon sisältyi myös menehtyneiden sotilaiden palautuksia.

Venäjä on siirtänyt Mariupoliin runsaasti sotilaita. Kaupungin pormestarin avustajan arvion mukaan siellä olisi siirtojen jälkeen noin 30 000 sotilasta.

Ukrainan mukaan ukrainalaisten henkilötietoja sisältäviä rekistereihin on kohdistetty virallisten tietojen mukaan yli 2 000 venäläistä kyberhyökkäystä edellisen vuoden aikana (24. helmikuuta 2022 lähtien). Todellinen kyberoperaatioiden lukumäärä voi olla huomattavasti suurempi. Ukrainalaisten henkilötietoja sisältäviin järjestelmiin kohdistettujen kyberoperaatioiden ohella kyberiskuja on kohdistettu erityisesti energiajärjestelmiin sekä Ukrainan ulkoministeriön ja puolustusministeriön tietojärjestelmiin. Myös kansalaisten käyttämää Diia-palveluun on yritetty tunkeutua.

Sunnuntaina 5. helmikuuta
Harkovan kansallisen kaupunkitalouden yliopiston rakennus Venäjän tekemän raketti-iskun jälkeen (5.2.2023).

Venäläisjoukot ovat Ukrainan kansallisen vastarintakeskuksen mukaan poistaneet miehitetyllä Luhanskin alueella runsaasti ukrainalaista kirjallisuutta yleisistä kirjastoista ja kouluista. Poistetut kirjat olisi sitten poltettu paikallisissa lämpövoimaloissa. Jo aiemmin oli Venäjän nukkehallintoa Luhanskin alueella kehotettu takavarikoimaan 365 ukrainalaita kirjanimikettä alueen kouluista ja kirjastoista.

Maanantaina 6. helmikuuta

Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidain mukaan Venäjän tykistötuli alueella on ollut viime aikoina aiempaa vähäisempää, koska venäläisjoukot ovat säästelleet ammuksia laajamittaista hyökkäystä varten. Hänen mukaansa kasvava joukko Venäjän reserviläisiä ja tankkeja (mukaan luettuna T-90-taistelupanssarivaunuja) on suuntaamassa Luhanskin alueelle. Joukkojen kokoamiseen Venäjä tarvitsisi hänen arvionsa mukaan ”mahdollisesti vähintään kymmenen päivää”. Tämän arvion mukaan Venäjän hyökkäys voisi ajoittua helmikuun loppupuolelle.

Venäjän mahdollisen hyökkäyksen on arvioitu kohdistuvan todennäköisesti Luhanskin alueen länsiosaan. Tätä näkemystä tukee Ukrainan yleisesikunnan havainto, että Venäjä olisi tuonut Luhanskin alueelle haavoittuneiden hoitoa tarjoavia sotasairaalayksiköitä. Vaihtoehtoisena Venäjän hyökkäyssuuntana pidetään etelää. Toisaalta Ukrainan eteläosien suunnalta tehtävällä Venäjän hyökkäyksellä saatettaisiin pyrkiä ohjaamaan Ukrainan pääjoukkoja puolustusryhmitykseen, ennen kuin Venäjä tekisi päähyökkäyksensä toisaalle Donbasissa.

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterresin mukaan rauhan näkymät ovat pienenemässä Ukrainassa. Sodan laajenemisen ja verisemmäksi muuttumisen mahdollisuus on hänen mukaansa kasvamassa.

Itä-Ukrainan sodan ja Venäjän hyökkäyssodan (2022–) aiempien vaiheiden seurauksena ukrainalaisia evakkoja on sijoittunut runsaasti Kiovan, Harkovan, Zaporižžjan ja Dnipron suurkaupunkeihin. Toisaalta Venäjä on tuhonnut sähkö- ja lämpövoimaloita sekä asuinrakennuksia paljon maan itä- ja keskiosista. Siviili-infrastruktuuriin kohdistetut tuhotyöt kärjistävät erityisesti talvikaudella alueelle tilapäisesti muuttaneiden ja siellä asuvien humanitaarista kriisiä. Viisitoista erityisen haavoittuvaa Ukrainan piiriä sijoittui Dnipron, Donetskin ja Harkovan alueille. Näissä piireissä asui yhteensä lähes 800 000 evakkoa.

Tiistaina 7. helmikuuta

Ukrainan asevoimat raportoi surmanneensa yli tuhat (1 030 ”eliminoitu”) venäläissotilasta edellisen vuorokauden aikana. Päiväkohtaisesti raportoitu maahantunkeutujan uhriluku on yksi Venäjän hyökkäyssodan suurimpia tai suurin. On huomattava, että Ukrainan ilmoittamaa venäläistappion suuruus on yksipuolinen arvio, jota ei ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjän sotilasjohto saattaa kiirehtiä laajemman hyökkäyksen aloittamista vallatakseen Ukrainan Donetskin alueen epärealistisessa aikataulussa ja todennäköisesti riittämättömällä aseellisella voimalla. Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjä on ilmeisesti pyrkinyt käynnistämään laajempaa hyökkäystä jo tammikuun alkuvaiheesta lähtien, muttei ole pystynyt etenemään kuin joitain satoja metrejä viikoittain.

Usean maan tutkivien journalistien järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota selvittelevä OCCRP-hanke (engl. Organized Crime and Corruption Reporting Project) esittää, että Venäjä on vuodesta 2014 lähtien maksanut usean EU-maan poliitikoille heidän tuestaan Krimin miehityksen laillistamiseksi ja tästä syystä Venäjään kohdistettavien pakotteiden estämiseksi. Lahjontaa olisi tapahtunut ainakin Italiassa (Veneto, Liguria ja Lombardia) ja Kyproksella. Venäläislobbarit järjestivät ja maksoivat myös matkoja miehitetylle Krimille ainakin Italian, Itävallan, Puolan, Saksan ja Tšekin poliitikoille.

Keskiviikkona 8. helmikuuta

Yhdysvaltalainen ajatuspaja ISW arvioi venäläisten tiedotusvälineiden kertoman pohjalta, että Venäjän asevoimat olisi aloittanut suuremman hyökkäyksen Luhanskin alueen länsiosassa, Svatoven ja Kreminnan suunnalla konventionaalisilla joukoilla. Ukrainan asevoimat ovat toistaiseksi estäneet venäläisjoukkojen merkittävän etenemisen. ISW arvioi, että aloite tällä rintamaosuudella olisi siirtynyt ukrainalaisilta venäläisjoukoille. Arvion mukaan Venäjän asevoimat ei vielä hyökkää täydellä voimallaan vaan on asteittain voimistanut hyökkäystään. ISW esittää, ettei Venäjä olisi vielä tuonut esimerkiksi kaikkia Luhanskin alueelle jo siirrettyjä, aiemmin Valko-Venäjällä harjoitelleita panssaroituja joukkojaan taisteluihin.

ISW:n mukaan Donetskin kansantasavallaksi kutsutun Venäjän nukkevaltion asevoimien alaisuuteen olisi siirretty venäläinen tykistöpataljoona, ja mahdollisesti muitakin venäläisjoukkoja. Arvion mukaan tällä on pyritty vahvistamaan taistelutappioiden heikentämiä Donetskin nukkevaltion asevoimia, joka taistelisi muun muassa Donetskin kaupungin läheisyydessä. ISW:n arvioiden mukaan Venäjän asevoimien johto yrittää integroida sekä Donetskin että Luhanskin niin sanottujen kansantasavaltojen (Venäjän nukkevaltioiden) asevoimia osaksi Venäjän asevoimia, mutta ennakoi tästä integrointipyrkimyksestä syntyvän vaikeuksia.

Venäjän pääministeri Mihail Mišustinin mukaan Venäjän valtio pyrkii tukemaan taloudellisesti asevoimien hyväksi toimivien yritysten uusiutumista ja varaa huomattavan suuren rahasumman aseostoihin.

Yhdysvaltain presidentti Biden totesi kansakunnan tilaa käsittelevässä puheensa aikana Yhdysvaltain kongressissa, osoittaen sanansa läsnä olleelle Ukrainan suurlähettiläälle, että Yhdysvallat pysyy Ukrainan tukena ”niin kauan kuin on tarpeen” (engl. Ambassador, America is united in our support for your country. We will stand with you as long as it takes).

Siperialaista toimittaja Maria Ponomarenkoa syytettiin Barnaulin oikeusistuimessa ”asevoimia koskevan valeuutisen” julkaisemisesta 17. maaliskuuta 2022; syyttäjä vaati hänelle yhdeksän vuoden vankeutta. Hänen kirjoitti uutisen venäläisten Mariupolin teatteritalon pommittamisesta ja siellä surmansa saaneista siviileistä edellisiltana julkaistuihin ukrainalaisiin lähteisiin nojautuen. Ponomarenko tuli uutisoineeksi asiasta eri tavalla, kuin mitä vasta Ponomarenkon uutisen jälkeen julkaistu Venäjän ulkoministeriön ja puolustusministeriön virallinen muotoilu asiasta esitti.

Perjantaina 10. helmikuuta

Venäjä teki jälleen mittavia ohjus- ja räjähdelennokki hyökkäyksiä Ukrainan infrastruktuurikohteita kohtaan. Risteilyohjuksista 61 ja lennokeista ainakin 20 ammuttiin alas. Venäjän havaittiin iskeneen Odessan alueella sijaitsevaa rautatiesiltaa kohtaan miehittämättömällä pinta-aluksella (USV), mitä asetyyppiä Venäjä ei aiemmin ollut hyökkäyssodassaan käyttänyt. Venäjä pyrki rajusti etenemään esimerkiksi Bah’mutin seudulla. Ukrainan mukaan Venäjän asevoimat teki Bahmutin rintamaosuudella 124 tykistöiskua ja tuli yli 50 kertaa taistelukosketukseen maajoukoillaan Ukrainan asevoimia vastaan.

Alankomaalaisen avoimiin lähteisiin pohjautuen sotatappioita seuraavan Oryx-sivuston mukaan Venäjä olisi menettänyt varmasti 1 012 panssarivaunua sotiessaan Ukrainaa vastaan. Tämän lisäksi ukrainalaiset ovat kaapanneet 546 panssarivaunua. Oryx-sivuston mukaan määrä vastaa noin puolta Venäjän asevoimien sodan alkuvaiheessa Ukrainan taisteluihin tuoduista panssarivaunuista. Ukrainan asevoimien päiväraporteissaan raportoima Venäjän asevoimien panssarivaunujen tappioluku on selvästi tätä korkeampi, mutta ei ole riippumattomasti vahvistettavissa.

Lauantaina 11. helmikuuta

Ukrainan asevoimat raportoi jälleen Venäjän hyökkäyssodan alkupäivien jälkeen korkeimman venäläistaistelijoiden päiväkohtaisen kaatuneiden määrän. Ukrainan mukaan edellispäivän aikana kaatui 1 140 venäläissotilasta.

Sunnuntaina 12. helmikuuta

Suomalaisen tutkijan, sotatieteen dosentti Ilmari Käihkön mukaan ei toistaiseksi ole esitetty selkeää näyttöä mistään venäläisten suurhyökkäyksestä, vaikka paikoin hyökkäys onkin käynnistynyt.

Maanantaina 13. helmikuuta

Taistelut ovat jatkuneet kiivaina Bah’mutin läheisyydessä. Ukraina torjui Venäjän panssaroiduilla joukoilla tehtyjä hyökkäysyrityksiä Vuhledarin seudulla, jolloin jopa satoja venäläistaistelijoita sai surmansa tai haavoittui. Useita kymmeniä venäläisjoukkojen panssarivaunuja tai miehistönkuljetusvaunuja tuhottiin.

Tiistaina 14. helmikuuta

Ankarat taistelut Bah’mutissa ja sen ympäristössä ovat jatkuneet.

Keskiviikkona 15. helmikuuta

Suomalaistutkija, sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö tuo esille, että ammuspula haittaa ja on haitannut viime aikoina Ukrainan puolustamista. Esimerkiksi tykistöammuksia Ukraina kuluttaa enemmän, kuin niitä tukijamaissa samanaikaisesti tuotetaan. Tämä on vähentänyt Ukrainan käyttöön annettavien ammusten määrää ja Ukrainan kyvykkyyttä puolustaa maataan. Monet tukijamaista ovat heränneet tarpeeseen täydentää omiakin asevarastoja, mikä pyrkimys kilpailee Ukrainalle toimitettavien aseiden ja ammusten toimittamisen kanssa. Lisäksi useisiin Ukrainan asevoimille tuttuihin, neuvostoajalta peräisin oleviin asemalleihin ei ole ollut korvaavaa ammustuotantoa tukijamaissa, mikä on ohjannut Ukrainaa käyttämään kasvavassa määrin lännestä saatuja aseita. Myös Venäjällä on ollut ammuspulaa, mutta siellä sotateollisuustuotantoa on käynnistetty nopeammin kuin länsimaissa.

Financial Timesin mukaan Venäjä olisi kokoamassa lentokalustoa eli helikoptereita ja lentokoneita Ukrainan rajan lähistölle. Lehti tulkitsee, että Venäjä valmistautuisi hyökkäämään Ukrainaan laajemmin ilma-asetta käyttäen. Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin kuitenkin totesi, ettei Yhdysvallat odota Venäjältä välitöntä ”massiivista ilmahyökkäystä” Ukrainaan. Naton edustaja puolestaan arvioi, että Venäjä valmistelee ilmahyökkäysten kampanjaa.

Torstaina 16. helmikuuta

Norjan valtio käyttää paljolti sodan vuoksi hinnaltaan kohonneen maaöljyn ja -kaasun myyntivoitoistaan huomattavan osan Ukrainan avustamiseen. Norjan suurkäräjät julkisti viisi vuotta kestävän, 75 miljardin Norjan kruunun (noin 7,3 miljardin Yhdysvaltain dollarin) suuruisen Nansen-tukiohjelman, jolla tuetaan Ukrainaa. Vuosittain Ukraina saa 15 miljardia Norjan kruunua. Tukiohjelma on nimetty Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Fridtjof Nansenin mukaan. Tuki on tarkoitettu Ukrainan sotilaallisen itsepuolustuksen tukemiseen (minkä YK:n peruskirjakin toteaa valtioiden lailliseksi oikeudeksi), lyhytaikaiseen humanitariseen tukeen sekä Ukrainan yhteiskunnan jälleenrakentamiseen.

Maanantaina 20. helmikuuta

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden teki yllätysvierailun Kiovaan, tapasi presidentti Volodymyr Zelenskyin ja osoitti tukeaan Ukrainalle.

Perjantaina 24. helmikuuta
  • Valoa Ukrainaan -tapahtumassa Helsingin Senaatintorilla kunnioitettiin sodan alkamisen vuosipäivänä Ukrainassa sodan uhreja ja valettiin uskoa tulevasta (24.2.2023).

    Valoa Ukrainaan -tapahtumassa Helsingin Senaatintorilla kunnioitettiin sodan alkamisen vuosipäivänä Ukrainassa sodan uhreja ja valettiin uskoa tulevasta (24.2.2023).

  • Tukholman Sergels torgilla osoitettiin mieltä Venäjän hyökkäyssotaa vastaan (24.2.2023).

    Tukholman Sergels torgilla osoitettiin mieltä Venäjän hyökkäyssotaa vastaan (24.2.2023).

  • Saksan Berliinissä Brandenburgin portti valaistiin Ukrainan lipun värein (24.2.2023).

    Saksan Berliinissä Brandenburgin portti valaistiin Ukrainan lipun värein (24.2.2023).

  • Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov (vasemmalla) ja pääministeri Denys Šmyhal tutustumassa Ukrainan puolustustaisteluun luvattuihin Leopard 2 -taistelupanssari-vaunuihin. (24.2.2023).

    Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov (vasemmalla) ja pääministeri Denys Šmyhal tutustumassa Ukrainan puolustustaisteluun luvattuihin Leopard 2 -taistelupanssari-vaunuihin. (24.2.2023).

On kulunut vuosi hyökkäyssodan maa- ja ilmasotavaiheen alkamisesta.

Maaliskuu 2023

Keskiviikkona 1. maaliskuuta

Suomen eduskunta hyväksyi suurella enemmistöllä (äänin 184–7) Suomen liitymisen Natoon. Natoon liittymisen hidasteena ovat tässä vaiheessa yhä Unkarin ja Turkin parlamenttien viivyttely Suomen hyväksymisestä puolustusliiton jäseneksi.

Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimat menetti 21 470 sotilasta helmikuussa 2023. Tämä vastasi 14,3 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 149 890 kaatunutta helmikuun loppuun 2023 mennessä). Tappiotilastojen perusteella helmikuu 2023 oli Venäjän päiväkohtaisesti verisin sotakuukausi sodan alun jälkeen. Helmikuussa 2023 Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui ukrainalaislähteiden mukaan keskimäärin noin 795 taistelijaa päivittäin. Venäjän hyökkäyssodan alussa, sodan ensimmäisen viikon arvioidut venäläistappiot olivat tätä karmivampia, keskimäärin 1 286 henkeä päivässä (24.2.-3.3.2022: yhteensä 9 000 kaatunutta).

Lisäksi Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt helmikuussa 2023 yhteensä 186 (3 395; suluissa kertymä 370 sotapäivän aikana eli helmikuun 24 päivästä 2022 helmikuun 2023 loppuun) panssarivaunua, 256 (6 638) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 196 muuta ajoneuvoa (5 257, luku sisältää tankkiautot), 186 (2 393) tykkiä, 21 (479) raketinheitintä, 26 (247) ilmatorjuntajärjestelmää, 7 (300) lentokonetta, 5 (288) helikopteria ja 30 (230) erikoislaiteyksikköä. Tämän ohella Ukraina pudotti helmikuussa 2023 yhteensä 77 (sodassa yhteensä 873) venäläistä risteilyohjusta ja 104 (2 055) taktista UAV-lennokkia tai -laitetta. Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Huhtikuu 2023

Lauantaina 1. huhtikuuta

Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimat menetti 24 100 sotilasta maaliskuussa 2023. Tappiotilastojen perusteella maaliskuu 2023 oli Venäjän verisin sotakuukausi sodan alun jälkeen; maaliskuussa 2023 aiheutui 12,6 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 190 960 venäläisjoukkojen kaatunutta huhtikuun 2023 loppuun mennessä). Maaliskuussa 2023 Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui ukrainalaislähteen mukaan keskimäärin 777 taistelijaa päivittäin.

Maaliskuussa Venäjälle aiheutui hyökkäyssodan keskimääräistä tasoa suuremmat tykistöaseiden ja erikoislaiteyksiköiden kalustotappiot. Ukrainan asevoimien mukaan maaliskuussa 2023 Venäjä menetti yhteensä 221 (3 616; suluissa kertymä helmikuun 24 päivästä 2022 maaliskuun 2023 loppuun) panssarivaunua, 343 (6 981) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 271 muuta ajoneuvoa (5 528, luku sisältää tankkiautot), 290 (2 683) tykkiä, 48 (527) raketinheitintä, 32 (279) ilmatorjuntajärjestelmää, 6 (306) lentokonetta, 3 (291) helikopteria ja 66 (296) erikoislaiteyksikköä. Tämän ohella Ukraina pudotti maaliskuussa 2023 yhteensä 38 (911) venäläistä risteilyohjusta ja 193 (2 248) taktista UAV-lennokkia tai -laitetta. Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa. Muun muassa sosiaalisen median raporteista osapuolten kalustotappioita todentavan Oryx-ryhmän varmentamat luvut ovat merkittävästi näitä lukuja alhaisempia.

Toukokuu 2023

Maanantaina 1. toukokuuta

Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimat menetti 16 970 sotilasta huhtikuussa 2023. Tämä vastasi 8,9 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 190 960 kaatunutta huhtikuun loppuun 2023 mennessä). Koska huhtikuun 30 päivää vastasi 7,0 prosenttia 24. helmikuuta 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyssodan kestosta, kertyi huhtikuussa 2023 keskimääräistä enemmän venäläisiä henkilötappioita. Huhtikuussa 2023 Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui ukrainalaislähteen mukaan keskimäärin 566 taistelijaa päivittäin.

Lisäksi Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt huhtikuussa 2023 yhteensä 84 (3 700; suluissa kertymä helmikuun 24 päivästä 2022 huhtikuun 2023 loppuun) panssarivaunua, 211 (7 192) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 317 muuta ajoneuvoa (7 192, luku sisältää tankkiautot), 238 (2 921) tykkiä, 17 (544) raketinheitintä, 16 (295) ilmatorjuntajärjestelmää, 2 (308) lentokonetta, 3 (294) helikopteria ja 63 (359) erikoislaiteyksikköä. Tämän ohella Ukraina pudotti huhtikuussa 2023 yhteensä 21 (sodassa toistaiseksi yhteensä 932) venäläistä risteilyohjusta ja 228 (2 476) taktista UAV-lennokkia tai -laitetta. Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Kesäkuu 2023

Torstaina 1. kesäkuuta

Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimat menetti 17 410 sotilasta toukokuussa 2023. Tämä vastasi 8,4 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 208 370 kaatunutta toukokuun loppuun 2023 mennessä). Toukokuussa 2023 Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui ukrainalaislähteen mukaan keskimäärin 562 taistelijaa päivittäin.

Lisäksi Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt toukokuussa 2023 yhteensä 104 (3 804; suluissa kertymä helmikuun 24 päivästä 2022 toukokuun 2023 loppuun) panssarivaunua, 286 (7 478) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 404 muuta ajoneuvoa (6 239, luku sisältää tankkiautot), jopa 553 (3 474) tykkiä, 31 (575) raketinheitintä, 38 (333) ilmatorjuntajärjestelmää, 5 (313) lentokonetta, 4 (298) helikopteria ja jopa 99 (458) erikoislaiteyksikköä. Tämän ohella Ukraina pudotti huhtikuussa 2023 yhteensä 175 (sodassa toistaiseksi yhteensä 1 107) venäläistä risteilyohjusta ja 655 (3 131) taktista UAV-lennokkia tai -laitetta.

Ukrainan asevoimat tuhosi toukokuussa päiväraporttiensa mukaan kuukausikohtaisesti ennätysmäärän maahantunkeutujan tykkejä (15,9 prosenttia koko sodan aikana tuhotuista), pudotti ennätyksellisen määrän hyökkääjämaan taktisista lennokeista tai muista UAV-laitteista (20,9 prosenttia koko sodan aikana pudottamistaan) ja tuhosi kuukausittaisen ennätysmäärän myös hyökkääjän erikoislaiteyksikköjä. Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa. Tykkien tuhoamiseen keskittymistä on selitetty muun muassa Ukrainan valmistautumisella vastahyökkäykseen. Tuhottujen räjähde- ja tiedustelulennokkien ennätysmäärää selittää osaltaan Venäjän lisääntynyt näiden aseiden käyttömäärä ja Ukrainan ilmatorjunnan tehostuminen.

Varmennettuihin kalustotappioihin perustuvan Oryx-sivuston lukuihin pohjautuen on todennettu Venäjän menettäneen yli 2 000 panssarivaunua hyökkäyssodan 15 ensimmäisen kuukauden aikana, toukokuun loppupuolelle 2023 loppuun mennessä. Tuota lukua on pidetty alimitoitettuna arviona, koska kaikista sodan aikaisista kalustotappioista tai haltuunotetuista panssarivaunuista ei ole julkaistu varmennettavissa olevaa tietoa. Enemmistön parhaimmaista tankeistaan (kuten mallien T-90, T-72B3, T-80BV panssarivaunuista) Venäjä oli kuitenkin jo menettänyt hyökkäyssodassa. Runsas 2 000 tankkia vastasi kuitenkin kahta kolmasosaa Venäjän ja sen liittolaisten ennen sotaa aktiivipalveluksessa olleen panssarivaunukaluston määrästä. Tämän lisäksi on esitetty, että Venäjällä olisi ollut varastoituna ehkä luokkaa 10 000 vanhempaa panssarivaunua, mutta niiden käyttökuntoisuuden tila oli epäselvä. Miehitysalueelle Venäjä on uudemman kaluston puuteessa tuonut jo luokkaa 70-vuotta vanhaa panssarikalustoa kuten T-55-tankkeja.

Ukrainan ja Venäjän väliset neuvottelut

Kreml vastasi iltapäivällä 25. helmikuuta Ukrainan neuvottelupyyntöön ja kertoi Venäjän olevan valmis lähettämään neuvotteluvaltuuskunnan Minskiin keskustelemaan Ukrainan neutraalista statuksesta. Venäjä vaati kuitenkin Ukrainaa laskemaan heti aseensa ehtona neuvottelujen aloittamiselle. Lauantaina välittäjiksi tarjoutuivat yhdessä Azerbaidžanin presidentti İlham Əliyev ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan. Lopulta maiden väliset aseleponeuvottelut saatiin alkuun Valko-Venäjän isännöiminä 28. helmikuuta. Homelin rajamaakunnassa käydyissä viiden tunnin neuvotteluissa Ukrainan valtuuskuntaa johtivat puolustusministeri Oleksi Reznikov ja Kansan palvelija -puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Davyd Arah’amija. Venäjän valtuuskuntaa johti entinen kulttuuriministeri Vladimir Medinski, ja siihen kuului myös duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutski.

Myös 3. maaliskuuta käyty toinen neuvottelukierros Valko-Venäjän Brestin maakunnassa päättyi ilman sopimusta tulitauosta. Evakuointikäytävien järjestämisestä kuitenkin päästiin sopimukseen. Ukrainan presidentin edustaja Myh’ailo Podoljak oli Brestin neuvottelujen alla kertonut, että Ukrainan ensisijaiset tavoitteet olivat välitön tulitauko, aseleposopimus evakuointikäytävien avaaminen siviilejä varten. Aiemmin Ukraina oli vaatinut venäläisten joukkojen vetäytymistä maasta. Podoljak kertoi, että he eivät saavuttaneet haluamiaan tuloksia. Ulkoministeri Lavrov puolestaan sanoi Venäjän pysyvän vaatimuksissaan, mitä Ukrainan demilitarisointiin tuli. Se myös halusi takeet Ukrainan liittoutumattomuudesta.

Samaan aikaan maiden johtajat olivat vähemmän diplomaattisia. Zelenskyi vannoi kostoa Venäjälle ja Putin totesi erikoisoperaation etenevän aikataulussa ja suunnitelman mukaan.

Mitä Venäjän vaatimuksiin tässä vaiheessa tuli, Sergei Lavrov oli edellisenä päivänä Al Jazeeralle antamassaan haastattelussa sanonut Venäjän haluavan separatistialueitten itsenäisyyden tunnustamista ja Ukrainan aseriisuntaa.

”Venäjä ei tule sallimaan Ukrainan hankkivan ydinaseita”, hän myös sanoi. Edellisillä lauseillaan Lavrov viittasi Zelenskyin Münchenin turvallisuuskokouksessa pitämään puheeseen ja väitettyihin bioaseohjelmiin. Lavrov sanoi Venäjän tunnustavan Zelenskyin Ukrainan lailliseksi presidentiksi.

Toisen neuvottelukierroksen jälkeen Venäjän vaatimukset olivat selkeytyneet seuraavasti:

  1. Krimin tunnustaminen osaksi Venäjää
  2. Donetskin ja Luhanskin tasavaltojen itsenäisyyden tunnustaminen
  3. Takeet Ukrainan sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, ennen kaikkea mitä tulee Naton jäsenyyteen
  4. Ukrainan riisuminen väitetyistä joukkotuhoaseista
  5. Etnisten venäläisten oikeuksien turvaaminen Ukrainassa (äärinationalistien väitetyn vaikutusvallan epääminen).

Käytännössä Venäjä ei ollut luopunut mistään tavoitteistaan, joita Putin oli julkisesti sodalle asettanut.

Neuvottelujen kolmas kierros Valko-Venäjällä 7. maaliskuuta päättyi ilman merkittäviä tuloksia. Ranskan ja Saksan johto kävivät myös tuloksettomia neuvotteluja Putinin kanssa aselevon aikaansaamiseksi.

10. maaliskuuta neuvottelut siirtyivät Turkin Antalyaan. Niitä isännöi maan ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu, ja neuvottelijoina olivat Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba. Al Jazeeran mukaan kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Venäjä lähetti hallituksen ministeriedustajan neuvotteluihin, ja myös ensimmäinen kerta, kun Lavrov vieraili ulkomailla länsimaiden matkustusrajoitteiden alkamisen jälkeen. Çavuşoğlun mukaan tarkoituksena oli valmistella Zelenskyin ja Putinin kahdenvälistä tapaamista. Tapaamista pidettiin täysin epäonnistuneena, eikä Ukraina saanut tavoittelemaansa 24 tunnin tulitaukoa ja evakuointikäytävää piiritettyyn Mariupoliin. Kuleba ei katsonut Lavrovilla olleen valtuuksia mihinkään sopimuksiin ja syytti tätä vanhan narratiivin toistamisesta. Lavrov puolestaan totesi Putinin olevan valmis keskustelemaan henkilökohtaisesti ja syytti länttä Venäjän pakottamisesta sotaan Venäjän turvallisuuden vuoksi.

Neuvottelut kuitenkin jatkuivat Turkin ja Israelin välittäminä videotapaamisina, ja 14.–26. maalikuuta välisenä aikana maiden edustajat olivat yhteydessä toisiinsa useaan otteeseen.

Zelenskyi piti Venäjän ehdotuksia jo ”realistisina”, ja BBC:n mukaan Ukraina näytti olevan valmis luopumaan Nato-jäsenyyden tavoittelusta. Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian sen sijaan sanoi, että Venäjä vain ”teeskentelee neuvottelevansa” ja että tämä oli vanhastaan tuttua Venäjän aiemmista sodista. Turkin presidentin Erdoğanin edustaja İbrahim Kalın kertoi osapuolten neuvottelevan kuudesta asiakohdasta: Ukrainan puolueettomuudesta, sen aseistariisunnasta ja turvatakuista, niin kutsutusta ”denatsifikaatiosta”, venäjän kielen aseman parantamisesta, separatistialueitten asemasta sekä Krimin asemasta. Presidentti Erdoğan itse oli useaan kertaan kertonut Turkin Nato-maanakin pyrkivän säilyttämään hyvät välit kaikkiin osapuoliin. Esillä olivat olleet myös mahdolliset lännen sotilastukikohdat Ukrainan alueella, jotka Podoljak sivuutti jo muutenkin Ukrainan lain vastaisina. Tämän neuvottelujakson aluksi 16. maaliskuuta Yhdysvallat oli myöntänyt Ukrainalle 800 miljoonan dollarin aseapupaketin.

Viimein 27. maaliskuuta tiedotettiin, että seuraavat Ukrainan ja Venäjän väliset fyysiset neuvottelut käytäisiin tiistaina 29. maaliskuuta Istanbulissa Turkissa. Uusien neuvottelujen alla 28. maaliskuuta Zelenskyi antoi videohaastattelun, jossa Ukraina BBC:n mukaan ensimmäistä kertaa selvästi oli valmis myöntymään puolueettoman maan asemaan ja jatkamaan ydinaseettomana valtiona. Ehtona olisi pitävät turvatakuut ulkovalloilta. Maa oli valmis myös neuvottelemaan joistakin myönnytyksistä Donbassin asemaan. Zelenskyi kuitenkin tähdensi, ettei Ukraina ollut valmis luopumaan alueellisesta eheydestään ja että aseistariisunta oli pois laskuista. Mahdollisesta puolueettomuudesta pitäisi järjestää kansanäänestys.

Samaan aikaan Yhdysvaltain edustajat lieventelivät Bidenin julistusta, jossa hän oli todennut, että Venäjän hallitus piti vaihtaa.

29. maaliskuuta Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut alkoivat Turkissa. Neuvottelijoina olivat Ukrainan presidentin neuvonantaja Myh’ailo Podoljak ja puolustusministeri Oleksi Reznikov sekä Venäjän Vladimir Medinski. Ukraina kertoi tavoitteekseen päästä sopimaan tulitauosta. Neuvottelujen kerrottiin päättyneen noin kello 14 paikallista aikaa. Venäjä varapuolustusministeri kertoi, että Venäjä tulee vähentämään sotatoimia Kiovassa ja Tšernihivissä.

Aivan huhtikuun lopussa YK:n pääsihteeri António Guterres vieraili Ankarassa, Moskovassa ja Kiovassa. Kiovan lehdistötilaisuus oli tuskin lakannut, kun Venäjä teki kaksi ohjusiskua kaupunkiin.

Chatham Housen järjestämässä videokonferenssissa 6. toukokuuta Zelenskyi sanoi, että rauhan vähimmäisehtona oli Venäjän joukkojen palaaminen 24. helmikuuta alkanutta hyökkäystä edeltäneiden rajojen taakse.

Ulkopuolisten maiden ja järjestöjen reaktio

Pääartikkeli: Ulkopuolisten maiden ja järjestöjen reaktio Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan 2022

Suomen reaktio

Katso myös: Suomen ja Ukrainan suhteet

Suomen presidentti Sauli Niinistö yhteisessä tiedotustilaisuudessa pääministeri Sanna Marinin kanssa kutsui Venäjän tekoja tahalliseksi invaasioksi. Presidentti Niinistö twiittasi, että ”Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta samalla ne hyökkäävät koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan”.

27. helmikuuta valtioneuvosto päätti 2 000 luotiliivin, 2 000 kypärän ja kahden kenttäsairaalan lahjoittamisesta Ukrainalle. Lisäksi Virolle annettiin lupa toimittaa aikaisemmin Suomelta ostetut kahdeksan 122 H 63- eli D-30-haupitseja eteenpäin Ukrainalle, jotka ovat alun perin neuvostoliittolaisvalmisteisia ja Saksan demokraattisesta tasavallasta ja Saksan liittotasavallalta Suomeen ostettuja.

Suomi päätti 28. helmikuuta luovuttaa Ukrainalle 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 patruunaa, 1 500 kertasinkoa ja 70 000 kertamuonapakkausta.

Suomen presidentti Sauli Niinistö lähti torstaina Yhdysvaltoihin puhumaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa muun muassa Ukrainan tilanteesta. Heidän tapaamisensa on suunniteltu tapahtuvan illalla perjantaina. Venäjän hyökkäystä Ukrainaan seuranneena aikana suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus on noussut ennätystasolle. Taloustutkimuksen 9.–11. maaliskuuta pitämän kyselyn mukaan noin 62 % suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä, 16 % vastustaa ja 21 % ei ole varma kannastaan.

Muiden maiden ja eri järjestöjen reaktiot

Kansainväliset reaktiot Venäjän hyökkäykseen
  Valtiot, jotka ovat tuominneet hyökkäyksen.
  Valtiot, jotka ovat ottaneet neutraalin kannan.
  Valtiot, jotka ovat syyttäneet hyökkäyksestä Ukrainan tai Naton provokaatiota.
  Ei tiedossa
  Venäjä
  Ukraina

Useat länsimaat ovat jyrkästi tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa 24. helmikuuta 2022, että Nato lisää joukkojen valmiutta Itä-Euroopassa Venäjän eskaloinnin seurauksena. Stoltenbergin mukaan Natolla ei ole suunnitelmia siirtää joukkoja puolustamaan Ukrainaa, joka ei ole Nato-maa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati Venäjää pysäyttämään maan omat sotatoimet Ukrainassa välittömästi. Saksan liittokansleri Olaf Scholz tuomitsi Venäjän hyökkäyksen. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan piti Venäjän hyökkäystä hyväksymättömänä. Turkilla on avainasema konfliktin ulkopuolisena maana, sillä Turkki hallitsee Bosporinsalmea, joka on ainoa reitti Mustaltamereltä Välimereen ja valtamerille.

Kiina on pitänyt melko neutraalia diplomaattista linjaa, mutta kiinalainen diplomaatti Wang Yi ilmoitti puhelussa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville ymmärtävänsä Venäjän turvallisuushuolia. Maan ulkoministeriön julkaiseman tiedonannon mukaan Wang kertoi Lavroville, että Kiina vaatii ”tasapainoisen, tehokkaan ja kestävän turvallisuusmekanismin” luomista Eurooppaan. Kiina on kuitenkin todennut Ukrainan olevan suvereeni valtio. Aasian suurista talouksista myös Japani Etelä-Korea ja Singapore ovat ilmaisseet tukensa Ukrainalle ja asettaneet talouspakotteita ja muita sanktioita Venäjää vastaan.

Intia, jolla oli perinteiset hyvät suhteet Venäjään, vältti myös ottamasta tiukkaa kantaa, pitäytyen muun muassa äänestämästä turvallisuusneuvoston 24. päivän kokouksessa. Maan suurin englanninkielinen päivälehti The Times of India piti tilannetta ulkopoliittisesti hankalana. Intia joutui nojautumaan Venäjän poliittiseen ja asetekniseen tukeen kiistassaan Kiinan kanssa.

Useat Venäjän liittolaisina tunnetut maat, kuten Venezuela, Myanmar ja Kuuba syyttivät kriisistä Natoa ja sen laajenemista Itä-Euroopassa. Kollektiivisen turvallisuusjärjestön jäsenistä Kazakstan torjui Venäjän pyynnön lähettää Ukrainaan maan joukkoja. Kirgisia kehotti ensin osapuolia pikaiseen sopimiseen, mutta asettui sitten Venäjän tueksi. Kolmas jäsen Tadžikistan ei ollut antanut virallista lausuntoa. Pohjois-Korea taas on syyttänyt tapahtuneesta Yhdysvaltoja väittäen sen olevan kriisin pohjimmainen syy.

Muista Venäjän naapurimaista Uzbekistan ilmoitti 26. helmikuuta pysyvänsä asiassa puolueettomana ja samana päivänä Azerbaidžan tarjoutui Turkin kanssa välittäjäksi kiistassa.

Brasilia ilmoitti pysyvänsä puolueettomana Ukrainaa koskevassa kriisissä. Brasilian presidentti Bolsonaro sanoi 27. helmikuuta lehdistötilaisuudessa Brasilian pysyvän konfliktissa neutraalina.

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen äänestyksen tulokset koskien päätöslauselmaa, jossa Venäjää vaadittiin vetäytymään Ukrainasta ja peruuttamaan Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen tunnustaminen.
  Puolesta
  Vastaan
  Tyhjää
  Poissa
  Ei YK:n jäsenvaltio

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto kokoontui 24. helmikuuta arvioimaan Ukrainan tilannetta. Kokouksessa Venäjä esti veto-oikeudellaan päätöslauselman, jossa se olisi tuomittu Ukrainaan hyökkäämisestä. Turvallisuusneuvoston 15 jäsenestä 11 äänesti Yhdysvaltojen ja Albanian laatiman päätöslauselman puolesta. Arabiemiirikunnat, Intia ja Kiina pidättäytyivät äänestämästä. Myöhemmin, 2. maaliskuuta, Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous äänesti ja vaati Venäjää vetäytymään Ukrainasta. Päätöslauselmaa kannatti 143 jäsenmaata, viiden äänestäessä vastaan: Venäjä, Valko-Venäjä, Syyria, Eritrea ja Pohjois-Korea. 35 maata pidättäytyi äänestämästä, niiden joukossa Kiina, Intia, Armenia ja Kazakstan.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel julkaisivat yhdessä samankaltaisen lausunnon, jossa tuettiin Ukrainaa ja paheksuttiin Venäjän hyökkäystä. 25. helmikuuta EU-valtioiden johtajat sopivat uusista talouspakotteista Venäjää kohtaan. Ne kohdistuivat erityisesti pankkisektoriin sekä teknologiavientiin. Tarkoituksena oli lisäksi rajata diplomaattien viisumivapauksia sekä lisätä laajemmin oligarkkeja ja Venäjän hallinnon toimijoita pakotelistoille. Unioni aikoi myös kieltää öljynjalostamojen päivittämiseen tarvittavien varusteiden ja teknologian, sekä lentokoneiden ja esimerkiksi lentokoneiden osien viennin Venäjälle. Uutistoimisto Reuters uutisoi 26. helmikuuta, että Euroopan unionin jäsenmaat valmistelivat kolmatta talouspakotekierrosta Venäjää vastaan. Tietojen mukaan yksikään EU-jäsenmaa ei enää vastusta Venäjän irrottamista kansainvälisestä maksujärjestelmä SWIFT:istä. Myöhään lauantai-iltana 26. helmikuuta Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti lehdistötilaisuudessa, että Euroopan unioni, Yhdysvallat, Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat päässeet sopuun uusista pakotteista, joihin kuuluu muun muassa useiden venäläisten pankkien irrottaminen SWIFT-järjestelmästä sekä Venäjän keskuspankin ulkomailla sijainneiden valuuttavarojen jäädyttämistä.

Euroopan yleisradiounioni ilmoitti 25. helmikuuta, että Venäjän osallistuminen vuoden 2022 Eurovision laulukilpailuun estetään.

Useat maat asettivat EU:n yhteisten pakotteiden ohella Venäjälle muitakin rajoitteita. Iso-Britannia, Baltian maat, Tšekki ja Puola kielsivät Venäjän koneilta omaan ilmatilaansa saapumisen. Sittemmin koko EU on sulkenut ilmatilansa Venäjän lentokoneilta.

Hakkerikollektiivi Anonymous ilmoitti aloittaneensa kybersodan Venäjän valtiota vastaan. Anonymous ilmoitti kaataneensa RT-uutissivuston, joka on Venäjän valtion omistama uutiskanava ja joka on vuosia esittänyt Venäjän valtion propagandaa. Lisäksi ryhmä teki hyökkäyksiä muun muassa Venäjän duumaa sekä Venäjän puolustusministeriön verkkosivuja vastaan ja kaatoi ne.

Mielenosoitukset sotaa vastaan

Mielenosoitus Helsingin Esplanadin puistossa Venäjän hyökkäystä vastaan ja Ukrainan puolesta 26. helmikuuta 2022.

Useissa Euroopan unionin jäsenmaissa sekä Venäjällä vastustettiin Venäjän aloittamia sotatoimia. Suomessa järjestettiin useita mielenosoituksia Venäjän sotatoimia vastaan 26. helmikuuta 2022, muun muassa Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Helsingissä mielenosoittajia oli arvioiden mukaan noin 10 000 kahdessa eri tapahtumassa. Saksassa Berliinissä Brandenburgin portille kokoontui 24. helmikuuta 2022 joukko mielenosoittajia Ukrainan tueksi ja Venäjän sotaa vastaan. Yhdysvalloissa New York Cityn Times Squarella pidettyyn mielenilmaukseen sotaa vastaan osallistui satoja ukrainalaisia.

Sunnuntaina 13. maaliskuuta 800 sotatoimia Ukrainassa vastustanutta mielenosoittajaa otettiin kiinni Venäjällä samalla, kun Euroopassa AP:n mukaan kymmenet tuhannet osoittivat mieltään. Venäläisen kansalaisjärjestön OVD-infon mukaan maassa oli otettu kiinni yli 14 800 mielenosoittajaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sotatoimensa Ukrainassa.

Sotarikostuomioistuin

Haagissa heinäkuussa 2022 järjestetyssä Ukraine Accountability Conference -kokouksessa keskusteltiin sotarikostuomioistuimen perustamista Ukrainassa tehtyjen sotarikosten käsittelemiseksi. Sotarikoksia Ukrainassa selvittelevät muun muassa uutistoimisto AP ja Frontline, jotka olivat 15. heinäkuuta mennessä kirjanneet 338 mahdollista sotarikosta. Ukraina itse tutkii 20 000 sotarikosta. Kokouksessa oli edustettuna 40 maata eri puolilta maailmaa ja sitä isännöivät Kansainvälisen sotarikostuomioistuimen ICC:n syyttäjä Karim Ahmad Khan, Alankomaiden ulkoministeri Wopke Hoekstra ja Euroopan unionin oikeusasioiden komissaari Didier Reynders.

ICC ei voi nostaa syytettä sotarikoksista, koska kumpikaan sodan osapuoli ei ole sen jäsen. Jäseniä on 127. Ukraina on kuitenkin hyväksynyt ICC:n tuomiovallan, ja siksi Khan on avannut tutkinnan Ukrainassa, kun kymmenet oikeuden jäsenmaat ovat sitä vaatineet. Todisteita kerää suuri tutkimusryhmä. Myös Ukrainan joukkojen on raportoitu syyllistyneen mahdollisiin sotarikoksiin.

Aseapu Ukrainalle

Pääartikkeli: Ukrainan aseavun 2022 aikajana
  Venäjä
  Ukraina
  Valtiot, joista annettu aseapua Ukrainalle.
  Valtiot, joista toimitettu ei-tappavaa sotilaallista apua Ukrainalle.

Heti hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi, ettei puolustusliitto tule lähettämään joukkoja Ukrainaan. Sen sijaan käytännössä kaikki sotilasliitto Naton ja Euroopan unionin jäsenvaltiot avustivat Ukrainaa ilmaisin asein.

Jo 26. helmikuuta Saksa teki poikkeuksen pitkäaikaiseen ehdottomaan politiikkaansa olla myymättä aseita sotaakäyviin maihin, tai sallia valmistamiensa aseiden jälleenmyyntiä sellaisiin maihin. Politicon mielestä Saksan päätös saattoi merkitä Ukrainan Euroopasta saavan aseellisen avun nopeaa kasvua, sillä iso osa maanosan asetarvikkeista oli Saksan valmistamaa, mikä antoi sille sopimuksellisen päätäntäoikeuden aseiden välitykseen kolmansille tahoille. Seuraavana päivänä seurasi Ruotsi samoin historiallisella päätöksellään. Euroopan unioni päätti samoin myöntää ensimmäisen, 450 miljoonan euron arvoisen aseostositoumuksen Ukrainalle. Päätös oli erillinen jäsenmaiden itse kansallisesti päättämästä avusta. Lisäksi EU päätti antaa 50 miljoonalla eurolla humanitaaristä apua. 28. helmikuuta Yhdysvallat ilmoitti 350 miljoonan dollarin lisäaseavusta. Avustuspaketti nosti Yhdysvaltain Ukrainalle puolen vuoden aikana antaman avun yli miljardiin dollariin. Jo ennen 26:tta päivää aseavun toimituksista Ukrainalle olivat päättäneet Puola, Viro, Latvia, Slovakia, ja Tšekki.

Länsimaat olivat 11. maaliskuuta mennessä kuitenkin rajoittaneet ase- ja muun materiaaliapunsa sellaiseksi, ettei sitä voisi tulkita hyökkäykselliseksi toimeksi Venäjää vastaan. Niinpä se oli käsittänyt tehokkaimmillaan lyhyen kantaman ohjuksia hyökkääjän panssarivaunuja ja ilma-aluksia vastaan. Näitä Ukrainan asevoimille toimitettiin lukuisasti. CNN:n tietojen mukaan 7. maaliskuuta mennessä Nato-maat olivat toimittaneet maalle 17 000 panssarintorjunta-asetta ja 2 000 ilmatorjuntaohjusta. 7. huhtikuuta mennessä länsimaat olivat Yhdysvaltain asevoimien väitteen mukaan toimittaneet Ukrainalle 25 000 ilmatorjuntajärjestelmää ja 60 000 panssarintorjunta-asetta.

27. helmikuuta ensimmäisen kerran ehdotettiin suihkuhävittäjien antamista Ukrainalle. Entisillä Varsovan liiton jäsenmailla oli kalustossaan Ukrainalle tuttuja venäläisiä koneita. 8. maaliskuuta Puola oma-aloitteisesti ehdotti koko MiG-29-kalustonsa antamista Ukrainalle korvaavia länsikoneita vastaan. Tätä ehdotusta ei Naton suurin jäsenmaa Yhdysvallat oitis hyväksynyt. Myöskään Naton sisäiset neuvottelut Slovakian S-300- tai Turkin S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmien toimittamisesta Ukrainalle eivät olleet 21. maaliskuuta mennessä edenneet mihinkään.

Venäjän alettua vetäytyä pohjoisen Kiovan rintamalta maaliskuun lopussa ja siirtää joukkojaan Itä-Ukrainaan, länsimaat alkoivat toimittaa Ukrainalle myös raskasta aseistusta. Tšekki alkoi toimittaa jo ennen kuun vaihdetta panssarivaunuja, muita taisteluajoneuvoja, raketinheittimiä ja tykkejä. Toukokuun alkuun mennessä useat maat olivat joko toimittaneet, tai toimittamassa kalustoa.. Merkittävimpiä toimituksia siihen mennessä olivat Puolan yli 200 taistelupanssarivaunua ja Yhdysvaltain 90 tykkiä 144 000 kranaatin kera. Saksan aseapu koki vaikeuksia: ensin lahjoitettaviksi aiottuihin vanhoihin taistelupanssarivaunuihin ei enää löytynyt ampumatarvikkeita, ja kun Saksa aikoi antaa 50 käytöstä poistettua ilmatorjuntapanssarivaunua, se joutui oman pitkäaikaisen politiikkansa uhriksi. Vaunuihin ammuksia valmistaneen Oerlikonin kotimaa Sveitsi kielsi niiden viennin sotaakäyvään Ukrainaan, mikä toistaiseksi käytännössä esti vaunujenkin toimittamisen.

Lentokoneita ei länsi edelleenkään rohjennut toimittaa, paitsi maakuljetuksin ja paloina. Pentagonin mukaan toimitetuilla varaosilla Ukraina oli 20. huhtikuuta mennessä saanut 20 lentokykyistä konetta lisää.

Reaktiot sotaa vastaan Venäjällä

Mielenosoitus Jekaterinburgissa 24. helmikuuta 2022. Kylteissä lukee ”Ei sotaa” (ven. нет войне.)

Uutistoimisto Agence France-Pressen mukaan Moskovan Puškinin aukiolle kerääntyi 26. helmikuuta 2022 tuhansia sodanvastaisia mielenosoittajia. Lisäksi AFP raportoi, että Pietarissa mielenosoittajia oli noin tuhat. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan Venäjällä oli 25. helmikuuta mennessä pidätetty noin 1 800 mielenosoittajaa. Sittemmin maassa on pidätetty tuhansia ihmisiä lisää kymmenissä eri kaupungeissa.

28. helmikuuta mennessä ainakin kolme Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen tunnustamisen puolesta äänestänyttä Venäjän duuman jäsentä oli tuominnut sodan. Kaikki kolme edustavat Venäjän kommunistista puoluetta, jonka johto tukee Putinin politiikkaa.

Maaliskuussa 2022 venäläisen Novaja Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov lahjoitti vuonna 2021 saamansa Nobelin rauhanpalkinnon mitalin huutokaupattavaksi Ukrainan pakolaisten hyväksi.

Venäjän mahdollinen hajoaminen

Kun Venäjä ei edennyt sodassa tavoitteidensa mukaan, alkoi esiintyä arvioita siitä, että maa hajoaa. Esimerkiksi suomensukuiset ersäläiset pitivät syksyllä 2022 Virossa Otepäässä kansalliskongressin, johon otti osaa myös virolaisia, suomalaisia ja unkarilaisia. Kongressissa laadittiin suunnitelma siltä varalta, että Venäjän federaatio hajoaa. Tapahtumassa puhuivat muun muassa Otepään kaupunginjohtaja, Riigikogun suomalais-ugrilaisten asioiden tukiryhmän esimies ja Viron ulkoministeriön varakansliapäällikkö. Ukrainan armeijassa sotii myös jonkin verran suomalais-ugrilaisia kansoja edustavia henkilöitä, esimerkiksi ersänkielisiä mordvalaisia, jotka pyrkivät hajottamaan Venäjän.

Vuoden 2023 alussa europarlamentissa järjestettiin seminaari, johon osallistui Venäjän sisäisten alueiden ja pienten alkuperäiskansojen aktivisteja, jotka vastustivat presidentti Putinin hirmuhallintoa ja tavoittelivat itsenäisyyttä kansoilleen tai alueilleen. He esittivät arvioita, joiden mukaan Venäjä hajoaa jopa kymmeniin uusiin tasavaltoihin, valtioliittoihin tai täysin itsenäisiin uusiin valtioihin, aivan kuten Neuvostoliitto hajosi lopullisesti vuonna 1991. He kaavailivat, että Pietarin ympäristöön muodostettaisiin Inkerinmaa eli Inkeri, Karjalankannakselta alkaisi puolestaan uusi Karjalan tasavalta ja Murmanskin seudulle syntyisi Lapin valtio. Nykyisen Kaliningradin paikalle muodostuisi puolestaan uusi Baltian tasavalta, ja Viron itärajan tuntumaan syntyisi Pihkovan tasavalta. Muita alueita olisivat esimerkiksi Novgorodin tasavalta, Vepsänmaa, Bjarmia pääkaupunkinaan Arkangeli, Komi pääkaupunkinaan Syktyvkar, Smaland pääkaupunkinaan Smolensk, Tverin tasavalta, Ersänmaa, Moksanmaa, Tšuvassia, Marinmaa, Tatarstan pääkaupunkinaan Kazan, Udmurtia, Uralin tasavalta pääkaupunkinaan Jekaterinburg, Ossetia, Hakassian tasavalta, Tuvan tasavalta, Burjatia ja Sahan tasavalta.

Tämä Venäjän vapaiden kansojen foorumi eroaa Venäjän perinteisestä liberaalista oppositiosta siten, että heille tärkeintä on Venäjän nykyisen imperialistisen federaation pilkkominen joko uusiin tasavaltojen liittoihin tai täysin irrallisiin valtioihin. Paikalla oli muun muassa Donin kasakoille tasavaltaa ajavia; ja karjalaisille, vepsäläisille ja pomoreille Karjalan itsenäisyyttä tavoittelevia. Paikalla ollut Karjalasta lähtöisin oleva Dmitri Kuznetsov kertoi, että hän oli yksi niistä aktivisteista, joiden toimista Karjalan Liitto varoitti muutama kuukausi aikaisemmin epäillessään Suomen joutuneen informaatiovaikuttamisen kohteeksi: ”Varoittamalla meistä Karjalan Liitto toimii juuri niin kuten Venäjän turvallisuuspalvelut haluavat. Me emme tavoittele Suur-Suomea emmekä halua vahingoittaa Suomea. Haluamme vain itsenäisen Karjalan tasavallan, jonka alkuperäiset kansat pelastetaan kansanmurhalta ennen kuin se on liian myöhäistä.” Inkerin edustaja puolestaan totesi eurooppalaisille päättäjille: ”Inkeri on luonnollinen osa Eurooppaa, joten antakaa meidän tulla kotiin”.

Paikalla ollut Puolan entinen ulkoministeri ja nykyinen meppi Anna Fotyga muistutti, että ei ole olemassa mitään venäläistä kaasua, öljyä, alumiinia, hiiltä, uraania, timantteja, viljaa, metsää tai kultaa. Kaikki nämä luonnonvarat ovat tataarien, bashkiirien, siperialaisten, karjalaisten, oiraattien, tsherkessien, burjaattien, jakuuttien, uralilaisten kansojen, kubanilaisten tai nogai-kansan omaisuutta. Puolestaan paikalla ollut yhdysvaltalainen tutkijan Janusz Bugajskin mukaan lännen pitää myös uskaltaa puhua avoimesti Venäjän hajoamisesta ja varautua siihen silläkin uhalla, että Putinin propaganda syyttää valheellisesti Ukrainan sodan syyksi nimenomaan lännen väitettyä yritystä hajottaa Venäjää. Lännen pitäisi Bugajskin mukaan nyt viestittää Moskovan vallasta irti haluaville alueille, että ne eivät ole koko maailman hylkäämiä ja eristämiä, vaikka se seikka päteekin Venäjän keskusvaltaan.

Vähemmistöjen rekrytoiminen Venäjällä

Venäjällä sotilaita rekrytoidaan sotaan hyvin epäsuhtaisesti eri alueilta. Ve­nä­jäl­lä suu­rim­man taakan Uk­rai­nan hyök­käys­so­das­ta kan­ta­vat alueet, jotka eivät ole venäjänkielisiä, vaan muun muassa suo­ma­lais-ug­ri­lais­ten kansojen asut­ta­mia. Esimerkiksi Marin tasavallasta on kuollut monta kertaa enemmän sotilaita suhteessa nuoren miesväestön määrään kuin vastaavankokoisella venäjänkielisellä alueella. Kyse on julkilausumattomasta politiikasta, jonka mukaan sodassa kannattaa tapattaa ennen kaikkea vähemmistökansoja. Näin Venäjän keskusvallan alueiden venäjänkieliset asukkaat pidetään tyytyväisinä ja pyritään ehkäisemään keskusvallan romahtamista. Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat taas asuvat pääosin maaseudulla ja pienissä kaupungeissa. Tutkija Janne Saarikivi arvioi toukokuussa 2023, että nämä ihmiset eivät välttämättä ole kovinkaan koulutettuja ja lukeneimpia, eikä heillä ole aina kaikkein parhaat keinot saada tietoa siitä, miten Venäjä oikeasti toimii. Toisaalta kuolleiden ja haavoittuneiden suuren määrän myötä tilanteen todellisuus levinnee aikanaan pikkukyliinkin.

Venäjän hallintotapa on sellainen, että eri alueita kohdellaan täysin eri tavoin. Jonkun alueen sisällä voi olla melko paljon sisäistä autonomiaa ja vahvoja eliittejä, jotka pystyvät järjestämään asioita sangen hyvinkin jonkin vähemmistökansan kannalta. Suomalais-ugrilaiset alueet eivät kuitenkaan kuulu näihin alueisiin Venäjällä. Esimerkiksi yhdessäkään suomalais-ugrilaisessa tasavallassa ei ole koskaan saatu lakia siitä, että kouluissa käytettäisiin näitä kieliä opetuskielenä. Vastaavat lait ovat sen sijaan olleet koko ajan voimassa esimerkiksi Tatarstanissa ja Jakutiassa eli Sahan tasavallassa. Alueen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millä tavalla se on erilainen kuin joku venäjänkielinen alue, riippuu paikallisista voimavaroista, voimatasapainosta ja henkilösuhteista. Venäjän paristakymmenestä autonomisesta tasavallasta suomalais-ugrilaiset alueet ovat kuuluneet aina heikoimpiin.

Sotilasarvioita

Pääartikkeli: Sotilasarviot Ukrainan sodasta 2022

Osa suomalaisista sotilasasiantuntijoista arvosteli Ukrainan viivyttelyä liikekannallepanossa, joka virallisesti pantiin toimeen vasta ensimmäisen hyökkäyspäivän iltana. Samaten pidettiin ilmeisenä siitä, ettei hyökkääjän etenemistä Donbassin ulkopuolella ollut etukäteen valmistauduttu hidastamaan kaikin käytettävissä olevin estein, eli sulutuksin. Pääkaupunki Kiovan saartamisyritystä pidettiin heti alussa todennäköisenä. Tulevaisuuden sotataidon apulaissotilasprofessori Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi Venäjän jopa päättäneen hyökkäyshetken nimenomaan Ukrainan puolustusvalmistelujen vaiheen perusteella. Toisaalta toiset suomalaiset asiantuntijat pitivät joitakin päiviä ennen hyökkäyksen alkamista Venäjän hyökkäystä epätodennäköisenä ja Venäjälle kannattamattomana.

Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu kommentoi asiaa 25. helmikuuta kertomalla, ettei hyvää kuvaa puolustajan ennakkovalmisteluista ollut saatavilla. Ukrainan hallitus saattoi katsoa tärkeämmäksi pitää omat kansalaiset rauhallisina. Sotilaallisia yksityiskohtia piti Suomessa päätellä paljolti sosiaalisen ja yleisen median raporteista.

Venäjän hyökkäyksen alku

Venäjä iski Ukrainan asevoimien logistisiin kohteisiin ja johtamispaikkoihin ilmasta. Se myös aloitti maahyökkäyksen kuudesta eri suunnasta. Luhanskin ja Donetskin alueen hyökkäys käytännössä sitoi siellä olevat Ukrainan asevoimien joukot paikoilleen niin, etteivät ne pääsisi helpolla irtautumaan, ja Suomen pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri piti Ukrainan kannalta hyvin tärkeänä välttää Luhanskin ja Donetskin rintamalla olevien joukkojen jäämistä saarroksiin. Pohjoisesta Venäjä hyökkäsi Dneprin molemmilla puolilla kohti pääkaupunkia, mikä vahvisti arvelua siitä, että Venäjän tavoitteena olisi saartaa Kiova. Venäjälle se oli selkeästi painopistesuunta ja MTV3:n 26. helmikuuta haastatteleman Maanpuolustuskorkeakoulu MPKK:n tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa uskoi Venäjän voivan yrittää häiritä pääkaupungin puolustusta ajamalla sen siviiliasukkaat massoittain pakoon. Ukrainan hallitus oli kehottanut kansalaisiaan pysymään paikoillaan.

Venäjän asevoimien ei katsottu ensimmäisen kymmenen päivän aikana joko pystyneen tai halunneen käyttää vahvuuksiaan, eli voimakasta tulenkäyttöä ja nopeaa liikettä, vaikka sotilaallisia riskejä se oli ottanut suuriakin muun muassa maahanlaskuoperaatioiden muodossa. Pihlajamaa arvioi Venäjän voineen hyvinkin toivoa nopeampaa ratkaisua sotaan. Hän piti sodan pitkittymistä Venäjälle epäedullisena jo sotilaallistenkin syiden takia. Venäjän katsottiin aliarvioineen Ukrainan asevoimia. Venäjän ilmavoimia oli käytetty säästeliäästi. Yhdysvaltain arvioiden mukaan sodan alusta maaliskuun alkuun hyökkäyksessä oli käytetty 75:ta eri ilma-alusta. Myöskään täydelliseen ilmaherruuteen ei pyritty, vaan Ukrainan ilmavoimien koneet lensivät vielä ja maan ilmatorjunta pystyi rajatusti toimimaan. Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsströmin mukaan Kiovan valtaaminen saattoi olla Venäjälle arvovaltakysymys, ja hän näki suurimpien taistelujen pääkaupungin hallinnasta olevan vasta edessä.

Väliarviot 8. maaliskuuta 2022

Puolitoista viikkoa hyökkäyksen alkamisesta venäläiset olivat valloittaneet noin 200 kilometriä Kiovasta koilliseen olevan Konotopin kaupungin ja sen kautta kulkevan, huollolle tärkeän rautatie. Muuten pääkaupungin suuntaan ei ollut vähään aikaan tapahtunut merkittävää etenemistä. Ukrainalaisten tekemät tulvitukset olivat osaltaan hidastaneet venäläisten etenemistä jo ennestään ruuhkaisia tieyhteyksiä pitkin. Venäjä oli iskenyt Ukrainan televisiomastoihin ja internetyhteyksiin, saaden aikaan internetin käyttökatkoksia eri puolilla maata.

Venäjän huoltovaikeuksista oli merkkeinä kauppojen ryöstelyä vallatuilla aluilla ja etenkin Kiovaan pohjoisen suunnista pyrkivien joukkojen hidas eteneminen. Venäjä ei ollut saanut polttoainetta, elintarvikkeita ja ampumatarvikkeita toimitettua Kiovan rintamalle, ja ongelma koski venäläisiä joukkoja myös Ukrainassa yleisesti. Yhtenä syynä kenraalimajuri Toveri piti Venäjän asevoimille tyypillistä vahvaa riippuvuutta rautatieyhteyksistä; se ei ollut kyennyt valtaamaan tarpeeksi Harkovan kaltaisia rautateiden solmukohtia. Venäjän huollon epäonnistumisen symboliksi mediassa tuli pohjoisesta lähestyneen, kymmenien kilometrien mittaisen ajoneuvokolonnan pitkällinen jumiutuminen paikalleen.

Venäjän entinen ulkoministeri Andrei Kozyrev syytti Twitterissä asevoimien huonosta suorituksesta sen johtoon levinnyttä korruptiota. Hänen mukaansa edeltävien 20 vuoden aikana oli kavallettu miljoonittain sotakalustohankintoihin tarkoitettua rahaa. Tämä oli salattu presidentti Putinilta, jolla oli siten ollut väärä käsitys asevoimien suorituskyvystä.

7. maaliskuuta Venäjä oli kyennyt valtaamaan koko Krimin itäpuolisen osan rannikkoa, lukuun ottamatta piiritettyä Mariupolin satamakaupunkia. Dneprin yli Odessaan päin sen sijaan H’ersonin 3. maaliskuuta valtauksen jälkeen he olivat saaneet vain H’ersonin kohdalta joen yli kulkevan rautatiesillan korjattua. Eikä myöskään Mykolajivin kaupungin suunnalla puolustusta ollut saatu murrettua. Lupaavimpina hyökkääjän mahdollisuuksia Suomen Sotilas piti itäisellä rintamalla Harkovan suunnassa ja Donbassissa.

Painopisteen siirtyminen Itä-Ukrainaan

Venäjän suurhyökkäyksen Itä-Ukrainan Donbassin rintamalla alettua 18. huhtikuuta haastateltu Jarmo Lindberg totesi ukrainalaisten joukkojen kokeneimman ja parhaan osan olleen helmikuusta lähtien sijoitettuna Donbassiin. Venäläiset olivat Lindbergin tietojen mukaan keskittäneet melko lyhyelle rintamalle joukkoja 76 pataljoonan taisteluosaston verran, eli noin 70 000 miestä. Venäjän lopetettua yrityksensä saartaa Kiova Lindberg piti puolustajan mahdollisuuksia hyvinä. Käytettävissä olivat pohjoisen rintamalta vapautuneet joukot, länsimaista virtasi koko ajan lisää aseita ja ukrainalaisten taistelumoraali oli hyvä. Entinen ilmavoimien kenraali Lindberg ei pitänyt selvänä tuliko Itä-Ukrainan avoin maasto suosimaan venäläisiä, joilla hänen mielestään oli panssariylivoima, kuten perinteisesti oli ajateltu. Yksittäisen taistelijan käyttämät panssarintorjuntaohjukset, kuten Javelin ja NLAW, sekä lennokit olivat hänen mielestään osoittautuneet Ukrainan sodassa niin tehokkaiksi. Hän arveli Venäjän ottaneen opikseen virheistään ja odotti sen asevoimien parantavan aselajien yhteistoimintaa ja hajauttavan joukkojaan pois tieurilta. Jonkinlaisena etuna Venäjälle olivat sen lyhyemmät huoltoyhteydet. Lindberg arveli Venäjän tavoitteena voivan olla vallata ja pitää Luhanskin ja Donetskin maakuntien pohjoiset ja luoteiset alueet, jotka eivät vielä olleet separatistien hallussa. Tämä vastaisi hänen mukaansa duuman julistusta, jossa maakunnat julistettiin itsenäisiksi kokonaisuudessaan.

Panssarivoimat

Majuri Mauri Mäkinen Maavoimien esikunnasta analysoi huhtikuussa Sotilasaikakauslehdessä venäläisen panssarivoiman suoritusta. Epäonnistunut huolto oli aiheuttanut venäläisten panssarijoukoille suuria vaikeuksia. Mäkinen katsoi myös joukkojen koulutuksen ja motivaation olleen selvästi heikkoa, aselajien yhteistoiminnan epäonnistuneen ja panssarijoukkojen olleen aselajin luonteen vastaisesti passiivisia. Ukrainalaisia hän arvosteli etenemisurien suluttamisen laiminlyömisestä Donbassin ulkopuolella.

Venäjä oli tuonut Ukrainan-operaatioon moderneimmat mallinsa taistelu- rynnäkkö- ja miehistönkuljetuspanssarivaunuistaan. Ukrainassa vaunujen omasuojajärjestelmät ja jälkiasenteiset metallikehikot eivät olleet näyttäneet antavan suurta suojaa ukrainalaisten aseita vastaan. Mäkinen ei pitänyt Ukrainan sodan sen astisten kokemusten valossa lennokkeja tai ”vaanivia ammuksia” vallankumouksellisena uutuuksena, vaan jatkona 2001 alkaneelle taktiselle kehitykselle. Niin ikään hän suhtautui kriittisesti mielipiteisiin, joiden mukaan kevyet panssarintorjunta-aseet olisivat taistelukentällä tehneet panssarivaunut vanhanaikaisiksi.

Muuten alkupäivinä Venäjä oli käyttänyt hyvin koulutettuja ilmarynnäkköjoukkojaan Kiovan nopeassa valtausyrityksessä, mutta sen jälkeen jo totuttuun tyyliin myös maataistelujen kärkijoukkoina.

Informaatiosota

Venäjä ja Ukraina kävivät kybersotaa jo ennen helmikuun 2022 hyökkäystä. Joulukuussa 2015 hakkerit iskivät ukrainalaiseen energiayhtiöön ja katkaisivat sähkönjakelun 80 000 asiakkaalta, ja vuonna 2016 tehty hyökkäys katkaisi 20 % Kiovan sähköntarpeesta. Kesäkuussa 2017 NotPetya-haittaohjelma saastutti Ukrainassa käytetyn kirjanpito-ohjelmiston, jonka kautta se levisi nopeasti paitsi Ukrainaan myös ulkomaille. Ehkä jopa 10 miljardin dollarin vahingot tekivät siitä yhden kaikkien aikojen kalleimmista tietokoneviruksista. Tammi-helmikuussa 2022 alkoivat palvelunestohyökkäykset Ukrainan hallinnon, asevoimien ja pankkien verkkosivuja vastaan. Tavoitteena saattoi olla saada Ukrainan hallinto näyttäytymään kyvyttömältä kansalaisten silmissä. Venäjän aloittaessa maa- ja ilmahyökkäyksen 24. helmikuuta samalla hyökättiin myös Ukrainan tietoverkkoihin. Tietoja tuhoava haittaohjelma pyrki tuhoamaan tietoja ja Ukrainan satelliittilaajakaistaan kohdistunut hyökkäys pyrki rampauttamaan asevoimien johtamisjärjestelmän. Hieman myöhemmin satelliittipaikannusjärjestelmien laajalla häirinnällä, joka kattoi koko Venäjän läntisen raja-alueen pyrittiin häiritsemään Ukrainan ilmavoimia ja lännen lentotiedustelua.

Neljännen taistelupäivän 27. helmikuuta iltana kenraalimajuri Pekka Toveri katsoi Venäjän joutuneen selvästi häviölle informaatiosodassa. Kybersodassa ukrainalaiset olivat kyenneet suojaamaan järjestelmiään menestyksellisesti ja propagandassakin Eurooppa ja Pohjois-Amerikka levittivät heidän sanomaansa. Näytti siltä, ettei Venäjä ollut käyttänyt kyberhäirinnän osaamistaan ajoissa. Toveri esitti vaihtoehtoisina syinä toisaalta Nato-maiden tietotaidollisen ja teknisen avun ja vuosia jatkuneiden kyberhyökkäysten vahvistaman Ukrainan puolustuksen ja toisaalta mahdollisuuden, ettei Venäjä ollut halunnut käyttää kaikkia keinojaan, toivoen hallitsevansa viestintää ja käyttävänsä median kautta tapahtuvaa psykologista vaikuttamista tehokkaana aseena.

Toverin mukaan Venäjä oli jo menettänyt mahdollisuutensa helppoon ja nopeaan voittoon, joka myös nopeasti unohtuisi maailmalta. Sen piti Toverin mielestä jatkaa tiedotushiljaisuutta omista, raskaista tappioista ja yrittää pitää yllä mielikuvaa, ettei Ukrainassa käyty sotaa eikä varsinkaan hyökkäyssotaa. Ukrainalaisten väittämien Venäjän asevoimien tappioiden Toveri ei uskonut olevan suuresti liioiteltuja.

17. maaliskuuta haastateltu, verkossa tapahtuvaa informaatiovaikuttamista tutkiva tohtori Pekka Kallioniemi Tampereen yliopistosta piti Ukrainan tiedottamista laadukkaana ja tehokkaasti leviävänä. Se pyrki ja onnistui antamaan kuvan Ukrainasta tehokkaasti puolustautuvana mutta heikompana osapuolena. Sen sijaan Venäjän propaganda jäi lännessä selvästi häviölle. Se oli Kallioniemen mukaan verkossa keskittynyt vaikuttamaan länsimaiden kansalaisiin; pyrkien herättämään mielipide-eroja, ”sotkemaan” ja keskittyen vastapuolen omiin asioihin. Propaganda-aiheen elinkaari alkoi sosiaalisen median anonyymeiltä palstoilta, joilla aiheita kokeillaan, jotta saataisiin selville, mitkä aiheet kiinnittävät ihmisten huomion − aluksi anonyymeillä alustoilla, joilla viestiä yritetään vahvistaa ”tykkääjätrollien” avulla. Onnistuessaan aiheet leviävät ei-anonyymeille alustoille, kuten Facebookiin ja YouTubeen, joilta on jo mahdollista kiinnittää myös toimittajien huomiota.

Mediasota

Venäjän viestintää valvova viranomainen Roskomnadzor (RKN) pyrki siihen, että hyökkäys Ukrainaan esitettäisiin Venäjällä pelkästään Itä-Ukrainaa koskevana rajoitettuna sotilasoperaationa. Roskomnadzor esimerkiksi määritti, millä sanoilla hyökkäystä sai kutsua ja mitä siitä sai kertoa. Kiellettyä sanoja ovat sota ja hyökkäys. Vääriä sanoja käyttäneet tahot olivat saaneet varoituskirjeen, ja niiden internetsivustot saattoivat joutua estolistalle, joka torjui pääsyn joko yksittäisille sivuille tai koko sivustolle.

Maaliskuun 1. päivänä venäjänkielinen Wikipedia sai estouhkauksen siitä, että se ilmoitti sodassa tulleiden uhrien määrän ja kertoi Venäjään kohdistuvasta taloussaarrosta. RKN syytti Wikipediaa kehotuksista nostaa rahat pois venäläisten pankkien tileiltä.

1. maaliskuuta venäjänkieliselle Wikipedialle ja Wikimedia Venäjälle tuli molemmille ilmoitus, että ru.wikipedia.org voisi joutua estetyksi, jos se ei noudata Venäjän Roskomnadzorin ohjeita sotaan liittyvästä viestinnästä. Vastineessaan 3. maaliskuuta Venäjän Wikimedia katsoi, ettei RKN:n syytösten aiheellisuutta voinut Wikipedian sisällön jatkuvasti korjautuvasta luonteesta johtuen arvioida ja että pääsyn rajoittaminen Wikipediaan toimisi vastoin viranomaisen päämäärää taistella paikkansapitämätöntä tietoa vastaan. Ukrainan sotaan liittyvän muokkaamisensa takia venäjänkielisen Wikipedian pitkäaikainen käyttäjä pidätettiin Valko-Venäjällä 11. maaliskuuta ja hänen henkilötietonsa mukaan lukien sosiaalisen median tunnukset ja osoite julkistettiin.

2. maaliskuuta Euroopan unioni kielsi Venäjän valtiollisten Russia Today -kanavan ja Sputnik-uutistoimiston sekä niiden tytäryhtiöiden toiminnan EU:n alueella. Edellisenä päivänä yhdysvaltalainen Google oli sulkenut edellisiin kytköksissä olevat Youtube-kanavat eurooppalaisilta seuraajilta. Yksittäiset maat olivat jo aikaisemmin kieltäneet venäläisviestimiä. Saksan viranomaiset olivat jo joulukuussa saaneet eurooppalaisen tietoliikennesatelliittiorganisaatio Eutelsatin lopettamaan saksankielisen RT DE -kanavan välityksen. Kokonaan Saksa blokkasi RT:n saksankielisen uutiskanavan 2. helmikuuta, mihin Venäjä vastasi estämällä Deutsche Wellen toiminnan Venäjällä.

10. maaliskuuta lähtien Meta salli poikkeuksena viestit, joissa yksipuolisesti kehotettiin väkivaltaan venäläisiä sotilaita vastaan Facebookissa ja Instagramissa. Valtiot, joiden alueella tämä oli sallittua, olivat entisiä Neuvostoliiton alusmaita ja nykyisen Venäjän naapurimaita, kuten Azerbaidžan ja Georgia.

Muita arvioita

Länsimaisissa arvioissa korostetaan usein Venäjän politiikan epäjohdonmukaisia ja vihamielisiä piirteitä sotaan johtaneina syinä. Chicagon yliopiston politiikan tutkimuksen professori John Mearsheimer uskoi, että Venäjällä Naton toimintaa ja laajenemista ei mielletty pelkästään puolustukselliseksi. Hän ei katsonut Venäjällä olleen imperialistisia motiiveja hyökkäyksessään, vaan esimerkiksi Krimin valtaus oli impulsiivinen reaktio Ukrainan venäläismielisen presidentin syrjäyttämistä vastaan.

Venäjän vuosien 1990–1996 ulkoministeri ja sittemmin Yhdysvaltoihin muuttanut Andrei Kozyrev piti hyökkäystä Putinin henkilökohtaisena päätöksenä ja arveli 7. maaliskuuta kirjoittamassaan Twitter-kirjoituksessa tämän hyökkäyspäätöksen perustuneen kolmeen virhekäsitykseen: Putin oli aliarvioinut Ukrainan valtioidentiteetin, lännen halukkuuden vastatoimiin ja hänellä oli ollut väärä tieto Venäjän asevoimien nykytilasta. Kozyrevin mielestä Putin ei koskaan ollut pitänyt Ukrainaa oikeasti todellisena itsenäisenä valtiona vaan ansaitsevan korkeintaan satelliittivaltion aseman. Vuoden 2014 vallankumous kuitenkin lopetti kaikki toiveet maan pitämisestä tulevaisuudessa itsenäisenä ja Venäjälle myötämielisenä, mikä sai Putinin päättämään voimankäytöstä. Asevoimien kehittämiseen 20 vuoden aikana annetuista varoista olisi mennyt suuri osa alemman hallinnon korruptioon ja asevoimien todellinen suorituskyky salattu presidentiltä. Kreml piti Naton epäonnistunutta vetäytymistä Afganistanista 2021 sekä Euroopan unionin laimeaa vastausta 2014 Krimin valtaukseen merkkinä heikkoudesta ja arvioi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin seniiliksi ja kyvyttömäksi. Hänen mielestään länsimaitten ei pitänyt pelätä ydinsotaa ja sen takia välttää voimakkaitakin vastatoimia.

Pakolaiskriisi

Pääartikkeli: Ukrainan pakolaiskriisi
Vapaaehtoiset auttavat ukrainalaisia pakolaisia Przemyśl Głównyn rautatieasemalla Puolassa.

Yhdistyneet kansakunnat varautui maaliskuun 5. päivä neljän miljoonan ihmisen pakoon Ukrainasta. Tämä arvio on sittemmin osoittautunut riittämättömäksi. Suuri osa pakolaisista oli siirtynyt läntiseen naapurimaahan Puolaan. Myös Ukrainan muut naapurit, Unkari, Slovakia, Moldova ja Romania, olivat vastaanottaneet suuren määrän pakolaisia.

Suomesta turvapaikkaa oli 5. maaliskuuta 2022 mennessä hakenut 627 ukrainalaista. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen oli mahdollisesti tulossa useita tuhansia pakolaisia Ukrainasta. 13. maaliskuuta mennessä turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua Suomesta oli hakenut yli 3 300 pakolaista, mutta Maahanmuuttovirasto arvioi Suomeen saapuneiden kokonaismäärän olleen huomattavasti sitä suurempi. Loppukesällä 2023 Suomessa oli Ukrainasta paenneita yhteensä 60 615 (tilanne 29. elokuuta 2023).

Tartuntataudit, kuten COVID-19, polio ja tuberkuloosi, voivat levitä pakolaisten mukana.

Katso myös

Huomautukset

  1. ↑ Lähteet viittaavat toisinaan kuolemien sijasta vihollisen henkilötappioihin tai uhreihin. Lähteet eivät ei aina yksiselitteisesti kerro, eikä sotatilanteessa ole välttämättä selvää, kuinka moni uhreista on kuollut ja kuinka moni loukkaantunut.
  2. ↑ Ukrainan asevoimien raportoimat luvut ovat korkeintaan suuntaa antavia. Ukrainan asevoimien viestimistä materiaalitappioista, joita tietotoimistot yms. sittemmin ovat toistaneet, on paljastunut esimerkiksi 12.-13.10.2022 monia yhteenlaskuvirheitä. Näitä ei seuraavinakaan päivinä ole oikaistu, vaan raportointia on jatkettu häpeilemättömästi kasvattaen ikäänkuin mitään virheitä ei olisi tehty. Aiheesta enemmän keskustelusivulla
  3. ↑ Koko sotatoimialue, eli Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueet mukaanluettuina. YK:n OHCHR uskoo, että todelliset uhriluvut ovat huomattavasti korkeampia, koska joiltain intensiivisten vihamielisyyksien paikkakunnilta saatavat tiedot ovat viivästyneet ja useiden raporttien kohdalla YK tarvitsee yhteistyötä. Tämä tiedontarve koskee esimerkiksi Mariupolia (Donetskin alue), sekä Popasnaa, Lysytšanskia ja Sjevjerodonetskia (Luhanskin alue), joita koskien on esitetty väitteitä lukuisista siviiliuhreista.
  4. ↑ a b Englanniksi: loitering munition: Tykistön käyttämiä ammuksia, tai itsemurhalennokkeja, jotka voivat pysytellä ilmassa odottamassa, kunnes sopiva maali ilmaantuu alapuolelle.
  5. ↑ 19. helmikuuta Münchenin turvallisuuskokouksessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi oli pitänyt puheen, jossa hän esitti epäilyksensä siitä, onko Budapestin sopimus enää voimassa. Tämä tulkittiin Venäjän virallisessa tiedotuksessa Ukrainan aikeeksi luopua ydinaseettomuudestaan. Lännessä taas Zelenskyin puhe tulkittiin pelkästään pettymykseksi sopimuksessa luvattuihin molemminpuolisiin turvatakuisiin, joiden Ukraina näki pettäneen.

Lähteet

  1. ↑ Russian troops plan to drive non-functioning vehicles to occupied Donetsk region 30.03.2022 21:08. Ukrinform. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Resolution adopted by the General Assembly (Adopted without a vote on a Report from the Sixth Committee) 3314 (XXIX). Definition of Aggression (Twenty-ninth session. Agenda item 86) 14.12.1974. United Nations. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  3. ↑ United Nations and the Definition of Aggression (Essay) lawteacher.net. 16.7.2019. All Answers ltd. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Russia Uses Homel Civil Airfield To Attack Ukraine charter97.org. 20.3.2022. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Russia starts using Brest airport in Belarus to shell Ukraine 31.3.2022. Ukrinform. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Defense Ministry: Russia relocating missile systems to Belarus’ Homel region 1.4.2022. Ukrinform. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  7. ↑ Brown, David: Ukraine conflict: Where are Russia’s troops? BBC News. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)
  8. ↑ a b ”Chapter Five: Russia and Eurasia”, The Military Balance 2022, s. 215. International Institute for Strategic Studies, 2022. ISBN 978-1032279008 (paperback). (englanniksi)
  9. ↑ The military balance 2021. International Institute for Strategic Studies, 2021. ISBN 978-1032012278. (englanniksi)
  10. ↑ Altman, Howard: Foreign fighters now on battlefield helping battle Russia: Ukraine Military Times. 7.3.2022. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  11. ↑ Russian military death toll in Ukraine rises to 275,460 23.09.2023 09:53. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 23.9.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Russian military death toll in Ukraine rises to about 274,950 22.09.2023 08:21. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 23.9.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Russian military death toll in Ukraine rises to 63,800 13.10.2022 10:07. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 9.2.2023. Viitattu 13.10.2022. (englanniksi)
  14. ↑ Russian military death toll in Ukraine up to 63,380 - General Staff 12.10.2022 11:01. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 9.2.2023. Viitattu 12.10.2022. (englanniksi)
  15. ↑ “Two vessels” damaged in missile attack on Sevastopol in occupied Crimea 13.9.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 14.9.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Defence Minister Says 5,937 Russian Soldiers Killed In Ukraine Barron's. 21.9.2022. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
  17. ↑ Russian casualties in Ukraine. Mediazona count, updated 22.9.2023. Mediazona yhteistyössä BBC News Russian ja vapaaehtoisten kanssa; Venäjän asevoimien varmennettuja tappioita 24.2.2022-22.9.2023. Viitattu 23.9.2023. (englanniksi)
  18. ↑ At least 47,000 Russian soldiers killed in Ukraine. A data investigation by Mediazona and Meduza (Arvio: 27.5.2023 mennessä vähintään 47 000 venäläistä sotavainajaa, loukkaantuneita noin 125 000. Luvussa ei ole mukana ns. Itä-Ukrainan nukkevaltioiden alueelta näiden nukkevaltioiden tai "Venäjän" joukoissa sotimaan pakottuja ukrainalaisia sotavainajia) Mediazona, zona.media. 10.7.2023. Viitattu 7.8.2023. (englanniksi)
  19. ↑ Russian Defense Ministry to publish data on military deaths from Ukrainian documents (Venäjän puolustusministeriö) 16.4.2022. TASS. Viitattu 8.5.2022. (englanniksi)
  20. ↑ Russian forces disable nearly 4,000 Ukrainian military sites since beginning of operation (Russian Defense Ministry) 14.3.2022. Interfax. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 28.3.2022.
  21. ↑ a b President's Office says Ukrainian army lost up to 13,000 soldiers since war started ukrinform.net. 1.12.2022. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
  22. ↑ Joe Inwood, Nick Beake, Wyre Davies, Joel Gunter, Orla Guerin & Steve Rosenberg: As it happened: Human cost of eastern city battle 'terrifying' - Zelensky 11.6.2022. BBC, bbc.com. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
  23. ↑ Dan Sabbagh: Ukraine’s high casualty rate could bring war to tipping point The Guardian, theguardian.com. 10.6.2022. Viitattu 12.6.2022. (englanniksi)
  24. ↑ Ukraine: civilian casualty update 11 September 2023 (tilanne 10.8.2023 klo 24) 11.9.2023. Office of the High Commissioner for Human Rights (OHCHR), United Nations. Viitattu 14.9.2023. (englanniksi)
  25. ↑ Nebehay, Stephanie: Thousands of civilians in Mariupol may have died in past month – UN tells Reuters 29.3.2022. Reuters. Arkistoitu 30.3.2022. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  26. ↑ Over 2,400 civilians died in Mariupol since Russian invaded, EU says 14.3.2022. Reuters. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  27. ↑ Zinets, Natalia: Almost 5,000 killed in Mariupol since Russian siege began, mayor’s office 28.3.2022. Reuters. Arkistoitu 29.3.2022. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  28. ↑ Singh, Maanvi & Aratani, Lauren & Chao-Fong, Léonie & Belam, Martin: More than 20,000 civilians killed in Mariupol, mayor says 12.-13.4.2022. The Guardian. Arkistoitu 12.4.2022. Viitattu 15.4.2022. (englanniksi)
  29. ↑ At least 22,000 civilians killed in Mariupol - mayor's adviser 25.5.2022. Interfax-Ukraine, interfax.com.ua. Arkistoitu 25.5.2023. Viitattu 15.3.2023. (englanniksi)
  30. ↑ a b c d Ukraine Refugee Situation * Refugees from Ukraine recorded globally 6,197,200 (maakohtaiset pakolaistiedot pääosin 11.7.-19.9.2023; kiistämättä vanhentunutta aineistoa edustavat esim. tiedot Ranskasta ja Venäjältä, joiden aineisto on päivätty 31.12.2022) 19.9.2023. UNHCR/ United Nations. Viitattu 20.9.2023. (englanniksi)
  31. ↑ a b c d Ukraine — Internal Displacement Report — General Population Survey Round 13 (May 11 2023 -Jun 14 2023) (pdf) 19.7.2023. International Organization for Migration (IOM). Viitattu 28.7.2023. (englanniksi)
  32. ↑ a b Ukraine — Snapshot report: Population Figures and Geographic Distribution — General Population Survey Round 13 (11 - 23 May) (pdf) 5.6.2023. International Organization for Migration (IOM), iom.int. Viitattu 6.6.2023. (englanniksi)
  33. ↑ a b Tällainen oli puhe, jossa Putin julisti Venäjän sotilasoperaation Yle uutiset. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  34. ↑ Venäjän joukot ympäröivät Ukrainaa kolmelta suunnalta Yle uutiset. 18.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  35. ↑ Putin tunnusti Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden MTV uutiset. 21.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  36. ↑ Analyysi: Putin hyödyntää retoriikassaan Ukrainan vaikeaa historiaa. (Arkistoitu – Internet Archive) Yle uutiset 2022.
  37. ↑ a b Ukraine conflict: Russian forces invade after Putin TV declaration BBC News. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  38. ↑ a b ”Lopulta kyse on elämästä ja kuolemasta” – HS julkaisee Vladimir Putinin sodanjulistuspuheen sanasta sanaan Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  39. ↑ Mariupol: Why Mariupol is so important to Russia’s plan BBC News. 21.3.2022. Viitattu 30.3.2022. (englanniksi)
  40. ↑ Cohen, Roger: Live Updates: Russia Attacks Ukraine From Land, Air and Sea The New York Times. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  41. ↑ Sotatila julistettu koko Ukrainaan – Volodymyr Zelenskyi vahvistaa Venäjän ohjusiskut Uusi Suomi. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  42. ↑ Tiedustelutiedot: Venäjä edennyt lähemmäksi Kiovaa – Ukraina kertoo vallanneensa takaisin Hostomelin lentokentän Ilta-Sanomat. 12.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  43. ↑ Walters, Alex: In numbers: How does Ukraine's military stack up against Russia? Forces Network. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  44. ↑ a b c d Vaalisto, Heidi: Ex-tiedustelupäällikkö arvioi: Tähän Venäjä pyrkii Kiovan saarrolla – nostaa esiin Suomen talvisodan opit Ilta-Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  45. ↑ a b c Ukraine’s demilitarization settings are yet to be agreed on TASS. 2.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  46. ↑ a b c Russia wants to demilitarize Ukraine, let Ukrainians decide their future: Lavrov Anadolu Agency. 3.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  47. ↑ Näkki, Marjo & Aaltola, Mika: Politiikkaradio. Audio Areena areena.yle.fi. 25.2.2022 (ohjelman ajankohta 4:00 – 10:00). Arkistoitu 15.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  48. ↑ a b c Näin Venäjä testaa, mikä propaganda toimii ja mikä ei, sitten vuoroon astuvat trollit ja some MTV uutiset. 17.3.2022. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 23.3.2022.
  49. ↑ Ukraina on joukkoistanut kybersotaansa taitavasti Helsingin Sanomat. 8.3.2022. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 23.3.2022.
  50. ↑ a b Ukraine Support Tracker Kiel institute for world economy. Viitattu 3.5.2022. (englanniksi)
  51. ↑ Conditions of Return Assessment - Round 3 Factsheet June 2023. UNHCR/ United Nations. Viitattu 28.7.2022. (englanniksi)
  52. ↑ Ukraine Emergency: UNHCR Operational Response, Delivery Updates (21 July 2023) (YK:n Ukrainan hätätilan operatiivisen avustustilanteen katsaus, UNHCR:n viikkokatsaus Ukrainaan 21.7.2023, pdf) 25.7.2023. UNHCR/ United Nations via reliefweb.int. Viitattu 28.7.2023. (englanniksi)
  53. ↑ Anna Nuutinen: Venäjän liikekannallepanon heikkous ei yllätä Pekka Toveria - "Ei kiinnosta Putinia pätkääkään" Ilta Sanomat. 24.9.2022. Sanoma. Viitattu 25.9.2022.
  54. ↑ Valekansanäänestysten tulos Ukrainassa oli odotetunlainen – Donetskissa yli 99 prosentin väitetään äänestäneen Venäjään liittymisen puolesta Itä-Häme. 28.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  55. ↑ Laukkanen, Joona: Putin allekirjoitti laittomat alue­liitokset – presidentti osallistui kansan­juhliin Punaisella torilla Ilta-Sanomat. 30.9.2022. Viitattu 4.10.2022.
  56. ↑ a b c d Satu Helin, Harri Vähäkangas: Aikajana Yle uutiset. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  57. ↑ Tiina Kirkas: Ukraina oli Neuvostoliiton tärkeimpiä tasavaltoja: se tuotti viljaa, terästä ja ydinvoimaa koko valtakunnalle Yliopisto-lehti 4/2022. 10.5.2022. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 16.5.2022. Viitattu 16.5.2022.
  58. ↑ Conflict in Ukraine Global Conflict Tracker. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  59. ↑ Sotilaat ovat neljättä vuotta poteroissaan Itä-Ukrainassa Yle uutiset. 23.4.2018. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  60. ↑ Kotkavirta, Johannes: Venäjä vahvisti kolmen ukrainalaislaivan valtaamisen Ilta-Sanomat. 26.11.2018. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  61. ↑ Zapad 2021 Military Exercises Uacrisis.org. 2.10.2021. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  62. ↑ Kofman, Michael: Zapad 2021: What We Learned From Russia’s Massive Military Drills The Moscow Times. 23.9.2021. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  63. ↑ Altman, Howard: Russia preparing to attack Ukraine by late January Military Times. 20.11.2021. Arkistoitu 21.1.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  64. ↑ Huttunen, Otso: Ukrainan tiedustelu: Venäjä valmistautunut hyökkäämään tammikuun lopulla Ilta-Sanomat. 21.11.2021. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  65. ↑ Venäjän duuma on hyväksynyt YYA-sopimukset Donetskin ja Luhanskin kanssa Demokraatti. 22.2.2022. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 24.2.2022.
  66. ↑ Putin orders Russian forces to ”perform peacekeeping functions” in eastern Ukraine’s breakaway regions 22.2.2022. Reuters. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  67. ↑ Tällainen on Venäjän ja separatistien ”YYA-sopimus” verkkouutiset.fi. 22.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  68. ↑ via STT–Yle: IAEA:n ryhmä pääsi pitkään odotetulle tarkastuskäynnille Zaporižžjan ydinvoimalaan – tarkastajien tavoitteena pysyvä läsnäolo 1.9.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 4.9.2022.
  69. ↑ Zaporizhzhia nuclear plant: History, control and key developments 2.9.2022. CNN, cnn.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  70. ↑ Russian military death toll in Ukraine reaches 48,350 1.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 1.9.2022. Viitattu 18.2.2023. (englanniksi)
  71. ↑ Ukraine’s Armed Forces eliminate more than 41,000 Russian soldiers 1.8.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 1.8.2022. Viitattu 18.2.2023. (englanniksi)
  72. ↑ Russia says thwarted Ukrainian attempt to capture Zaporizhzhia nuclear plant 1.9.2022. Reuters, reuters.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  73. ↑ Ukrainian refugees forcibly transferred, mistreated in Russia: HRW 1.9.2022. Deutsche Welle, dw.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  74. ↑ a b Forcible Transfer of Ukrainians to Russia 1.9.2022. Human Rights Watch, hrw.org. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  75. ↑ Russian forces stop Ukrainian media from entering Zaporizhzhia nuclear power plant, jam signal in Energodar to prevent broadcasts - Energoatom espreso.tv. 2.9.2022. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  76. ↑ Two IAEA inspectors to stay at Zaporizhzhia nuclear plant permanently -Russian envoy Reuters, reuters.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  77. ↑ Ukraine says it hit targets in region where IAEA team is working 2.9.2022. Reuters, reuters.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  78. ↑ a b Ukrainan sota, päivä 191: Ukrainalaissotilaan puoliso vuosi tietoja Venäjälle, Kreml pillastui värväyksen mahalaskusta iltalehti.fi. Viitattu 4.9.2022. (suomeksi)
  79. ↑ Russian military equipment removed from ZNPP before IAEA mission arrived – General Staff 2.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  80. ↑ Otso Huttunen: Siemens Energy: Öljyvuodot eivät voi olla syy Nord Stream 1 -kaasuputken suljettuna pitämiseen Taloussanomat, is.fi. 3.9.2022. Viitattu 4.9.2022.
  81. ↑ Russians open fire with MLRS near Zaporizhzhia NPPVIDEO04.09.2022 4.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  82. ↑ Minna Karkkola: Nyt se varmistui – Ukrainan vastahyökkäys etenee, ISW havaitsi muutoksen Venäjän viestinnässä Talouselämä, talouselama.fi. 5.9.2022. Viitattu 8.9.2022. (suomeksi)
  83. ↑ Jari Himanen & Aino Vasankari: Ukrainan sota, päivä 194: Venäjä talousahdingossa lännen pakotteiden takia, EU:n asevarastot tyhjentyneet uhkaavasti Iltalehti, iltalehti.fi. 5.9.2022. Viitattu 8.9.2022. (suomeksi)
  84. ↑ a b c d Nuclear Safety, Security and Safeguards in Ukraine. 2nd Summary Report by the Director General (28 April – 5 September 2022) (pdf) 6.9.2022. IAEA/ YK, iaea.org. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
  85. ↑ a b Carlie Porterfield: IAEA Calls For ‘Protection Zone’ Around Zaporizhzhia Nuclear Plant Amid Fighting In Ukraine Forbes, forbes.com. 6.9.2022. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
  86. ↑ a b c Pavel Polityuk & Francois Murphy: Ukraine says it downs Russian missiles, UN pushes for nuclear plant's safety 7.9.2022. Reuters. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
  87. ↑ a b Karolina Hird, George Barros, Layne Philipson & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, September 6 6.9.2022. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
  88. ↑ Head of Russian-controlled Ukrainian city injured in blast, says official 6.9.2022. Reuters. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
  89. ↑ Over 50,000 Russian invaders already killed in Ukraine 6.9.2022 09:40. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 6.9.2022. (englanniksi)
  90. ↑ Mediat: Tarvikepulasta kärsivä Venäjän armeija ostaa nyt miljoonia ammuksia Pohjois-Korealta 6.9.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 8.9.2022.
  91. ↑ Ukraine calls for evacuation of Zaporizhzhia nuclear plant town 7.9.2022. Reuters. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
  92. ↑ Jari Himanen & Aino Vasankari: Ukrainan sota, päivä 196: Ukrainan vastahyökkäys etenee Harkovassa, Britannia arvioi Venäjän joutuvan valitsemaan rintamien välillä Iltalehti, iltalehti.fi. 7.9.2022. Viitattu 7.9.2022. (suomeksi)
  93. ↑ a b September 8, 2022 Russia-Ukraine news 8.9.2022. CNN, cnn.com. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  94. ↑ a b Jari Himanen & Aino Vasankari: Ukrainan sota, päivä 197: Valko-Venäjä aloittaa sotaharjoitukset rajalla Iltalehti, iltalehti.fi. 8.9.2022. Viitattu 10.9.2022. (suomeksi)
  95. ↑ a b Kateryna Stepanenko, Grace Mappes, George Barros, Layne Philipson & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, September 8 8.9.2022. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  96. ↑ Andrea Shalal: Rebuilding Ukraine after Russian invasion may cost $350 bln, experts say 9.9.2022. Reuters. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  97. ↑ Some 140,000 buildings destroyed in Ukraine since invasion - Vereshchuk 9.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  98. ↑ Ten injured, including children, in hostile shelling of Kharkiv – Terekhov 9.9.2022. Interfax Ukraine, interfax.com.ua. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  99. ↑ Christy Cooney & Sam Jones: Ukraine-Russia war: Ukrainian forces claim capture of key city as counter-offensive ‘takes Russian military by surprise’ – live 10.9.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  100. ↑ a b Eero Lassila, Juuso Määttänen: Venäjä myöntää perääntyneensä Izjumista ja Balaklijasta, Ukrainan eteneminen jatkuu Koillis-Ukrainassa Helsingin Sanomat, hs.fi. 10.9.2022. Viitattu 10.9.2022. (suomeksi)
  101. ↑ a b Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. 148. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  102. ↑ Brendan Cole: Putin Faces Second Revolt as Russian Officials Slam War, Demand Resignation 10.9.2022. Newsweek, newsweek.com. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
  103. ↑ Giulia Carbonaro: Russian Officials Propose Overthrowing Putin, Charging Him With Treason 8.9.2022. Newsweek, newsweek.com. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
  104. ↑ a b Katriina Töyrylä: Harkovan alueella laajoja sähkökatkoja 11.9.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 10.9.2022. (suomeksi)
  105. ↑ Tom Balmforth, Ron Popeski & Diane Craft: Russia hits Dnipropetrovsk power sites: governor 11.9.2022. Reuters. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
  106. ↑ Russian defense ministry shows retreat from most of Kharkiv region 11.9.2022. Meduza, meduza.io. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
  107. ↑ R Enemy fleeing from Kharkiv region, retreat from several positions in Kherson region 11.9.2022. Ukrinform. Viitattu 12.9.2022. (englanniksi)
  108. ↑ Ukraine has retaken 6,000 sq km of land -Zelenskiy 12.9.2022. Reuters, reuters.net. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  109. ↑ a b Ukraine and Russia: What you need to know right now 12.9.2022. Reuters, reuters.net. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  110. ↑ Ukraine's National Guard confirms recapture of Sviatohirsk 12.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  111. ↑ Ukraine: civilian casualty update 5 September 2022 (tilanne 4.9.2022 klo 24) 5.9.2022. Office of the High Commissioner for Human Rights (OHCHR), United Nations. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  112. ↑ Joseph Trevithick: Ukraine Just Captured One Of Russia’s Most Capable Aerial Electronic Warfare Pods The Drive. 12.9.2022. Viitattu 14.9.2022. (englanniksi)
  113. ↑ Stefan Korshak: UAF Grabs Epic Haul of Military Hardware Abandoned by Russian Army 13.9.2022. Kyiv Post, kyivpost.com. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  114. ↑ Jack Detsch: Russia Is Supplying Ukraine With Lightly Used Tanks 13.9.2022. foreignpolicy.com. Viitattu 14.9.2022. (englanniksi)
  115. ↑ Ukraine Army likely to have shot down Iranian UCAV near Kupiansk photos 13.9.2022 10:26. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  116. ↑ Military Knowledge: Shahed-136 Loitering Munition 12.1.2022. iswnews.com. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  117. ↑ Russian invaders leave Kreminna in Luhansk region – regional governor 13.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  118. ↑ a b Vivian Ho & Martin Belam et al.: Russia-Ukraine at a glance: what we know on day 203 of the invasion 14.9.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 14.9.2022. (englanniksi)
  119. ↑ Kryvyi Rih struck with eight Russian missiles: Hydraulic structures damaged 14.9.2022. Ukrinform. Viitattu 14.9.2022. (englanniksi)
  120. ↑ Juuso Määttänen: Venäläis­opettajat lähtivät Ukrainaan suuren rahasumman perässä – Nyt heitä on ehkä otettu kiinni, ja edessä voi olla pitkiä vankeustuomioita Helsingin Sanomat, hs.fi. 14.9.2022. Viitattu 14.9.2022.
  121. ↑ a b c Maya Yang, Vivian Ho, Martin Belam & Michael Coulter: Russia-Ukraine war: EU says supply of weapons to Ukraine ‘absolutely vital’; missile strikes Zelenskiy’s home town – as it happened 15.9.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 17.9.2022. (englanniksi)
  122. ↑ tekijä= Maiju Ylipiessa, Benjamin Suomela, Yrjö Kokkonen, Eelis Bjurström, Olli-Pekka Sulasma, Jussi Nurminen & Paula Tapiola: Putinin mukaan Venäjällä ei ole kiirettä lopettaa "erityisoperaatiota" Ukrainassa 16.9.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 17.9.2022.
  123. ↑ a b Katherine Lawlor, Grace Mappes, Mason Clark & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, September 16 16.9.2022. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 17.9.2022. (englanniksi)
  124. ↑ Putin linjasi Venäjän pää­tavoitteen Ukrainassa 16.9.2022. Ilta-Sanomat, is.fi. Viitattu 17.9.2022.
  125. ↑ Venäjä ei ehkä pysty vastaamaan Ukrainan mahdolliseen vastahyökkäykseen Luhanskissa Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 18.9.2022.
  126. ↑ Ylen toimittaja Antti Kuronen Izjumin joukkohaudalla: "Lemu on kuvottava, joissakin ruumiissa on merkkejä kidutuksesta" Yle Uutiset. 16.9.2022. Viitattu 18.9.2022.
  127. ↑ EU-puheenjohtajamaa Tšekki vaatii sotarikostuomioistuinta perustettavaksi Izjumin joukkohautojen takia Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 18.9.2022.
  128. ↑ IAEA: Zaporižžjan ydinvoimala on jälleen kytketty sähköverkkoon Helsingin Sanomat. 17.9.2022. Viitattu 18.9.2022.
  129. ↑ Hersonissa useita voimakkaita räjähdyksiä Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 18.9.2022.
  130. ↑ WSJ: Iranian drones supplied to Russia create new dangers for Armed Forces of Ukraine 18.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 18.9.2022. (englanniksi)
  131. ↑ a b Yhdysvaltalaisviranomainen: Wagner haluaa värvätä 1 500 vankia sotimaan Ukrainaan – MTV seurasi sotaa 19.9. MTV Uutiset. 19.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  132. ↑ Presidentti Niinistö: Putin on all-in Ukrainassa Helsingin Sanomat. 20.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  133. ↑ Slovenia lähettää neuvostotankkeja Ukrainalle osana Saksan kanssa tehtyä sopimusta – MTV seurasi sotaa 20.9. MTV Uutiset. 20.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  134. ↑ Duuma hyväksyi lakiesityksen, joka tiukentaisi rangaistuksia liikekannallepanon aikana Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 21.9.2022.
  135. ↑ Putin julisti osittaisen liikekannallepanon Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 21.9.2022.
  136. ↑ Euroopan unioni suunnittelee vastatoimia Venäjää kohtaan Helsingin Sanomat. 21.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  137. ↑ Reuters: Russia calls up 300,000 reservists, says 6,000 soldiers killed in Ukraine Reuters. 21.9.2022. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
  138. ↑ Venäjän puolustusministeriö: 300 000 reserviläistä palvelukseen Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 21.9.2022.
  139. ↑ Tästä on kyse Venäjän liikekannallepanossa: maalaispojat joutuvat sotaan, mutta kaupunkilaiset eivät, koska Putin suojelee itseään Yle Uutiset. 21.9.2022. Viitattu 22.9.2022.
  140. ↑ Päivittyvä seuranta | Lähteet Novaja Gazetalle: Yli 260 000 miestä lähtenyt Venäjältä liikekannallepanon julistamisen jälkeen Helsingin Sanomat. 30.8.2022. Viitattu 26.9.2022.
  141. ↑ Venäjällä miehiä on määrätty sotaan osin mielivaltaisesti, asiantuntijan mukaan kyse ei ole enää osittaisesta liikekannallepanosta Yle Uutiset. 27.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  142. ↑ Aditi Sangal, Tara Subramaniam, Andrew Raine, Jack Bantock, Ed Upright, Adrienne Vogt & Maureen Chowdhury: Zelensky encourages Russians to protest against Putin's "partial mobilization" order CNN. 22.9.2022. Viitattu 23.9.2022. (englanniksi)
  143. ↑ Presidentti Zelenskyi kehottaa venäläisiä vastustamaan liikekannallepanoa Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 23.9.2022.
  144. ↑ "Äänestys" Venäjän valtaamilla alueilla alkoi Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 23.9.2022.
  145. ↑ a b "Kansanäänestykset" venäläisten miehittämillä alueilla alkaneet Helsingin Sanomat. 23.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
  146. ↑ Pavel Polityuk: Russia starts annexation vote in occupied areas of Ukraine, West condemns 'sham' Reuters. 23.9.2022. Viitattu 23.9.2022. (englanniksi)
  147. ↑ YK: Venäjä tehnyt Ukrainassa sotarikoksia, kuten kidutusta ja "kauhistuttavaa seksuaalista väkivaltaa" Helsingin Sanomat. 23.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
  148. ↑ YK-komitea: Ukrainassa tapahtunut kammottavia sotarikoksia Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 23.9.2022.
  149. ↑ Ukrainian military down Russia’s Su-25, six Shahed-136 suicide drones 23.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 24.9.2022. (englanniksi)
  150. ↑ Ukrainian anti-aircraft gunners down Iranian-made Mohajer-6 drone for first time 23.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 24.9.2022. (englanniksi)
  151. ↑ Putin vapautti korkeakouluopiskelijat liikekannallepanosta Helsingin Sanomat. 24.9.2022. Viitattu 26.9.2022.
  152. ↑ Venäjä on tehnyt uusia ohjusiskuja Zaporizhzhjaan MTV Uutiset. 24.9.2022. Viitattu 26.9.2022.
  153. ↑ Suomeen tuli sunnuntaina yli 7 500 venäläistä Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilta Helsingin Sanomat. 25.9.2022. Viitattu 26.9.2022.
  154. ↑ Ukraina: Izjumista löydetty 447 ruumista Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 26.9.2022.
  155. ↑ Full transcript: Ukrainian President Volodymyr Zelenskyy on "Face the Nation," Sept. 25, 2022 CBS News. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  156. ↑ Ukraina: Venäjä tehnyt kaksi lennokki-iskua Odessaan Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 26.9.2022.
  157. ↑ Ukraine's Zelenskiy says two more burial sites found in liberated Izium Reuters. 26.9.2022. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  158. ↑ Zelenskyi: Izjumista löydetty kaksi uutta hautapaikkaa, joissa on satojen ihmisten ruumiita Helsingin Sanomat. 26.9.2022. Viitattu 26.9.2022.
  159. ↑ Ortodoksisen kirkon johtaja: Ukrainassa kuolleet venäläissotilaat saavat synninpäästön Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 26.9.2022.
  160. ↑ Venäläislehti: Yli 260 000 miestä on lähtenyt Venäjältä liikekannallepanon jälkeen Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 26.9.2022.
  161. ↑ Ukrainan asevoimat: Venäjä sulkenut Hersonin alueen rajan miehittämällään alueella Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 27.9.2022.
  162. ↑ a b YK huolissaan "surkeasta ihmisoikeustilanteesta", sanoo sekä Venäjän että Ukrainan syyllistyneen ihmisoikeusrikkomuksiin Helsingin Sanomat. 27.9.2022. Viitattu 27.9.2022.
  163. ↑ UN says Russia abuses prisoners in Ukraine Reuters. 27.9.2022. Viitattu 27.9.2022. (englanniksi)
  164. ↑ Putin: Liikekannallepano voi koskea myös maanviljelijöitä Helsingin Sanomat. 27.9.2022. Viitattu 27.9.2022.
  165. ↑ Teemu Juhola: Venäjällä miehiä on määrätty sotaan osin mielivaltaisesti, asiantuntijan mukaan kyse ei ole enää osittaisesta liikekannallepanosta Yleisradio, yle.fi. 27.9.2022. Viitattu 27.9.2022.
  166. ↑ Olena Roshchina: Kupiansk-Vuzlovyi settlement liberated in Kharkiv Oblast, 6% of Kharkiv Oblast still under occupation pravda.com.ua. 27.9.2022. Viitattu 27.9.2022.
  167. ↑ EU-komission puheenjohtaja: Kaasuputkivuodot johtuvat sabotaasista Yleisradio, yle.fi. 27.9.2022. Viitattu 27.9.2022.
  168. ↑ Venäjä tulitti ohjuksilla Harkovaa, tuhannet ilman sähköä Helsingin Sanomat. 28.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  169. ↑ Kaasuputkivuoto | Puolustusministeri Kaikkonen: ”Eivät nämä kaasuputket siellä itsestään räjähtele” – Häkkänen nimeää syylliseksi Venäjän Helsingin Sanomat. 28.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  170. ↑ Latest Developments in Ukraine: Sept. 28 VOA. Viitattu 28.9.2022. (englanniksi)
  171. ↑ Saksa: Nord Stream 1 -kaasuputken molemmat linjat menneet käyttökelvottomiksi Yle Uutiset. 28.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  172. ↑ Venäjän hyökkäys | Venäjä ei myönnä enää passeja niille, joita liikekannallepano koskee Helsingin Sanomat. 27.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  173. ↑ Venäjä ei myönnä ulkomaanpasseja asepalvelukseen kutsutuille Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 28.9.2022.
  174. ↑ Zaporižžjan alue pyytää Putinia liittämään alue osaksi Venäjää Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 28.9.2022.
  175. ↑ a b Suomen raja sulkeutuu torstaina keskiyöllä venäläisiltä lomamatkailijoita – Sisäministeri Mikkonen: "Vaikutus liikennemääriin on merkittävä" Yle Uutiset. 29.9.2022. Viitattu 29.9.2022.
  176. ↑ a b Itäraja | Suomen raja sulkeutuu venäläisturisteilta ensi yönä, päätös sisältää useita poikkeuksia Helsingin Sanomat. 29.9.2022. Viitattu 29.9.2022.
  177. ↑ Finland will shut border to Russian tourists from midnight Reuters. 29.9.2022. Viitattu 29.9.2022. (englanniksi)
  178. ↑ a b Kreml: Venäjä aikoo liittää Ukrainalta miehitetyt alueet itseensä perjantaina Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 29.9.2022.
  179. ↑ Putin to annex four Ukrainian territories in Kremlin ceremony on Friday Reuters. 29.9.2022. Viitattu 29.9.2022. (englanniksi)
  180. ↑ Romaniakin kehottaa kansalaisia palaamaan Venäjältä "niin pian kuin mahdollista" Helsingin Sanomat. 29.9.2022. Viitattu 29.9.2022.
  181. ↑ Venäjän hyökkäys | Julistus alueliitoksista, käsien yhdistäminen ja yleisön huudattaminen: Näin Putin esiintyi Helsingin Sanomat. 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  182. ↑ Laittomat liittämisdokumentit allekirjoitettiin ja sali puhkesi suosionosoituksiin Yle Uutiset. 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  183. ↑ Konstitutsija Rossijskoi Federatsi, Statja 90 Venäjän perustuslaki. 1993. Viitattu 1.10.2022. (venäjäksi)
  184. ↑ Putin: Ihmiset revittiin kotimaastaan, kun Neuvostoliitto hajosi Yle Uutiset. 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  185. ↑ Putin: Venäjä puolustaa "uusia alueitaan" kaikin keinoin Yle Uutiset. 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  186. ↑ AFP: Zelenskyi ei suostu neuvottelemaan Putinin kanssa Helsingin Sanomat. 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  187. ↑ Putin: Olemme valmiita neuvottelemaan Yle Uutiset. 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  188. ↑ Turvallisuus | Presidentti Niinistö: Putinin puhe oli ”pahinta laatua” Helsingin Sanomat. 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  189. ↑ James Waterhouse & Yaroslav Lukov: Ukraine war: Survivors speak of horror as Zaporizhzhia convoy hit 30.9.2022. BBC, bbc.com. Viitattu 2.10.2022. (englanniksi)
  190. ↑ Kateryna Tyshcenko: Ukrainian national police say the toll in Russia's shelling Friday of Zaporizhzhia has risen to 30 dead, 88 wounded (arkistoitu) 30.9.2022. pravda.com.ua. Arkistoitu 30.9.2022. Viitattu 2.10.2022. (englanniksi)
  191. ↑ a b c Ukrainan asevoimat sanoo saartaneensa Lymanin kaupungin Yle Uutiset. 1.10.2022. Viitattu 1.10.2022.
  192. ↑ a b Venäjän hyökkäys | ”Aikamoinen nöyryytys”, arvioi Pekka Toveri – Ukraina kertoo motittaneensa tuhansia venäläisiä Lymaniin Helsingin Sanomat. 1.10.2022. Viitattu 1.10.2022.
  193. ↑ Ukraina sanoo päässeensä strategisesti tärkeään Lymanin kaupunkiin Helsingin Sanomat. 1.10.2022. Viitattu 1.10.2022.
  194. ↑ Venäjän hyökkäys | ”Aikamoinen nöyryytys”, arvioi Pekka Toveri – Ukraina kertoo motittaneensa tuhansia venäläisiä Lymaniin Helsingin Sanomat. 1.10.2022. Viitattu 1.10.2022.
  195. ↑ «Військові, ракетні комплекси Іскандер, С-300, C-400». Лукашенко перетворив Білорусь на плацдарм для армії РФ — ЦПД nv.ua. 1.10.2022. Viitattu 2.10.2022. (ukrainaksi)
  196. ↑ a b c d Ukraine Army eliminates about 59,610 enemy troops ukrinform.net. 1.10.2022. Arkistoitu 1.10.2022. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
  197. ↑ Russian military death toll in Ukraine reaches 48,350 1.10.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 1.9.2022. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
  198. ↑ a b c d e Russia’s military death toll in Ukraine rises to 72,470 ukrinform.net. 1.11.2022. Arkistoitu 1.11.2022. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
  199. ↑ Zelenskyi: Lyman on vapautettu Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 3.10.2022.
  200. ↑ Zelenskyi: Lyman on täysin vapaa venäläisjoukoista Helsingin Sanomat. 2.10.2022. Viitattu 3.10.2022.
  201. ↑ a b Venäjä myöntää Ukrainan läpimurron Hersonin alueella Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 3.10.2022.
  202. ↑ Venäjän duuma hyväksyi alueliitokset Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 3.10.2022.
  203. ↑ Duuma hyväksyi Hersonin, Zaporižžjan, Luhanskin ja Donetskin liittämisen Venäjään Helsingin Sanomat. 3.10.2022. Viitattu 3.10.2022.
  204. ↑ Suomen ulkoministeriö kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun Helsingin Sanomat. 3.10.2022. Viitattu 3.10.2022.
  205. ↑ a b c IAEA:n johtaja Kiovaan ja Moskovaan keskustelemaan turvavyöhykkeen perustamisesta Zaporizhzhjan ydinvoimalalle – MTV seurasi sotaa 4. lokakuuta MTV Uutiset. 4.10.2022. Viitattu 6.10.2022.
  206. ↑ Shoigu: 200 000 ihmistä mobilisoitu armeijaan Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 6.10.2022.
  207. ↑ a b Zelenskyi allekirjoitti määräyksen, joka kieltää Ukrainaa neuvottelemasta Putinin kanssa Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 6.10.2022.
  208. ↑ Putin vahvisti lain laittomista alueliitoksista Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 6.10.2022.
  209. ↑ Kremlin mukaan asevoimien vetäytyminen ei vaikuta suunnitelmiin ukrainalaisalueiden liittämiseksi Venäjään Helsingin Sanomat. 5.10.2022. Viitattu 6.10.2022.
  210. ↑ Yhdysvallat antaa Ukrainalle neljä uutta Himars-raketinheitinjärjestelmää Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 6.10.2022.
  211. ↑ a b Ukraina | Suomi lähettää lisää aseapua Ukrainaan Helsingin Sanomat. 6.10.2022. Viitattu 6.10.2022.
  212. ↑ More than 1.6M Ukrainians forcibly taken to Russia - Zelensky 6.10.2022. Ukrinform, ukinform.net. (englanniksi)
  213. ↑ a b Tara Subramaniam, Sana Noor Haq, Adrienne Vogt & Aditi Sangal; Kara Fox: October 7, 2022 Russia-Ukraine news: a) Death toll after Russian missile strikes in Zaporizhzhia rises to 14, authorities say; b) Ukraine's Center for Civil Liberties plays "a pioneering role" in documenting war crimes edition.cnn.com. 7.10.2022. (englanniksi)
  214. ↑ a b c Three killed as huge explosion causes key Crimea-Russia road bridge to collapse – as it happened the Guardian. 8.10.2022. Viitattu 10.10.2022. (englanniksi)
  215. ↑ Venäjän ja Krimin yhdistävällä sillalla suuri räjähdys – RIA Novosti: Sillalla räjäytettiin rekka MTV Uutiset. 8.10.2022. Viitattu 10.10.2022.
  216. ↑ a b Russia-Ukraine war latest: what we know on day 228 of the invasion the Guardian. 9.10.2022. Viitattu 11.10.2022. (englanniksi)
  217. ↑ a b Kateryna Stepanenko, George Barros, Riley Bailey, Angela Howard & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, October 10 10.10.2022. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 11.10.2022. (englanniksi)
  218. ↑ a b Otso Huttunen, Alli Hallonblad, Onni Niemi: Kreml: Yhdysvaltain ase­toimitukset tuottavat lisää tuskaa ukrainalaisille Helsingin Sanomat, hs.fi. 10.-11.10.22. Helsinki: Sanoma. Viitattu 10.10.2022.
  219. ↑ Monika Pronczuk: Russian missiles violated Moldova’s airspace, officials say. 10.10.2022. The New York Times, nytimes.com. Viitattu 11.10.2022. (englanniksi)
  220. ↑ Russia crosses new “red line” by attacking foreign diplomatic missions - MFA Ukraine 11.10.2022. Ukrinform. Viitattu 11.10.2022. (englanniksi)
  221. ↑ a b AFP: Venäjä palautti kaatuneiden ukrainalaissotilaiden ruumiita Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 13.10.2022.
  222. ↑ Russian strike on crowded market in town of Avdiivka kills 7 - Ukrainian governor Reuters, reuter.com. Viitattu 16.10.2022. (englanniksi)
  223. ↑ Ukraina sai tehokkaita ilmatorjuntaohjuksia Saksasta Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 13.10.2022.
  224. ↑ a b Lymanin joukkohautojen tutkiminen on alkanut Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 13.10.2022.
  225. ↑ Tämä Kertšinsalmen sillan räjähdyksestä tiedetään: Erittäin voimakas räjähdys, "jopa 20–30 tonnia räjähteitä", rakenteissa ehkä vakavia vaurioita Yle Uutiset. 9.10.2022. Viitattu 13.10.2022.
  226. ↑ Venäjä sanoo pidättäneensä kahdeksan epäiltynä Kertšinsalmen sillan räjäytyksestä Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 13.10.2022.
  227. ↑ a b Venäjä | YK:n yleiskokous tuomitsi Venäjän alueliitokset, nämä maat vastustivat päätöstä Helsingin Sanomat. 13.10.2022. Viitattu 13.10.2022.
  228. ↑ Venäjä: Ukrainan hyväksyminen sotilasliitto Natoon voi johtaa kolmanteen maailmansotaan Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 13.10.2022.
  229. ↑ a b c d Tara Subramaniam, Aditi Sangal, Matt Mayer, Sana Noor Haq & Hannah Strange: October 14, 2022 Russia-Ukraine news 14.10.2022. CNN, cnn.com. Viitattu 17.10.2022. (englanniksi)
  230. ↑ Belgorod shooting: Gunmen kill 11 in attack on Russian trainee soldiers BBC News. 16.10.2022. Viitattu 17.10.2022. (englanniksi)
  231. ↑ Reuters: At least 11 killed, 15 wounded in attack at Russia military training ground Reuters. 15.10.2022. Viitattu 17.10.2022. (englanniksi)
  232. ↑ a b MTV seurasi Venäjän hyökkäyssotaa 15. lokakuuta MTV Uutiset. 15.10.2022. Viitattu 17.10.2022.
  233. ↑ Valko-Venäjä: Alle 9 000 venäläistä sotilasta sijoitetaan Valko-Venäjälle Yle Uutiset. 15.10.2022. Viitattu 17.10.2022.
  234. ↑ Jussi Nurminen: ISW: Venäjä vie valtaamiltaan alueilta pois ukrainalaisia ja tuo tilalle venäläisiä Yle Uutiset. 16.10.2022. Viitattu 17.10.2022.
  235. ↑ Ranska kouluttaa jopa 2 000 ukrainalaissotilasta Helsingin Sanomat. 16.10.2022. Viitattu 17.10.2022.
  236. ↑ a b EU kouluttaa 15 000 ukrainalaista sotilasta Yle Uutiset. 16.10.2022. Viitattu 17.10.2022.
  237. ↑ Tämä Kiovan iskuista tiedetään Yle Uutiset. 17.10.2022. Viitattu 17.10.2022.
  238. ↑ a b Victoria Butenko & Olga Voitovych: Russia launches ‘kamikaze’ drone attack on Kyiv, killing 4 and hitting civilian infrastructure 17.10.2022. CNN, cnn.com. Viitattu 17.10.2022. (englanniksi)
  239. ↑ Police show Shahed-136 drone shot down with small arms in Kyiv 17.10.2022. Ukrinform. Viitattu 17.10.2022. (englanniksi)
  240. ↑ a b c Karolina Hird, Katherine Lawlor, Grace Mappes, George Barros & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, October 18 18.10.2022. Institute for the Study of War (ISW). Viitattu 20.10.2022. (englanniksi)
  241. ↑ Howard Altman: Ukraine Situation Report: Iranian Officials Admit To Selling Russia Ballistic Missiles (Updated) thedrive.com. 18.10.2022. Viitattu 21.10.2022. (englanniksi)
  242. ↑ a b c Magnus Brunnsberg, Aino Vasankari ja Meri Naski: Ukrainan sota, päivä 237: Venäjä iski eri puolille Ukrainaa – Zelenskyi: kolmasosa voimaloista tuhottu iltalehti.fi. 18.10.2022. Viitattu 20.10.2022.
  243. ↑ People of Ukraine awarded EU’s Sakharov Prize for Freedom of Thought 19.10.2022. Ukrinform. Viitattu 20.10.2022. (englanniksi)
  244. ↑ Ilmari Reunamäki, Yrjö Kokkonen, Jyrki Saarikoski: Propagandatemppu vai valtava evakuointi? Hersonin Venäjä-mielinen johto tyhjentää kaupunkia asukkaista 19.10.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 20.10.2022. (suomeksi)
  245. ↑ Ilmari Reunamäki: "Venäjällä vallitsee nyt osittainen liikekannallepano ja osittainen sotatila", sanoo Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja 19.10.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 20.10.2022. (suomeksi)
  246. ↑ Yhdysvallat: Sotatila­lain julistus on epätoivoinen taktiikka 19.10.2022. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 20.10.2022. (suomeksi)
  247. ↑ a b Russia-Ukraine war latest: what we know on day 239 of the invasion The Guardian, theguardian.com. 20.10.2022. Viitattu 21.10.2022. (englanniksi)
  248. ↑ a b Alexander Khrebet: Zelensky: Russia mines Kakhovka dam, threatens to flood Kherson Kyiv Independent, kyivindependent.com. 20.10.2022. Viitattu 21.10.2022. (englanniksi)
  249. ↑ Katherine Lawlor, Grace Mappes, Kateryna Stepanenko, George Barros & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, October 21 21.10.2022. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
  250. ↑ Marikki Nykänen & Meri Naski: Ukrainan sota, päivä 240: Venäjän ja Yhdysvaltojen puolustusministerit keskustelivat puhelimitse Iltalehti, iltalehti.fi. 22.10.2022. Viitattu 22.10.2022.
  251. ↑ a b c Joe Middleton: Russia-Ukraine war latest: what we know on day 241 of the invasion The Guardian, theguardian.com. 22.10.2022. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
  252. ↑ In Cherkasy region, Russian drones hit critical infrastructure object 22.10.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
  253. ↑ Ukraine’s Air Force destroys 18 Russian cruise missiles Sat morning 22.10.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
  254. ↑ a b Venäjä väittää tuhonneensa polttoainevaraston Ukrainassa Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 24.10.2022.
  255. ↑ Kiovassa toteutetaan suunniteltuja sähkökatkoja Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 24.10.2022.
  256. ↑ Kiovassa otettiin käyttöön sähkökatkokset onnettomuuksien välttämiseksi Helsingin Sanomat. 23.10.2022. Viitattu 24.10.2022.
  257. ↑ Hersonin nukkehallitus perustaa vapaaehtoisjoukot Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 24.10.2022.
  258. ↑ Hersonin nukkehallitus perustaa vapaaehtoisjoukot Helsingin Sanomat. 24.10.2022. Viitattu 24.10.2022.
  259. ↑ Married and drafted. Almost half a million Russian men were mobilised in a month based on a spike in marriages en.zona.media. 25.10.2022. Viitattu 26.10.2022. (englanniksi)
  260. ↑ Pekka Hakala: Uutissivuston laskelma: Venäjä on kutsunut riviin puoli miljoonaa reserviläistä Helsingin Sanomat, hs.fi. 25.10.2022. Viitattu 26.10.2022. (suomeksi)
  261. ↑ Russian company Obukhov State Plant plans to produce 1,000 quadcopter drones by the year end armyrecognition.com. 25.10.2022. Viitattu 26.10.2022. (englanniksi)
  262. ↑ a b c d e f Tara Subramaniam & Adrienne Vogt: October 26, 2022 Russia-Ukraine news 27.10.2022. CNN, cnn.com. Viitattu 28.10.2022. (englanniksi)
  263. ↑ Resolution 2231 (2015) on Iran Nuclear Issue Yhdistyneet kansakunnat, un.org. Viitattu 28.10.2022. (englanniksi)
  264. ↑ a b c Tom Ambrose, Vivian Ho & Helen Sullivan: Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 245 of the invasion theguardian.com. 26.10.2022. Viitattu 28.10.2022. (englanniksi)
  265. ↑ SBU exposes 33 Russian assets operating under guise of religious clerics 27.10.2022. Ukrinform. Viitattu 28.10.2022. (englanniksi)
  266. ↑ George Barros, Karolina Hird, Riley Bailey & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, October 26 26.10.2022. ISW,. Viitattu 28.10.2022. (englanniksi)
  267. ↑ Charlie Parker: Russia tries psychological warfare to quell defiant Kherson (tilaajille) The Times, thetimes.co.uk. 31.3.2022. Viitattu 28.10.2022. (englanniksi)
  268. ↑ a b Guy Faulconbridge: Putin blasts West, says world faces most dangerous decade since WW2 27.10.2022. Reuters, reuters.com. Viitattu 29.10.2022. (englanniksi)
  269. ↑ a b Tom Ambrose, Zaina Alibhai & Helen Sullivan: Russia-Ukraine war live: Russia has fired 4,500 missiles on Ukraine since invasion, says Zelenskiy; more than 300 drones ‘shot down’ – as it happened The Guardian,. 28.10.2022. Viitattu 29.10.2022. (englanniksi)
  270. ↑ Pekka Mykknen: Tutkija liike­kannalle­panon lopettamis­puheista: Venäjä pyrkii rauhoittamaan kansaa Helsingin Sanomat, hs.fi. 28.10.2022. Viitattu 29.10.2022. (suomeksi)
  271. ↑ Venäjä jatkaa terroriaan Ukrainassa (Pääkirjoitus) Helsingin Sanomat, hs.fi. 29.10.2022. Viitattu 29.10.2022. (suomeksi)
  272. ↑ a b Ilmari Reunamäki, Veera Pennanen, Marja Väänänen, Inka Haukka, Anna Näveri, Henrietta Hassinen, Jussi Nurminen, Saana Uosukainen, Yrjö Kokkonen: Venäjä sanoo torjuneensa Ukrainan lennokki-iskun Sevastopoliin 29.10.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 29.10.2022.
  273. ↑ Largest drone strike on Russia since the start of the war 16 drones attack Black Sea Fleet at the Port of Sevastopol Meduza, meduza.io. 29.10.2022. Viitattu 5.11.2022. (englanniksi)
  274. ↑ Serhiy Zgurets: New details of drone attacks on Russian ships in occupied Sevastopol: Serhiy Zgurets column espreso.tv. 3.11.2022. Viitattu 5.11.2022. (englanniksi)
  275. ↑ Livsmedelskrisen kan förvärras efter ryska exportstoppet 30.10.2022. sverigesradio.se. Viitattu 9.11.2022. (ruotsiksi)
  276. ↑ Karolina Hird, Katherine Lawlor, George Barros & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, October 31 Institute for the Study of War, understandingwar.org. 31.10.2022. Viitattu 4.11.2022. (englanniksi)
  277. ↑ Jari Himanen, Aino Vasankari & Lyyra Virtanen: Ukrainan sota, päivä 250: Venäjä iski ohjuksilla Ukrainan kriittiseen infraan, yksi raketeista putosi Moldovaan Iltalehti, iltalehti.fi. 31.10.2022. Viitattu 4.11.2022. (suomeksi)
  278. ↑ a b Jari Himanen, Olli Vainio & Aino Vasankari: Ukrainan sota, päivä 251: Medvedev pelkää Venäjän romahdusta, brittivakoojilla keskeinen rooli sodassa Iltalehti, iltalehti.fi. 1.11.2022. Viitattu 4.11.2022. (suomeksi)
  279. ↑ Ukraine, Britain to increase cooperation in cybersecurity defence-ua.com. 20.3.2018. Viitattu 4.11.2022. (englanniksi)
  280. ↑ Ukraine Joins NATO’s Cyber Defence Centre of Excellence defence-ua.com. 7.3.2022. Viitattu 4.11.2022. (englanniksi)
  281. ↑ Russian mobilization in Crimea constitutes another violation of international law - EU ukrinform.net. 1.11.2022. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
  282. ↑ Kateryna Stepanenko, Riley Bailey, Karolina Hird, Grace Mappes, Madison Williams, Yekaterina Klepanchuk & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, November 2 Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 4.11.2022. (englanniksi)
  283. ↑ Kateryna Stepanenko, Riley Bailey, Grace Mappes, Yekaterina Klepanchuk & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, November 3 Institute for the Study of War, understandingwar.org. 3.11.2022. Viitattu 5.11.2022. (englanniksi)
  284. ↑ Donetskin nukkejohtaja: Ukrainassa suuri vankienvaihto tänään – MTV seurasi sotaa 3.11.2022 MTV Uutiset. 3.11.2022. Viitattu 17.11.2022.
  285. ↑ Andrew Meldrum & Yuras Karmanau: Russian soldiers enter Kherson homes, dig in for urban war apnews.com. 4.11.2022. Viitattu 5.11.2022. (englanniksi)
  286. ↑ a b c Putin signs laws on volunteer military formations and conscription of convicts Meduza, meduza.io. 4.11.2022. Viitattu 5.11.2022. (englanniksi)
  287. ↑ The Wagner Group’s ‘best practices’ go mainstream Following Prigozhin’s example, Defense Minister Sergey Shoigu has begun recruiting soldiers among Russia’s inmates Meduza, meduza.io. 11.10.2022. Viitattu 5.11.2022. (englanniksi)
  288. ↑ Nick Paton Walsh, Daria Markina, Sebastian Shukla, Oleksandra Ochman & Darya Tarasova: Russia dangles freedom to prisoners if they fight in Ukraine. Many are taking the deadly gamble. CNN. 9.8.2022. Viitattu 5.11.2022. (englanniksi)
  289. ↑ Matt Murphy: Wagner Group: Head of Russian mercenary group filmed recruiting in prison BBC. 15.9.2022. Viitattu 5.11.2022. (englanniksi)
  290. ↑ Iran acknowledges sending drones to Russia for first time apnews.com. 5.11.2022. Viitattu 5.11.2022. (englanniksi)
  291. ↑ Iran acknowledges sending drones to Russia for first time washingtonpost.com. 5.11.2022. Viitattu 5.11.2022. (englanniksi)
  292. ↑ Russia's war on Ukraine latest news: U.S. said to prod Kyiv on talks Reuters, reuters.com. 6.11.2022. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
  293. ↑ Kateryna Stepanenko & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, November 6 Institute for the Study of War, understandingwar.org. 6.11.2022. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
  294. ↑ a b Pjotr Sauer: ‘We were completely exposed’: Russian conscripts say hundreds killed in attack The Guardian, theguardian.com. 7.11.2022. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
  295. ↑ Russia's war on Ukraine latest news: U.S. said to prod Kyiv on talks Reuters, reuters.com. 6.11.2022. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
  296. ↑ a b c d e f g h Kathleen Magramo & Joshua Berlinger: Russia's war in Ukraine (November 7, 2022) cnn.com. 7.11.2022. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
  297. ↑ a b Patrick Wintour: Row brews in Iran over use of its drones in Ukraine war by Russia The Guardian. 7.11.2022. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
  298. ↑ a b Magnus Brunnsberg, Aino Vasankari & Jussi Ojala: Ukrainan sota, päivä 257: Ukrainan mukaan Venäjä valmistautuu katutaisteluihin siviilipukuisin joukoin Iltalehti, iltalehti.com. 7.11.2022. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
  299. ↑ a b c Samantha Lock, Martin Belam & Isobel Koshiw: Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 258 of the invasion The Guardian, guardian.com. 8.11.2022. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
  300. ↑ Luke Harding: ‘Russia kaput!’: Ukraine brigade eyes victory as enemy retreats from Kherson The Guardian, theguardian.com. 9.11.2022. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  301. ↑ Karolina Hird, Kateryna Stepanenko, Riley Bailey, Yekaterina Klepanchuk, Katherine Lawlor, & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, November 10 ISW, understandingwar.org. 10.11.2022. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  302. ↑ Russian troops damage Kherson TV centre, infrastructure - reports Reuters. 10.11.2022. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  303. ↑ Количество погибших в разрушенной ракетой николаевской пятиэтажке достигла 9 человек 11.11.2022 (venäjäksi), viitattu 20.11.2022
  304. ↑ Joona Laukkanen: Pekka Toveri: Tämän vuoksi Antonivskyin silta tuhottiin Ilta-Sanomat, is.fi. 11.11.2022. Viitattu 12.11.2022.
  305. ↑ Harry Taylor & Samantha Lock: Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 261 of the invasion The Guardian, theguardian.com. 11.11.2022. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  306. ↑ Ukrainan joukot edenneet Hersonin kaupunkiin – Maxar: Kahovkan pato vaurioitunut entisestään Helsingin Sanomat, hs.fi. 11.11.2022. Viitattu 12.11.2022.
  307. ↑ A. V. Jatsyk & V. A. Jatsyk: Kah’ovske vodosh’ovyštše Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2012. Viitattu 12.11.2022. (ukrainaksi)
  308. ↑ Mediat: Venäjä siirtänyt miehityshallintonsa pääkaupungin Henitšeskiin Helsingin Sanomat. 12.11.2022. Viitattu 12.11.2022.
  309. ↑ Генічеськ — Енциклопедія Сучасної України esu.com.ua. Viitattu 12.11.2022.
  310. ↑ General Hodges makes forecast for liberation of Mariupol, Melitopol, Crimea 12.11.2022. Ukrinform, ukrinform.net. (englanniksi)
  311. ↑ Zelenskyi: Hersonissa paljastunut satoja venäläisten tekemiä sotarikoksia – MTV seurasi sotaa 13.11. MTV Uutiset. 13.11.2022. Viitattu 17.11.2022.
  312. ↑ UN General Assembly calls for Russian reparations to Ukraine ABC News. 14.11.2022. Viitattu 17.11.2022. (englanniksi)
  313. ↑ Elina Saarilahti, Hanna Freyborg & Heikki Aittokoski: Venäjä teki suuren ohjushyökkäyksen ainakin kolmeen kaupunkiin Ukrainassa – ”Noin sata ohjusta on ammuttu” Helsingin Sanomat, hs.fi. 15.11.2022. Viitattu 16.11.2022.
  314. ↑ Massive missile attack: More than 7 million subscribers without electricity 15.11.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  315. ↑ Pekka Hakala: Ukraina ilmoitti Družba-öljyputken sulkeutuneen Venäjän ohjusiskun vuoksi Helsingin Sanomat, hs.fi. 15.11.2022. Viitattu 16.11.2022.
  316. ↑ Ukraine’s air defense forces shoot down 73 out of more than 90 enemy cruise missiles 15.11.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  317. ↑ Puolan hallituksen tiedottaja: Kaksi puolalaista kuoli räjähdyksessä Ilta-Sanomat. 15.11.2022. Viitattu 15.11.2022.
  318. ↑ Roland Oliphant, Joe Barnes, Matthew Day, Danielle Sheridan, Nick Allen: Russian missile hits Nato member Poland, leaving two dead The Telegraph. 15.11.2022. Viitattu 15.11.2022. (englanniksi)
  319. ↑ Veera Pennanen: Kaksi ihmistä Puolassa surmannut ohjus oli todennäköisesti venäläisvalmisteinen, sanoo Puolan presidentt 16.11.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 16.11.2022.
  320. ↑ Puola vahvistaa räjähdykset ja nostaa asevoimiensa valmiustasoa Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 15.11.2022.
  321. ↑ a b c Léonie Chao-Fong, Martin Belam, Samantha Lock & Jonathan Yerushalmy: Russia-Ukraine war: Zelenskiy dismisses Nato’s suggestion missile that hit Poland was Ukrainian – as it happened The Guardian, theguardian.com. 16.11.2022. Viitattu 23.11.2022. (englanniksi)
  322. ↑ Samantha Lock, Rachel Hall & Léonie Chao-Fong: Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 267 of the invasion The Guardian, theguardian.com. 17.11.2022. Viitattu 19.11.2022. (englanniksi)
  323. ↑ a b Tetiana Lozovenko: Death toll in Vilniansk, Zaporizhzhia Oblast, rises to 10 people pravda.com.ua. 18.11.2022. Viitattu 20.11.2022. (englanniksi)
  324. ↑ a b c d Latest in Russian War against Ukraine – Roundup. By AFP Kyiv Post, kyivpost.com. 17.11.2022. Viitattu 20.11.2022. (englanniksi)
  325. ↑ Zelenskyi Puolaan osuneista venäläisohuksista: Sodan merkittävin eskalaatiopiste on nyt saavutettu Helsingin Sanomat. 15.11.2022. Viitattu 15.11.2022.
  326. ↑ Ukraine Now Taken Back Over Half of Captured Territory Kyiv Post, kyivpost.com. 17.11.2022. Viitattu 20.11.2022. (englanniksi)
  327. ↑ a b c Karolina Hird, Grace Mappes, Madison Williams, Yekaterina Klepanchuk, & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, November 18 ISW, understandingwar.org. 18.11.2022. Viitattu 20.11.2022. (englanniksi)
  328. ↑ Ukraine's prosecutor general says over 400 children killed in war to date 19.11.2022. Reuters. Viitattu 22.11.2022. (englanniksi)
  329. ↑ a b Harry Taylor, Amy Walker & Emily Dugan: Russia-Ukraine war live: Zaporizhzhia attacks ‘playing with fire’, UN warns – as it happened The Guardian. 20.11.2022. Viitattu 22.11.2022. (englanniksi)
  330. ↑ a b c Kateryna Stepanenko, Frederick W. Kagan & Grace Mappes: Russian Offensive Campaign Assessment, November 20 ISW, understandingwar.org. 20.11.2022. Viitattu 22.11.2022. (englanniksi)
  331. ↑ Russians create "notary offices" in order to "legalise" looting pravda.com.ua. 21.11.2022. Viitattu 22.11.2022. (englanniksi)
  332. ↑ Meri Naski & Pyry Vaismaa: Ukrainan sota, päivä 271: Ukrainan puolustusministeriö uskoo sodan loppuvan kevääseen mennessä iltalehti.fi. 21.11.2022. Viitattu 22.11.2022. (englanniksi)
  333. ↑ President Biden Announces Key Nominations 21.10.2021. Valkoinen talo, whitehouse.gov. Viitattu 22.11.2022. (englanniksi)
  334. ↑ a b c Ukrainan SBU ratsasi ikivanhan luostarin Kiovassa vakavien epäilyjen vuoksi – IL seuraa sotaa Iltalehti, iltalehti.fi. 22.11.2022 (päivitetty). Viitattu 22.11.2022.
  335. ↑ Russia’a war on Ukraine: Economic consequences and responses - Resolution 478 (pdf) 21.11.2022. Nato, nato.int. Viitattu 22.11.2022. (englanniksi)
  336. ↑ NATO Post-Madrid Summit: Fit for purpose in the new strategic era - Resolution 479 (pdf) 22.11.2022. Nato, nato.int. Viitattu 22.11.2022. (englanniksi)
  337. ↑ Air Force says it downed 51 out of 70 Russian missiles, 5 kamikaze drones on Nov. 23 Kyiv Independent, kyivindependent.com. Viitattu 23.11.2022. (englanniksi)
  338. ↑ Air Force launches four strikes on Russian troops Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 23.11.2022. (englanniksi)
  339. ↑ a b c Russia-Ukraine war live: ‘massive’ blackout reported in Moldova and Kyiv’s critical infrastructure hit after new Russian strikes 23.11.2022. The Guardian. Viitattu 23.11.2022. (englanniksi)
  340. ↑ a b Karla Karasti: AFP: Zelenskyi puhuu tänään turvallisuus­neuvoston hätä­kokouksessa Helsingin Sanomat, hs.fi. 23.11.2022. Viitattu 23.11.2022.
  341. ↑ PRIS (Power Reactor Information System): Ukraine IAEA. Viitattu 23.11.2022. (englanniksi)
  342. ↑ Anna Blaustein: How Ukraine Unplugged from Russia and Joined Europe’s Power Grid with Unprecedented Speed Scientific American, scientificamerican.com. 23.3.2022. Viitattu 23.11.2022. (englanniksi)
  343. ↑ Murray Brewster: Power play: How Russia missed its window to crash Ukraine's electrical grid by stealth 3.11.2022. CBC, cbc.ca. Viitattu 23.11.2022. (englanniksi)
  344. ↑ Continental Europe successful synchronisation with Ukraine and Moldova power systems 16.3.2022. entsoe.eu. Viitattu 23.11.2022. (englanniksi)
  345. ↑ Mikko Gustafsson & Veli-Pekka Lehtonen: Euroopan parlamentti tuomitsi Venäjän terroristiseksi, hakkerit iskivät heti perään Helsingin Sanomat, hs.fi. 23.11.2022. Viitattu 23.11.2022.
  346. ↑ Pasi Punkari: Tamperelaisia paikallisbusseja lähtee pian Ukrainaan – viimeksi busseja kaupiteltiin perillä armeijalle, nyt sitä suitsitaan sopimuksella 23.11.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 24.11.2022.
  347. ↑ Jussi Lindroos: Linja-autokonserni lahjoittaa busseja Ukrainaan – yli 200 kuljettajaa ilmoitti halukkuutensa ajaa autot Suomesta Puolaan 23.11.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 24.11.2022.
  348. ↑ a b Kai Jääskeläinen: Zelenskyi kehotti YK:n turvallisuusneuvostoa toimiin Venäjän ilmaiskujen vuoksi – "Maailma ei voi olla yhden kansainvälisen terroristin panttivankina" 24.11.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 24.11.2022.
  349. ↑ a b Maya Yang, Harry Taylor, Tom Ambrose & Helen Sullivan: Russia-Ukraine war live: Russia ‘pulls back forces from towns opposite Kherson’ – as it happened The Guardian, theguardian.com. 1.12.2022. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
  350. ↑ Andrey Pertsev, käännös Anna Razumnaya: Make peace, not war Meduza, meduza.io. 1.12.2022. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
  351. ↑ Karolina Hird, Riley Bailey, Madison Williams, Yekaterina Klepanchuk & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, November 30 30.11.2022. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
  352. ↑ Russian Public Support for War Plummets – Leaked Poll Kyiv Post, kyivpost.com. 1.12.2022. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
  353. ↑ Jennifer Hansler: Chinese leader calls for an end to war in Ukraine 1.12.2022. ukrinform.net. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
  354. ↑ Their degradation and colonialism vs. our peacemaking Meduza, meduza.io. 1.12.2022. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
  355. ↑ a b c d Ukraine Army eliminates about 89,440 enemy troops ukrinform.net. 1.12.2022. Arkistoitu 1.12.2022. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
  356. ↑ a b Russians attacking Ukrainian troops with banned chemical weapons in east (VIDEO) 4.12.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 4.12.2022. (englanniksi)
  357. ↑ a b Trikloorinitrometaani. CAS nro: 76-06-2, YK nro: 1580, EC Numero: 200-930-9 11/1998. ILO, ilo.org. Viitattu 4.12.2022. (suomeksi)
  358. ↑ David Hambling: Russia’s Tear Gas Bombings In Ukraine May Be First Step In Dangerous Chemical Escalation 1.11.2022. Forbes, forbes.com. Viitattu 4.12.2022. (englanniksi)
  359. ↑ Nobel-voittaja: Putinin hallinnon kanssa ei voi vielä neuvotella, kiirehtiminen "lapsellista" – MTV seurasi sotaa 4.12.2022. mtvuutiset.fi. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  360. ↑ Ilmari Reunamäki, Leonard Wilhelmus & Elsa Osipova: Venäläismediat: Venäjän kahdella eri lentokentällä räjähtänyt – kahden pommikoneen epäillään tuhoutuneen 5.12.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 5.12.2022.
  361. ↑ a b David Axe: Ukrainian Drones Just Took Out A Russian Heavy Bomber 300 Miles From Ukraine Forbes, forbes.com. 5.12.2022. Viitattu 6.12.2022. (englanniksi)
  362. ↑ 3 Killed, Nuclear-Capable Bombers Likely Damaged in Russian Airfield Explosions The Moscow Times, themoscowtimes.com. 5.12.2022. Viitattu 5.12.2022. (englanniksi)
  363. ↑ Hanna Freyborg: Ukraina: Venäjä ampui maanantaina yli 70 ohjusta – Zelenskyin mukaan suurin osa ammuttiin alas Helsingin Sanomat, hs.fi. 5.12.2022. Viitattu 5.12.2022.
  364. ↑ Kai Jääskeläinen, Veera Pennanen: Valkoinen talo: Venäjän ohjusiskut muistutus Putinin julmuudesta 5.12.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 5.12.2022.
  365. ↑ a b Asami Terajima: Ukraine war latest: Russia’s 6th mass attack on Ukraine’s energy system kills 4 people, causes emergency blackouts Kyiv Independent, kyivindependent.com. 5.12.2022. Viitattu 6.12.2022. (englanniksi)
  366. ↑ Ilmo Ilkka: Moldovasta löytyi maanantaina ohjuksen kappaleita Helsingin Sanomat, hs.fi. 5.12.2022. Viitattu 5.12.2022.
  367. ↑ Russian attack causes electricity cut-offs in Moldova Kyiv Independent, kyivindependent.com. 5.12.2022. Viitattu 6.12.2022. (englanniksi)
  368. ↑ Thomas Newdick: Russian Airfield In Kursk Set Ablaze By Apparent Ukrainian Drone Strike The Drive, thedrive.com. 6.12.2022. Viitattu 26.12.2022. (englanniksi)
  369. ↑ Thomas Newdick: Ukraine Modified Soviet-Era Jet Drones To Hit Bomber Bases, Russia Claims (Updated) The Drive, thedrive.com. 5.12.2022. Viitattu 26.12.2022. (englanniksi)
  370. ↑ Pekka Hakala: Venäjän yllättänyt Ukrainan lennokki yltää Volgan taakse: Isku­kyky muuttaa sodan kulkua Helsingin Sanomat, hs.fi. 7.12.2022. Viitattu 26.12.2022. (suomeksi)
  371. ↑ a b Léonie Chao-Fong, Tom Ambrose & Helen Sullivan: Russia-Ukraine war: Putin hints at ‘long’ conflict and says risk of nuclear war is on the rise – as it happened The Guardian, theguardian.com. 7.12.2022. Viitattu 18.1.2023. (englanniksi)
  372. ↑ Ayla Albayrak & Minja Viitanen (STT): Putin myönsi: Venäjä iskee Ukrainan energia­verkostoon ja aikoo jatkaa Helsingin Sanomat, hs.fi. 8.12.2022. Viitattu 10.12.2022.
  373. ↑ a b c Karolina Hird, Kateryna Stepanenko, Riley Bailey, Grace Mappes, Layne Philipson, Yekaterina Klepanchuk & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, December 9 9.12.2022. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 10.12.2022. (englanniksi)
  374. ↑ Kevin Liffey: Putin says loss of trust in West will make future Ukraine talks harder 9.12.2022. Reuters, reuters.com. Viitattu 10.12.2022. (englanniksi)
  375. ↑ Idrees Ali: Russia is expanding its nuclear arsenal, U.S. defense secretary says 9.12.2022. Reuters, reuters.com. Viitattu 10.12.2022. (englanniksi)
  376. ↑ Anne Orjala: Asiantuntija pitää Venäjän kynnystä käyttää taktista ydinasetta korkeana, mutta ei sulje sitä pois: Voi olla keino sodan kulun kääntämiseksi 2.11.2022. Yleisradio. Viitattu 10.12.2022. (suomeksi)
  377. ↑ Ukrainian forces shoot down 10 kamikaze drones in south 10.12.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 10.12.2022. (englanniksi)
  378. ↑ Russians shell Kherson region 51 times in past 24 hours, two people killed 10.12.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 10.12.2022. (englanniksi)
  379. ↑ Russian missile damaged more than 20 houses in Sumy Region 10.12.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 10.12.2022. (englanniksi)
  380. ↑ Nadeem Badshah & Tom Ambrose: Russia-Ukraine war – as it happened: Moscow has turned entire city of Bakhmut to ‘burnt ruins’, says Zelenskiy 10.12.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 10.12.2022. (englanniksi)
  381. ↑ Romania defuses mine drifting near its Black Sea shore 10.12.2022. Reuters, reuters.com. Viitattu 10.12.2022. (englanniksi)
  382. ↑ Peter Beaumont: Ukrainian forces damage key bridge near Melitopol, reports say The Guardian, theguardian.com. 13.12.2022. Viitattu 22.12.2022. (englanniksi)
  383. ↑ Yrjö Kokkonen: Suomalaisasiantuntija: Ukrainan sodan voimasuhteet ovat muuttumassa täysin 16.12.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 22.12.2022. (suomeksi)
  384. ↑ Ukraine Army eliminates about 98,280 enemy troops 18.12.2022 10:14. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 18.12.2022. (englanniksi)
  385. ↑ Mark Townsend & Isobel Koshiw: Russia ‘may try to re-enact its early invasion plans of Ukraine on anniversary of war’ The Guardian, theguardian.com. 18.12.2022. Viitattu 18.12.2022. (englanniksi)
  386. ↑ Ville Similä: Venäjä pyrkii tappamaan sotilaita molemmin puolin, kunnes jäljelle jää yhdestoista venäläinen 18.12.2022. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 18.12.2022. (englanniksi)
  387. ↑ David Axe: Russia’s Shadowy Mercenary Air Force Is Losing More And More Jets In Ukraine Forbes, forbes.com. 117.12.2022. Viitattu 19.12.2022.
  388. ↑ Karolina Hird, Kateryna Stepanenko, Grace Mappes, Madison Williams& Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, December 19 19.12.2022. The Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 26.12.2022. (englanniksi)
  389. ↑ President Volodymyr Zelensky pays unannounced visit to Bakhmut 20.12.2022. The Kyiv Independent, kyivindependent.com. Viitattu 25.12.2022. (englanniksi)
  390. ↑ a b Léonie Chao-Fong, Tom Ambrose & Helen Sullivan: Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 301 of the invasion 21.12.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 25.12.2022. (englanniksi)
  391. ↑ a b Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 300 of the invasion 20.12.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 25.12.2022. (englanniksi)
  392. ↑ Thomas Mackintosh: Ukraine war: Russia not to blame for conflict - Putin 21.12.2022. BBC, bbc.com. Viitattu 25.12.2022. (englanniksi)
  393. ↑ Ukraine: civilian casualty update 10 October 2022 10.10.2022. OHCRC, ohchr.org. (englanniksi)
  394. ↑ Ukraine: civilian casualty update 19 December 2022 19.12.2022. OHCRC, ohchr.org. Viitattu 26.12.2022. (englanniksi)
  395. ↑
  396. ↑ Kristina Safonova: ‘A diverse, broad process’ 21.12.2022. meduza.io. Viitattu 26.12.2022. (englanniksi)
  397. ↑ a b Kateryna Stepanenko, George Barros, Layne Philipson & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, December 23 23.12.2022. The Institute for the Study of War understandingwar.org. Viitattu 25.12.2022. (englanniksi)
  398. ↑ Maureen Chowdhury, Aditi Sangal & Tori B. Powell: December 24, 2022 Russia-Ukraine news 24.12.2022. CNN, cnn.com. Viitattu 25.12.2022. (englanniksi)
  399. ↑ Venäjä teki sarjan iskuja Hersonin keskustaan jouluaattona – uhriluku noussut jo kymmeneen 24.12.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 25.12.2022. (suomeksi)
  400. ↑ Death toll in Russia’s strike on Kherson rises to ten 24.12.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 25.12.2022. (englanniksi)
  401. ↑ Governor: Russia kills 16 people in Kherson Oblast over the past day 25.12.2022. The Kyiv Independent, kyivindependent.com. Viitattu 25.12.2022. (englanniksi)
  402. ↑ Minister Reznikov: Russia violates laws of war in Ukraine on daily basis 24.12.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 25.12.2022. (englanniksi)
  403. ↑ Convention (IV) respecting the Laws and Customs of War on Land and its annex: Regulations concerning the Laws and Customs of War on Land. The Hague, 18 October 1907. (pdf) (verkkosivu) International Humanitarian Law Databases. 18.10.1907. International Committee of the Red Cross, icrc.org. Viitattu 25.12.2022. (englanniksi)
  404. ↑ Höhere Steuern für abgewanderte Russen geplant 25.12.2022. tagesschau.de. Viitattu 26.12.2022. (saksaksi)
  405. ↑ Yli 40 000 venäläistä pakeni maahan, jossa aurinko paistaa mutta kotitalon ulkopuolella jyllää uusi konflikti Yle Uutiset. 1.4.2023. Viitattu 22.4.2023.
  406. ↑ Léonie Chao-Fong & Samantha Lock: Russia-Ukraine war live: three killed by drone attack on airbase deep inside Russia; emergency power shutdowns across Ukraine 26.12.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)
  407. ↑ Lidia Kelly & Andrew Osborn: Russia says it shot down Ukrainian drone near bomber air base, three killed 26.12.2022. Reuters, reuters.com. Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)
  408. ↑ Air Force calls explosions on Russia’s Engels airbase ‘consequences of Moscow’s actions in Ukraine' 26.12.2022. kyivindependent.com. Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)
  409. ↑ Turkish Transport Minister: Over 15 million tons of products exported through Black Sea ‘grain corridor' 26.12.2022. kyivindependent.com. Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)
  410. ↑ Tass: Venäjä antaa värvättyjen varusmiesten jäädyttää spermansa ilmaiseksi Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 28.12.2022.
  411. ↑ George Barros, Riley Bailey, Karolina Hird, Kateryna Stepanenko, and Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, December 28 28.12.2022. Institute for the Study of War (ISW). Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)
  412. ↑ Odesa begins dismantling monument to Russian empress 28.12.2022. The Kyiv Independent. Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)
  413. ↑ Massive attack on Ukraine: Russian missile strikes hit ten regions 30.12.2022. Ukrinform. Viitattu 30.12.2022. (englanniksi)
  414. ↑ Russia attacking Ukraine with cruise missiles from various directions - Air Force 29.12.2022. Ukrinform. Viitattu 30.12.2022. (englanniksi)
  415. ↑ Enemy attacked Ukraine with missiles fired from area of Volgodonsk, Caspian and Black Seas - Air Force 29.12.2022. Ukrinform. Viitattu 30.12.2022. (englanniksi)
  416. ↑ Ukraine’s Air Force shoots down 58 enemy missiles, 1 helicopter, 4 UAVs on Dec 29 31.12.2022. Ukrinform. Viitattu 30.12.2022. (englanniksi)
  417. ↑ Angela Howard, Riley Bailey, Karolina Hird, George Barros, and Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, December 29 29.12.2022. Institute for the Study of War. Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)
  418. ↑ Ukrainian air defense forces shoot down 54 of 69 missiles fired by Russians 29.12.2022. Ukrinform. Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)
  419. ↑ 90% of residents evacuated from Bakhmut — mayor 29.12.2022 29.12.2022. Ukrinform. Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)
  420. ↑ Russia’s Engels air base comes under attack 29.12.2022. Ukrinform. Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)
  421. ↑ Howard Altman: Ukraine Situation Report: No Damage Seen At Russian Bomber Base After Drone Attacks 90% of residents evacuated from Bakhmut — mayor 29.12.2022 thedrive.com. 29.12.2022. Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)
  422. ↑ Ten UCAVs downed over , Zaporizhzhia regions 30.12.2022. Ukrinform. Viitattu 2.1.2023. (englanniksi)
  423. ↑ Over 2,600 educational institutions damaged in Ukraine since war started 30.12.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 2.1.2023. (englanniksi)
  424. ↑ Howard Altman: Ukraine Situation Report: Russian Air Defenses Again Activated In Sevastopol thedrive.com. 29.12.2022. Viitattu 2.1.2023. (englanniksi)
  425. ↑ a b c Riley Bailey, Angela Howard, Madison Williams, George Barros & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, December 31 ISW, understandingwar.org. 31.12.2022. Viitattu 2.1.2023. (englanniksi)
  426. ↑ a b Stetson Payne: Ukraine Situation Report: Missiles Descend On Kyiv In New Years Eve Barrage (Updated) thedrive.com. 31.12.2022. Viitattu 2.1.2023. (englanniksi)
  427. ↑ a b c Pavel Polityuk: / Anger in Russia as scores of troops killed in one of war's deadliest strikes 2.1.2022. Reuters, reuters.com. Viitattu 2.1.2023. (englanniksi)
  428. ↑ a b Josh Pennington& Karen Smith: Russia updates toll on number of service members killed in New Year's Day strike 3.1.2022. CNN, cnn.com. Viitattu 4.1.2023. (englanniksi)
  429. ↑ a b Thaisa Semenova: Ukraine war latest: Russia unleashes another drone attack on Ukraine overnight on Jan. 2 Kyiv Independent. 2.1.2022. Viitattu 3.1.2022. (englanniksi)
  430. ↑ a b War in Ukraine: situation report from WHO Ukraine country office. Issue No. 41, 18 January 2023 18.1.2023. Maailman terveysjärjestö WHO, who.int via ReliefWeb, reliefweb.int. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  431. ↑ a b c d Russian military death toll in Ukraine up to 106,720 ukrinform.net. 1.1.2023. Arkistoitu 1.1.2023. Viitattu 8.2.2023. (englanniksi)
  432. ↑ Ukrainian attack cut power in Russian region for a time - governor 2.1.2022. Reuters, reuters.com. Viitattu 2.1.2023. (englanniksi)
  433. ↑ HIMARS Hits: AFU Destroy SID Special Forces Base In Kherson Oblast 3.1.2023. charter97.org. Viitattu 4.1.2023. (englanniksi)
  434. ↑ Хуевый Херсон (video raketti-iskujen tuhoamasta lomakeskuksesta) Telegram-kanava, t.me. 3.1.2023. Viitattu 4.1.2023. (englanniksi)
  435. ↑ Asami Terajima: Ukraine war latest: Kyiv expects Russia to lose up to 70,000 troops in the next 4-5 months 3.1.2022. Kyiv Independent, kyivindependent.com. Viitattu 5.1.2023. (englanniksi)
  436. ↑ James FitzGerald: Ukraine war: Putin should face trial this year, says top lawyer 4.1.2022. BBC, bbc.com. Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)
  437. ↑ Riley Bailey, Karolina Hird, Kateryna Stepanenko, Grace Mappes, Madison Williams, Layne Philipson & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, January 4, 2023 4.1.2022. ISW, understandingwar.org. Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)
  438. ↑ Martti J. Kari: Putin suunnittelee liikekannallepanoa ja sotatilalakia. (Näkökulma) Savon Sanomat, 6.1.2022, s. 18. Tilaajille (julkaistu myös Karjalainen-lehdessä). Viitattu 7.1.2022. (suomeksi)
  439. ↑ Russia has damaged, destroyed over 1,100 cultural sites in Ukraine since Feb. 24 5.1.2022. Kyiv Independent, kyivindependent.com. Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)
  440. ↑ Putin ally fighting to control salt and gypsum mines near Ukraine city of Bakhmut, says US 6.1.2022. theguardian.com. Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)
  441. ↑ Isobel Koshiw & Pjotr Sauer: Russia preparing to mobilise extra 500,000 conscripts, claims Ukraine 6.1.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 8.1.2023. (englanniksi)
  442. ↑ Danya Hajjaji, Harry Taylor & Adam Fulton: Russia-Ukraine war, as it happened: Kyiv accuses Putin of breaking his own ceasefire 7.1.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 12.1.2023. (englanniksi)
  443. ↑ Invaders force nearly 3,000 workers at Zaporizhia NPP to obtain Russian passports 7.1.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)
  444. ↑ Kathleen Magramo, Amy Woodyatt, Kathryn Snowdon, Mike Hayes & Leinz Vales: January 9, 2023 Russia-Ukraine news 10.1.2023 (updated). cnn.com. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  445. ↑ Jari Himanen, Atte Lehtonen & Leo Kirjonen: Ukrainan sota, päivä 319: Venäjä väittää tappaneensa satoja Kramatorskissa – ei jälkiä kuolonuhreista 8.1.2023. Iltalehti, iltalehti.fi. Viitattu 17.1.2023. (suomeksi)
  446. ↑ Uliana Pavlova, Olga Voitovych & Ben Wedeman: Kyiv dismisses Russia’s claim hundreds of Ukrainian soldiers killed in Kramatorsk attack 9.1.2023 (updated). cnn.com. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  447. ↑ Atte Lehtonen: Valehteliko Venäjä räikeästi? Kramatorskissa ei jälkeäkään sadoista kuolonuhreista 8.1.2023. Iltalehti, iltalehti.fi. Viitattu 17.1.2023. (suomeksi)
  448. ↑ Karolina Hird, Grace Mappes, George Barros, Katherine Lawlor & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, January 10, 2023 10.1.2022. ISW, understandingwar.org. Viitattu 11.1.2023. (englanniksi)
  449. ↑ Léonie Chao-Fong, Jamie Grierson, Emily Dugan & Helen Sullivan: Family of Briton missing in Ukraine ‘very worried’; German foreign minister pledges more weapons – as it happened 10.1.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 11.1.2023. (englanniksi)
  450. ↑ Poland to deliver Leopard tanks to Ukraine 11.1.2022. Kyiv Independent, kyivindependent.com. Viitattu 12.1.2023. (englanniksi)
  451. ↑ Wer hat welche Panzer - und welche Bedenken? tagesschau.de. 12.1.2022. Viitattu 14.1.2023. (saksaksi)
  452. ↑ Politico: More than 2,000 cyber attacks aimed at Ukraine in 2022 12.1.2022. Kyiv Independent, kyivindependent.com. Viitattu 12.1.2023. (englanniksi)
  453. ↑ Moskau meldet Eroberung von Soledar tagesschau.de. 13.1.2022. Viitattu 13.1.2023. (saksaksi)
  454. ↑ Riley Bailey, Madison Williams, Layne Philipson, Kateryna Stepanenko, George Barros, Karolina Hird & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, January 12, 2023 12.1.2022. ISW, understandingwar.org. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
  455. ↑ Night in Soledar was 'hot,' battles continued – Ukraine's deputy defense minister ukrinform.net. 13.1.2022. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
  456. ↑ Battle for Soledar ongoing – Ukraine's General Staff ukrinform.net. 13.1.2022. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
  457. ↑ Rob Picheta, Tim Lister & Olga Voitovych: Why Russia is so intent on capturing the town of Soledar cnn.com. 11.1.2022. Viitattu 14.1.2023. (englanniksi)
  458. ↑ Isabel van Brugen: Capture of Soledar Only 'Pyrrhic' Victory for Russia—ISW newsweek.com. 13.1.2022. Viitattu 14.1.2023. (englanniksi)
  459. ↑ NATO verlegt Awacs-Flugzeuge nach Rumänien tagesschau.de. 13.1.2022. Viitattu 13.1.2023. (saksaksi)
  460. ↑ Onni Kari: Pekka Toveri: Venäjän suurhyökkäys jopa lähiviikkoina iltalehti.fi. 13.1.2023. Viitattu 14.1.2023.
  461. ↑ Ukraine faces major electricity production deficit after Russia’s mass attack on Jan. 14 kyivindependent.com. 15.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  462. ↑ 18 killed, 34 injured in Russian attacks on Ukraine over past day Ukrinform, ukrinform.net. 16.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  463. ↑ Francis Farrell: Ukraine faces major electricity production deficit after Russia’s mass attack on Jan. 14 Kyiv Independent, kyivindependent.com. 15.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  464. ↑ Forty-five civilians, including six children, killed in missile strike on Dnipro Ukrinform, ukrinform.net. 17.1.2023. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  465. ↑ Kateryna Tyshchenko: Prosecutor General’s Office names Russian military unit that targeted residential building in Dnipro Ukrainska Pravda, pravda.com.ua. 15.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  466. ↑ Death toll reaches 40 in Ukraine strike; German defence minister resigns Reuters. 16.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  467. ↑ Jenny Stjernström: Senaste nytt om kriget i Ukraina: Kristersson (M) fördömer ryska attackerna STV, stv.se. 16.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (ruotsiksi)
  468. ↑ Ilona Tyystjärvi, Ville Soininen: Britannia lähettää ensimmäisenä länsimaisia taistelu­panssari­­vaunuja Ukrainaan Helsingin Sanomat, hs.fi. 14.1.2023. Viitattu 22.1.2023. (suomeksi)
  469. ↑ Jukka Harju: ”Komppaniallinen olisi kiusan­­tekoa” – asian­­tuntija arvioi, kuinka paljon Ukraina tarvitsisi Leopard-panssari­vaunuja Helsingin Sanomat, hs.fi. 14.1.2023. Viitattu 22.1.2023. (suomeksi)
  470. ↑ a b c Daria Dzysiuk: Sunday, January 15. Russia’s War On Ukraine: Daily News And Information From Ukraine Forbes Ukraine, forbes.com. 16.1.2023. Viitattu 22.1.2023. (englanniksi)
  471. ↑ Five civilians injured as Russians strike Zaporizhzhia with S-300 missile Ukrinform, ukrinform.net. 16.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  472. ↑ Kateryna Stepanenko, George Barros & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, January 15, 2023 understandingwar.org. 15.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  473. ↑ Valentyna Romanenko: Ukrainian units defend positions in Soledar and its outskirts Ukrainska Pravda, pravda.com.ua. 16.1.2023. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  474. ↑ Kateryna Stepanenko, Angela Howard, Grace Mappes, George Barros & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, January 16, 2023 understandingwar.org. 16.1.2023. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  475. ↑ a b Jari Himanen, Atte Lehtonen, Meri Naski & Jussi Ojala: Ukrainan sota, päivä 327: Krimin kuvernööri: Sevastopolissa ammuttu alas 10 ukrainalaisdroonia iltalehti, iltalehti.fi. 17.1.2022. Viitattu 21.1.2022.
  476. ↑ Putin instructs Gerasimov to seize Donbas by March – intelligence Ukrinform, ukrinform.net. 16.1.2023. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  477. ↑ Ukraine renewing railway passenger traffic to Romania Ukrinform, ukrinform.net. 17.1.2023. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  478. ↑ Germany’s no-nonsense new defence minister faces early test over Ukraine The Guardian. 17.1.2023. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  479. ↑ Martin Belam: Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 329 of the invasion The Guardian, theguardian.com. 18.1.2023. Viitattu 18.1.2023. (englanniksi)
  480. ↑ Brovary helicopter crash kills interior minister, top officials, children kyivindependent.com. 18.1.2023. Viitattu 18.1.2023. (englanniksi)
  481. ↑ Interior Ministry’s top officials killed in helicopter crash in Brovary Ukrinform, ukrinform.net. 18.1.2023. Viitattu 18.1.2023. (englanniksi)
  482. ↑ Sixteen people, including six children, are in hospitals after helicopter crash in Brovary Ukrinform, ukrinform.net. 19.1.2023. Viitattu 19.1.2023. (englanniksi)
  483. ↑ European Parliament approves resolution to establish tribunal on Russia’s crime of aggression against Ukraine Ukrinform, ukrinform.net. 19.1.2023. Viitattu 19.1.2023. (englanniksi)
  484. ↑ Guy Delauney: Ukraine war: Serbia uproar over Wagner mercenaries recruiting for Russia Ukraine war: Serbia uproar over Wagner mercenaries recruiting for Russia 19.1.2023. BBC, bbc.com. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  485. ↑ Russian attacks hit 8 regions, killing 5 civilians over past day Kyiv Independent, kyivindependent.com. 21.1.2023. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  486. ↑ Tomi Pyy & Ilona Tyystjärvi: Yhdysvaltain asevoimien komentaja: Sota päättynee neuvotteluihin Helsingin Sanomat, hs.fi. 20.1.2023. Viitattu 23.1.2023.
  487. ↑ Elina Kervinen: Puolustusministeri Savola: Suomi ei kerro Leopardien lähettämisestä, vaikka asiasta päätettäisiinkin Helsingin Sanomat, hs.fi. 20.1.2023. Viitattu 22.1.2023.
  488. ↑ a b Kaisa Rautaheimo: Pekka Toveri: Nyt annettavilla aseilla Ukraina jää alakynteen Helsingin Sanomat, hs.fi. 20.1.2023. Viitattu 22.1.2023.
  489. ↑ Biden Administration Announces Additional Security Assistance for Ukraine defense.gov. 19.1.2023. Viitattu 22.1.2023. (englanniksi)
  490. ↑ Washington designates Russia's Wagner 'criminal organization' Le Monde, lemonde.fr. 20.1.2023. Viitattu 22.1.2023. (englanniksi)
  491. ↑ Moldovan foreign minister: Ukraine’s victory could lead to Russia’s exit from Transnistria Kyiv Independent, kyivindependent.com. 21.1.2023. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  492. ↑ Germany faces backlash over reluctance to send tanks to Ukraine The Guardian, theguardian.com. 21.1.2023. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  493. ↑ Hanna Mahlamäki: Saksa ruoskii itseään Ramstein-kokouksen jälkeen – ”Historia katsoo meitä, ja Saksa on epäonnistunut” Helsingin Sanomat, hs.fi. 21.1.2023. Viitattu 22.1.2023.
  494. ↑ Voice of America: Reznikov ‘very satisfied’ over Ramstein summit kyivindependent.com. 21.1.2023. (englanniksi)
  495. ↑ Joe Middleton & Harry Taylor: Russian army announces new offensive in Zaporizhzhia – as it happened The Guardian, theguardian.com. 21.1.2023. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  496. ↑ Ukraine confirms Russian offensive attempts in Zaporizhzhia Oblast Kyiv Independent, kyivindependent.com. 21.1.2023. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  497. ↑ Leo Kirjonen: Ruotsin koraaninpoltossa jäljet johtavat Venäjän suuntaan Iltalehti, iltalehti.fi. 26.1.2023. Viitattu 29.1.2023.
  498. ↑ Bericht: Blumen in Moskau für Opfer von Dnipro Tagesschau, tagesschau.de. 23.1.2023 (valokuva 21.1.2023). Viitattu 21.1.2023. (saksaksi)
  499. ↑ Jari Himanen, Atte Lehtonen & Meri Naski: Ukrainan sota, päivä 334: Saksa ei ole asettumassa Leopard-toimitusten tielle, Wagner-johtaja Kremlin epäsuosiossa Iltalehti, iltalehti.fi. 23.1.2023. Viitattu 29.1.2023.
  500. ↑ James Waterhouse& Marita Moloney: Ukraine hit by Russian missiles day after West's offer of tanks BBC, bbc.com. 26.1.2023. Viitattu 26.1.2023. (englanniksi)
  501. ↑ a b Venäjä laukaisi Ukrainaan ohjussateen ja sanoo, että panssarivaunujen antaminen tekee lännestä sodan osapuolen 26.1.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 26.1.2023. (suomeksi)
  502. ↑ Elina Saarilahti: Ukrainalle virtaa nyt aseapua – HS kokosi tiedot tärkeimmistä tukipaketeista Helsingin Sanomat, hs.fi. 26.1.2023. Viitattu 26.1.2023.
  503. ↑ Venäjä on kieltänyt uutissivusto Meduzan toiminnan, syyttää suositun sivuston olevan turvallisuusuhka 26.1.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 26.1.2023. (suomeksi)
  504. ↑ If it’s a fight they want, it’s a fight they’ll get 26.1.2023. Meduza, meduza.io. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  505. ↑ Putin sammuttaa loppujakin heikkoja valoja (HS:n pääkirjoitus) Helsingin Sanomat, hs.fi. 29.1.2023. Viitattu 29.1.2023.
  506. ↑ Daniel Boffey: ‘I want to live’: the Ukraine hotline encouraging Russians to surrender The Guardian. 26.1.2023. Viitattu 26.2.2023. (englanniksi)
  507. ↑ EU justice ministers meet in Stockholm, discuss prosecution of Russian crimes in Ukraine 27.1.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  508. ↑ Asami Terajima: Ukraine war latest: Russia claims breakthrough toward Vuhledar, Ukraine says Moscow ‘exaggerating’ 27.1.2023. kyivindependent.com. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  509. ↑ a b Russian Offensive Campaign Assessment, January 28, 2023 28.1.2023. ISW, understandingwar.org. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  510. ↑ Russia accuses Ukraine of killing 14 in 'deliberate' strike on hospital 28.1.2023. Reuters, reuters.com. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  511. ↑ Bryansk schools ordered to prepare to accommodate Russian military personnel 28.1.2023. Meduza, meduza.io. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  512. ↑ Prosecutor General’s Office records over 66,500 Russian war crimes, crimes of aggression in Ukraine 29.1.2023. kyivindependent.com. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  513. ↑ Max Hunder: U.N. refugee chief: Russia violating principles of child protection in Ukraine 28.1.2023. Reuters, reuters.com. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  514. ↑ Russia militarizing education to evocate Soviet Union – British intelligence 28.1.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  515. ↑ Latest Defence Intelligence update on the situation in Ukraine - 29 January 2023 U.K. Ministry of Defence via twitter.com. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  516. ↑ Léonie Chao-Fong, Martin Belam & Samantha Lock: Russia-Ukraine war live: Kremlin warns west that sending more weapons to Kyiv will lead to ‘significant escalation’ – as it happened The Guardian. 30.1.2023. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
  517. ↑ Karolina Hird, Grace Mappes, Layne Philipson, George Barros, Kitaneh Fitzpatrick, Nicole Wolkov & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, January 30, 2023 30.1.2023. ISW, understandingwar.org. Viitattu 1.2.2023. (englanniksi)
  518. ↑ Elsa Osipova: Ajatushautomo ennustaa, että Venäjä aloittaa laajan hyökkäyksen Ukrainan itäosissa pian, ja kaksi seikkaa saattaa vauhdittaa sitä 31.1.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 1.2.2023. (englanniksi)
  519. ↑ a b Shmyhal outlines five Ukraine’s reconstruction priorities 31.1.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
  520. ↑ Anita Powell: Human Rights Watch: Ukrainian Forces May Have Used Banned Mines voanews.com. 31.1.2023. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
  521. ↑ Anna Myroniuk: IA rare glimpse into covert arms sales world: How Western companies make a fortune on brokering deals for Ukraine Kyiv Independent. 26.1.2023. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
  522. ↑ Rikhard Husu: Asealan yritys osti Belgian tarpeettomiksi käyneet Leopard-vaunut – nyt hallitus olisi valmis ostamaan hylkäämänsä tankit takaisin 31.1.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 31.1.2023. (suomeksi)
  523. ↑ a b Pjotr Sauer: Belgian buyer of Europe’s spare tanks hopes they see action in Ukraine 31.1.2023. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
  524. ↑ Almost 4,500 Ukrainian schools work only in online mode – Shkarlet01.02.2023 ukrinform.net. 1.2.2023. Viitattu 6.2.2023. (englanniksi)
  525. ↑ a b c Dan Peleschuk & Max Hunder: Moscow intensifies winter assault, Kyiv expects new offensive 8.2.2023 (päivitetty). Reuters (alkujaan, vrt. arkisto), via theprint.in. Arkistoitu 8.2.2023. Viitattu 8.2.2023. (englanniksi)
  526. ↑ a b c d Russian military death toll in Ukraine rises to 128,420 (kuukausitilastoja tulossa leipätekstiin lähteistettynä) ukrinform.net. 1.2.2023. Arkistoitu 1.2.2023. Viitattu 8.2.2023. (englanniksi)
  527. ↑ European Commission provides Ukraine with 2,400 additional generators ukrinform.net. 2.2.2023. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)
  528. ↑ Petteri Tuohinen: Ukraina saa viimein pidemmän kantaman ohjuksia Yhdys­valloilta – Yltää nyt iskemään Krimille 3.2.2023. Ilta-Sanomat, is.fi. Viitattu 5.2.2023. (suomeksi)
  529. ↑ a b c Howard Altman: Ukraine Situation Report: Kyiv Officially Getting Long-Range Rocket-Boosted Bomb (julkaistu The War Zone -artikkelisarjassa) The Drive, thedrive.com. 3.2.2023. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)
  530. ↑ Russian military death toll in Ukraine rises to 130,590 4.2.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)
  531. ↑ a b Nadeem Badshah, Harry Taylor & Adam Fulton: Russia-Ukraine war: more than 100 soldiers returned to Kyiv in prisoner exchange 4.2.2023 09:15. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)
  532. ↑ Ukraine reports over 2,000 cyber attacks since February 24 4.2.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 6.2.2023. (englanniksi)
  533. ↑ Ukrainian military: Russia burns Ukrainian books in occupied Luhansk Oblast Kyiv Independent. 5.2.2023. Viitattu 8.2.2023. (englanniksi)
  534. ↑ a b c d Peter Beaumont: Russia assembles troops for possible offensive in Luhansk, Ukraine says The Guardian, theguardian.com. 6.2.2023. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  535. ↑ Antonio Voce, Ashley Kirk, Isobel Koshiw & Lucy Swan: Ukrainians endure grim winter as Russia destroys infrastructure – in maps The Guardian, theguardian.com. 6.2.2023. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  536. ↑ Ukrainian defense forces eliminate 1,030 invaders over past day 7.2.2023 08:33. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 8.2.2023. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  537. ↑ a b Brendan Cole: Ukraine Inflicts Deadliest Day of Fighting on Russia So Far: Report Newsweek, newsweek.com. 7.2.2023. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  538. ↑ Kateryna Stepanenko, Karolina Hird, Grace Mappes, Angela Howard, Nicole Wolkov, & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, February 7, 2023 7.2.2023. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 9.2.2023. (englanniksi)
  539. ↑ Anna Myroniuk & Alexander Khrebet: Investigative Stories from Ukraine: Kremlin-linked group pays European politicians for support 7.2.2023. Kyiv Independent, kyivindependent.com. Viitattu 9.2.2023. (englanniksi)
  540. ↑ a b c d Karolina Hird, Riley Bailey, George Barros, Layne Philipson, Nicole Wolkov & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, February 8, 2023 8.2.2023. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 9.2.2023. (englanniksi)
  541. ↑ Anastasiya Gordiychuk: Biden to Congress: US will stand with Ukraine ‘as long as it takes’ 8.2.2023. Kyiv Independent, kyivindependent.com. Viitattu 9.2.2023. (englanniksi)
  542. ↑ Dima Shvets: Long sentence requested in a “fake news about the army” case. A Siberian journalist faces 9 years in prison for writing about Mariupol 8.2.2023. Mediazona, zona.media. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  543. ↑ Karolina Hird, Riley Bailey, Grace Mappes, George Barros, Layne Philipson, Nicole Wolkov & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, February 10, 2023 10.2.2023. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  544. ↑ Fifty-four military clashes occurred in Bakhmut direction over past day 10.2.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  545. ↑ Sophie Tanno, Laura Smith-Spark, Matt Meyer & Maureen Chowdhury: February 12, 2023 Russia-Ukraine news 12.2.2023. CNN, cnn.com. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  546. ↑ Russia trying to hide large-scale losses of equipment in Ukraine war - ISW 10.2.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 12.2.2023. (englanniksi)
  547. ↑ Ukrainian defense forces eliminate 1,140 Russian invaders over past day 11.2.2023 09:35. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 11.2.2023. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  548. ↑ Hanna Freyborg: Sotatieteilijä ei usko Venäjän suur­hyökkäykseen: "Jos vuorokaudessa edetään muutama sata metriä, läpimurrosta ei voi puhua” Helsingin Sanomat, hs.fi. 12.2.2023. Viitattu 16.2.2023.
  549. ↑ Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 356 of the invasion 14.2.2023. theguardian.com. Viitattu 14.2.2023. (englanniksi)
  550. ↑ a b Jyrki Saarikoski: Venäjä voimisti iskujaan rintaman itä- ja eteläosissa – tällainen on sotatilanne Ukrainassa nyt 14.2.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 16.2.2023. (suomeksi)
  551. ↑ Tim Lister: ‘Like turkeys at a shooting range’: Mauling of Russian forces in Donetsk hotspot may signal problems to come 14.2.2013. CNN, cnn.com. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  552. ↑ Katriina Töyrylä: Pula ammuksista voi rajoittaa Ukrainan kykyä sotia – lännessä reagoitu hitaasti tarpeen kasvuun, sanoo tutkija Ilmari Käihkö 15.2.2023. Yleirsadio, yle.fi. Viitattu 16.2.2023. (suomeksi)
  553. ↑ Financial Times: ‘Western intelligence shows Russians amassing aircraft on Ukraine border' kyivindependent.com. 15.2.2023. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  554. ↑ Jonas Gahr Støre: Introduction and conclusion at the launch of the multi-year Nansen Support Programme for Ukraine 16.2.2023. regjeringen.no. (englanniksi)
  555. ↑ Allegra Goodwin: Russia's war in Ukraine - Norway commits to multi-year $7.3 billion aid program for Ukraine 16.2.2023. CNN, cnn.com. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  556. ↑ Joe Biden makes surprise visit to Kyiv 20.2.2023. Meduza, meduza.io. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
  557. ↑ Joe Biden visits Kyiv in major show of support for Ukraine The Guardian, theguardian.com. 20.2.2023. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
  558. ↑ Biden makes surprise visit to Kyiv, meets Zelensky (UPDATES) kyivindependent.com. 20.2.2023. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
  559. ↑ Lauri Nurmi: Eduskunta hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden äänin 184–7 Iltalehti, iltalehti.fi. Viitattu 1.3.2023.
  560. ↑ a b c d Russian military death toll in Ukraine rises to 149,890 (kuukausitilastot leipätekstissä kunkin kuun 1. päivänä lähteineen) ukrinform.net. 1.3.2023. Viitattu 1.3.2023. (englanniksi)
  561. ↑ Russian army in Ukraine loses 217 tanks, 900 armored vehicles, about 9,000 KIA – AFU General Staff (kuukausitilastot leipätekstissä kunkin kk:n 1. päivänä) en.interfax.com.ua. 3.3.2022. Arkistoitu 3.3.2022. Viitattu 1.3.2023. (englanniksi)
  562. ↑ a b c d Russian military death toll in Ukraine rises to about 173,990 troops 1.4.2023 08:38. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 12.5.2023. (englanniksi)
  563. ↑ a b c d e Russian military death toll in Ukraine rises to about 190,960 1.5.2023 08:56. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 12.5.2023. (englanniksi)
  564. ↑ a b c Russian military death toll in Ukraine rises to 208,370 1.6.2023 09:36. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 7.6.2023. (englanniksi)
  565. ↑ David Axe: Russia Has Lost 2,001 Tanks In Ukraine 30.5.2023. forbes.com. Viitattu 7.6.2023. (englanniksi)
  566. ↑ Attack On Europe: Documenting Russian Equipment Losses During The 2022 Russian Invasion Of Ukraine (Oxyx raportoi yhteensä 2012 Venäjän panssarivaunun tuhoamisen, vaurioitumisen, hylkäämisen tai haltuunoton ("Tanks: 2012, of which destroyed: 1247, damaged: 110, abandoned: 111, captured: 544")) Oxyx, oryxspioenkop.com. Viitattu 7.6.2023. (englanniksi)
  567. ↑ David Axe: Russia Sent 70-Year-old T-55 Tanks To Ukraine Without Even Upgrading Them 14.4.2023. forbes.com. Viitattu 7.6.2023. (englanniksi)
  568. ↑ Zelenskyi syyttää länsimaita hitaasta reagoinnista Yle uutiset. 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  569. ↑ Russia ready to send delegation to Minsk for talks with Ukraine 25.2.2022. Interfax. Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)
  570. ↑ Ovaskainen, Teppo: Sauli Niinistö kertoi tehostetusta Nato-yhteydenpidosta Uusi Suomi. 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  571. ↑ Aliyev, Erdogan offer to organize talks with Russia 26.2.2022. Interfax. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  572. ↑ Russia-Ukraine War Live News: Ukrainian Delegation At Belarus Border For Talks With Russia Republic World. 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  573. ↑ Russian delegation will wait until 3:00 p.m. for Ukraine’s decision on readiness to attend talks in Gomel 27.2.2022. Interfax. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  574. ↑ Ukrainian Forces Hold Kyiv as Talks With Russia Are Planned Wall Street Journal. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  575. ↑ Russia-Ukraine peace talks at Belarusian border end Anadoly Agency. 28.2.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  576. ↑ a b c d e Yle uutiset – Päivitetty seuranta Yle uutiset. 12.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  577. ↑ Live updates: Putin claims Russia is offering safe corridors AP News. 3.3.2022. Viitattu 3.3.2022. (englanniksi)
  578. ↑ What neutrality would mean for Ukraine, Russia and the war Financial Times. 10.3.2022. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  579. ↑ Russia wants to demilitarize Ukraine, let Ukrainians decide their future: Lavrov Aa. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  580. ↑ 2nd round of talks between Russia and Ukraine end with no cease-fire ABC News. 3.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  581. ↑ Russia will not let Ukraine obtain nuclear weapons TASS. 2.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  582. ↑ Third round of Ukraine-Russia peace talks ends with no results Kyiv Independent. 7.3.2022. Arkistoitu 11.4.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  583. ↑ Russian airstrike hits base in western Ukraine, kills 35 ABC News. Arkistoitu 13.3.2022. Viitattu 13.3.2022. (englanniksi)
  584. ↑ a b ‘No progress’ as top Russia, Ukraine diplomats talk in Turkey Al Jazeera. 10.3.2022. Arkistoitu 31.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  585. ↑ Russia-Ukraine talks fail with no progress on cease-fire, safe passage for civilians CNBC. 10.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  586. ↑ Russia keeps up attacks in Ukraine as two sides hold talks AP News. 15.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  587. ↑ Negotiations are ongoing. Consultations on the main negotiation platform renewed. General regulation matters, ceasefire, withdrawal of troops from the territory of the country… Myh’ailo Podoljakin Twitter-tili. Twitter. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15.3.2022. (englanniksi)
  588. ↑ a b Zelensky: Peace talks ’sound more realistic’ BBC News. 16.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  589. ↑ a b Ukraine and Russia explore neutrality plan in peace talks Financial Times. 16.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  590. ↑ a b Russia, Ukraine ‘close to agreement’ in negotiations, says Turkey Al Jazeera. 20.3.2022. Arkistoitu 31.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  591. ↑ French Foreign Minister says Russia is ’pretending to negotiate’ in Ukraine talks Radio France Internationale. 17.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  592. ↑ Best, Paul: Russia and Ukraine to start next round of live negotiations in Turkey in the coming days Fox News. 27.3.2022. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022. (englanniksi)
  593. ↑ Update 1-In call with Putin, Turkey’s Erdogan stresses need for ceasefire 27.3.2022. Reuters. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022. (englanniksi)
  594. ↑ Zelensky says Ukraine prepared to discuss neutrality in peace talks BBC News. 28.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  595. ↑ a b Zelenskiy says Ukraine willing to discuss neutrality at Russia talks The Guardian. 28.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  596. ↑ a b c Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut alkoivat jälleen Turkissa – odotukset tuloksista laihoja Yle uutiset. 29.3.2022. Viitattu 29.3.2022.
  597. ↑ Spicer, Jonathan & Garanich, Gleb: Russia promises to scale down operations in northern Ukraine 29.3.2022. Reuters. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
  598. ↑ ‘The world sees you’ UN chief tells Ukrainians, pledging to boost support 28.4.2022. YK. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  599. ↑ Ukrainian president condemns Russia's 'inhuman' treatment of civilians in Ukraine's Mariupol Anadolu Ajansi. 6.5.2022. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  600. ↑ a b c d e ”Ajatuksemme ovat viattomien naisten, miesten ja lasten luona” – Näin poliitikot ympäri Eurooppaa kommentoivat Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  601. ↑ Lehto, Mika: Suomi antaa puolustusapua Ukrainalle – kypäriä, luotiliivejä, kaksi kenttäsairaalaa ja lupa Viron haupitseille Ilta-Sanomat. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022.
  602. ↑ Suomi lähettää Ukrainaan aseellista materiaaliapua 28.2.2022. Suomen valtioneuvosto. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 1.3.2022.
  603. ↑ Väntönen, Elina: Niinistö tapaa tänään Bidenin, ja se on itsessään merkittävä tuenosoitus Helsingin Sanomat. 4.3.2022. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  604. ↑ Lehto, Mika: Niinistö ja Biden tapaavat illalla Ilta-Sanomat. 4.3.2022. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  605. ↑ Ylen kysely: Nato-jäsenyyden kannatus vahvistuu Yle uutiset. 14.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022.
  606. ↑ a b Ukrainan rajaviranomaiset: Venäjän armeija yrittää murtautua Kiovan alueelle Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  607. ↑ a b EU valmistelee kolmatta pakotekierrosta Venäjää vastaan Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  608. ↑ Kiinan ulkoministeriö: ”Maineensa menettää maa, joka puuttuu toisen sisäisiin asioihin” Yle uutiset. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  609. ↑ a b In Japan and across Asia, an outpouring of support for Ukraine Washington post. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  610. ↑ South Korea to Join International Sanctions Against Russia Wall Street Journal. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  611. ↑ Japan freezes Putin’s assets, joins SWIFT sanction .nhk.or.jp. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  612. ↑ In rare stand, South Korea, Singapore unveil sanctions on Russia Al Jazeera. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  613. ↑ Ukraine crisis: Why India is walking tightrope amid calls for Russia’s isolation The Times of India. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  614. ↑ Where do Russia’s allies stand as Western powers slam Moscow Al Jazeera. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  615. ↑ Notheirs, Asher: Russian ally Kazakhstan denies request to join attack on Ukraine: Report Washington Examiner. 25.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  616. ↑ Kyrgyzstan calls on Russia, Ukraine to sit down at negotiating table 25.2.2022. Interfax. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  617. ↑ Tuomaala, Erja: Kirgisia tukee Venäjää Ukrainassa Yle uutiset. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  618. ↑ Kyrgyz president supports Russia’s actions in Ukraine in phone call with Putin TASS. 26.2.2022. TASS. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  619. ↑ Cilbert, C. Asha: Who are Russia’s allies in the Ukraine conflict and what is their stance? CBS News. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  620. ↑ Ndtv ndtv.com. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  621. ↑ Uzbekistan affirms neutrality in relation to Russian action in Ukraine 26.2.2022. Interfax. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  622. ↑ Reuters reuters.com. 27.2.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  623. ↑ Venäjä blokkasi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman, jossa tuomittiin sen hyökkäys Ukrainaan MTV Uutiset. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  624. ↑ MTV Uutiset 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  625. ↑ YK:n yleiskokouksen enemmistö vaatii Venäjää vetäytymään Ukrainasta, Kiina pidättäytyi äänestämästä Helsingin Sanomat. 2.3.2022. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  626. ↑ 141 countries vote to condemn Russia at UN (mukana kartta) Axios. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 4.3.2022. (englanniksi)
  627. ↑ Lue neljä tärkeintä asiaa siitä, mitä Ukrainassa tapahtui illan ja yön aikana Yle uutiset. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  628. ↑ Suomi sulkemassa ilmatilansa Venäjältä. Länsi sulkee venäläispankkeja ulos Swift-järjestelmästä. Johnson ja Zelenskyi: Maailman eristettävä Venäjä täysin Yle uutiset. 12.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  629. ↑ Venäjän ulkoministeriö uhkaa Suomea ”vakavilla sotilaallisilla seurauksilla”, jos liitymme Natoon Iltalehti. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  630. ↑ Iso-Britannia kieltää venäläisyhtiöiden lentojen maahansaapumisen sekä ilmatilan käytön Lentoposti. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  631. ↑ Balti riigid sulgevad oma õhuruumi Vene lennukitele Uutispalvelut. 26.2.2022. Err.ee. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (viroksi)
  632. ↑ Ukraine invasion: EU shuts airspace to Russian planes BBC News. 27.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  633. ↑ Hakkerikollektiivi julistaa ”kybersodan” Venäjää vastaan Ilta-Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  634. ↑ Kailio, Antti: Hakkerikollektiivi Anonymous julisti kybersodan Venäjää vastaan Kauppalehti. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  635. ↑ a b Yli 10 000 ihmistä osoitti lauantaina mieltään Ukrainan puolesta Helsingissä Helsingin Sanomat. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  636. ↑ a b c Kuvakooste: Synkkä torstai yhdisti mielenosoittajat ympäri maailman Helsingin Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  637. ↑ Kilgannon, Corey: Ukrainians Take to the Streets in Manhattan The New York Times. 25.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  638. ↑ Jordans, Frank: Anti-war protests across Europe, small rallies in Russia Associated Press. 13.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022. (englanniksi)
  639. ↑ Venäjällä on otettu kiinni yli 800 maan sotatoimia Ukrainassa vastustanutta mielenosoittajaa Yle uutiset. 13.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022.
  640. ↑ a b c Nations discuss coordinating Ukraine war crimes probes AP News. 14.7.2022. Viitattu 15.7.2022. (englanniksi)
  641. ↑ Emmanuel Grynszpan & Faustine Vincent: Ukraine's military accused of war crimes against Russian troops Le Monde, lemonde.fr. 9.4.2022. Viitattu 15.7.2022. (englanniksi)
  642. ↑ NATO has no plans to send troops into Ukraine, Stoltenberg says 24.2.2022. Reuters. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
  643. ↑ Yadav, Ishika: Helmets, grenades, tanks and machine guns: These nations are sending defence supplies to Ukraine Hindustan Times. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  644. ↑ a b Germany to send Ukraine weapons in historic shift on military aid Politico. 26.2.2002. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  645. ↑ Czech Republic, Netherlands To Ship More Military Aid To Ukraine Radio Free Europe. 26.2.2002. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  646. ↑ Sweden to send arms to Ukraine in break with tradition (AFP) Times of Israel. 27.2.2022. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  647. ↑ Deutsch, Jillian & Pronina, Lyubov: EU Approves 450 Million Euros of Arms Supplies for Ukraine Bloomberg. 27.2.2022. Arkistoitu 7.3.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  648. ↑ Cenciotti, David: The Italian Air Force is deploying four more Eurofighter Typhoons to Romania to support NATO’s enhanced Air Policing. The Avionist. 26.2.2022. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  649. ↑ Britain may donate Starstreak missiles to Ukraine, Ben Wallace says Evening Standard. 9.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022. (englanniksi)
  650. ↑ Liebermann, Oren: At a secret airfield in Eastern Europe, a multinational effort to send weapons to Ukraine proceeds at high speed edition.cnn.com. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
  651. ↑ Ukraine supplied 25,000 anti-aircraft weapons by US, allies-US general 7.4.2022. Reuters. Viitattu 26.4.2022. (englanniksi)
  652. ↑ Deutsch, Jillian & Pronina, Lyubov: EU Approves 450 Million Euros of Arms Supplies for Ukraine bloomberg.com. 27.2.2022. Arkistoitu 7.3.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  653. ↑ Ovaskainen, Teppo: Puolan hävittäjäehdotus hämmentää Uusi Suomi. 9.3.2022. Arkistoitu 11.3.2022. Viitattu 11.3.2022.
  654. ↑ Patriots arrived in Slovakia, talks about S-300 delivery to Ukraine continue Euractive. 21.3.2022. Arkistoitu 24.3.2022. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  655. ↑ U.S. suggested Turkey transfer Russian-made missile system to Ukraine 20.3.2022. Reuters. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  656. ↑ Czechs ship tanks, rocket launchers, artillery to Ukraine Reuters. 8.4.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  657. ↑ Desai, Shweta: France to deliver Caesar artillery guns, shells to Ukraine Anadolu Ajansi. 22.4.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  658. ↑ Ukraine to get a dozen howitzers from Germany and the Netherlands Defence News. 6.5.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  659. ↑ Poland has sent over 200 tanks to Ukraine: IAR Puolan yleisradio. 29.4.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  660. ↑ US says 'vast majority' of howitzers has arrived in Ukraine Anadolu Ajansi. 6.5.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  661. ↑ Everything you need to know about the anti-aircraft tank Germany will send to Ukraine Business Insider. 27.4.2022. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
  662. ↑ Swiss block German request to re-export tank ammunition to Ukraine 27.4.2022. Sveitsin yleisradio. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
  663. ↑ Ukraina kiisti, nyt myös USA korjaa hävittäjälausuntoa: ”Näin ei ole käynyt” Uusi Suomi. 21.4.20222. Viitattu 9.5.2022.
  664. ↑ Ukraine given parts, not whole aircraft, by allies: Pentagon France24.com. 20.4.20222. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  665. ↑ Parkkari, Jani: Kansalaisjärjestö: Venäjällä pidätetty sunnuntaina yli 2 000 mielenosoittajaa Yle uutiset. 6.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  666. ↑ Treisman, Rachel: Russia arrests nearly 5,000 anti-war protesters this weekend NPR. 7.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 10.3.2022. (englanniksi)
  667. ↑ Ada Petriczko: A few members of the Russian Parliament speak out against the war. (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) The New York Times 28.2.2022. Viitattu 1.3.2022.
  668. ↑ Lemon, Jason: Russian Politician Demands Putin ’Immediately’ Stop Ukraine Invasion (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) Newsweek 26.2.2022. Viitattu 1.3.2022.
  669. ↑ Muratov, Novaya Gazeta to put up Nobel medal for auction to help Ukrainian refugees 22.3.2022. Interfax. Arkistoitu 22.3.2022. Viitattu 23.3.2022. (englanniksi)
  670. ↑ Arja Paananen: Ennustus Ukrainasta: Venäjä hajoaa pieniin osiin 2–3 vuodessa – ”Venäläisten sairaus” ei alkanut Putinista, vaan Zhirinovskista Ilta-Sanomat. 14.9.2022. Viitattu 16.10.2022.
  671. ↑ Otepääl toimub hõimurahva ersade rahvuskongress - Uudised ja teated - Otepää Vald www.otepaa.ee. Viitattu 16.10.2022.
  672. ↑ a b c Venäjällä suurimman taakan Ukrainan hyökkäyssodasta kantavat ei-venäjänkieliset alueet, myös suomalais-ugrilaisten asuttamat Kaleva. Viitattu 10.5.2023.
  673. ↑ a b c Putinin Venäjä voi hajota – kartta näyttää, millainen olisi pieniin osiin pilkottu ”alistettujen kansojen vankila” Ilta-Sanomat. 4.2.2023. Viitattu 12.2.2023.
  674. ↑ a b c ”Onko Venäjä aliarvioinut Ukrainan?” – Putinin joukot eivät ole pystyneet tai halunneet käyttää vahvuuksiaan MTV Uutiset. 26.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022.
  675. ↑ a b c d Mäkinen, Mauri: Panssarivaunu ei ole voittamaton. Sotilasaikakauslehti, 2022, nro 2, s. 38–43. Upseeriliitto. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.4.2022.
  676. ↑ Harju, Jukka: Ex-komentaja Lindberg Venäjän joukkojen etenemisestä: ”Ei näytä miltään paraatimarssilta” Helsingin Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  677. ↑ Huusko, Markku: Taistelu Kiovasta: Sotatieteilijä avaa, miten röyhkeästi Venäjä hyökkää (Apulaissotilasprofessori Antti Paronen) Uusi Suomi. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  678. ↑ Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yhä epätodennäköinen, arvioivat asiantuntijat Yle uutiset. 14.2.2022. Arkistoitu 1.3.2022. Viitattu 1.3.2022.
  679. ↑ a b Kallio, Jaana: Sotataidon asiantuntija arvioi, mihin Venäjän hyökkäys tähtää: ”Jokainen tunti on Ukrainalle tärkeä” (teksti, video 26:00) Ilta-Sanomat. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  680. ↑ a b Aholuoto, Vilma: Taistelut Ukrainassa tulevat todennäköisesti kiihtymään lähiaikoina, arvioi tutkija Helsingin Sanomat. 5.3.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 5.3.2022.
  681. ↑ Mitä tapahtui Venäjän ilmavoimille Ukrainassa? Jotain ihan muuta oli odotettu Ilta-Sanomat. 2.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 28.3.2022.
  682. ↑ a b c Toveri, Pekka: Tilanne illalla 7.3. Suomen Sotilas. 7.3.2022. Arkistoitu 7.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  683. ↑ Kuusijoensuu, Teemu: Asiantuntija tuo esille syyn, miksi Venäjän huolto on epäonnistunut niin täysin Ilta-Sanomat. 8.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  684. ↑ Seppä, Petri: Kova väite: Venäjän sotakaluston uudistamiseen tarkoitetut miljoonat menivätkin luksusjahteihin Ilta-Sanomat. 8.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  685. ↑ Huusko, Markku: Taistelu Donbasista: Näin kenraali Jarmo Lindberg arvioi asetelmia ja Venäjän ”kaksiteräistä miekkaa” Uusi Suomi. 19.4.2022. Viitattu 22.4.2022.
  686. ↑ a b Martti Lehto: Ukrainan infrastruktuuri kyberhyökkäysten kohteena Sotilasaikakauslehti. 2022. Arkistoitu . Viitattu 1.6.2022.
  687. ↑ Mike Mcquade: The Untold Story of NotPetya, the Most Devastating Cyberattack in History Wired.com. 22.8.2018. Viitattu 1.6.2022. (englanniksi)
  688. ↑ a b c