Nykyään Newfoundland on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Newfoundland:stä on tullut yhä useammin keskustelunaihe eri alueilla politiikasta populaarikulttuuriin. Sen vaikutus ja laajuus kattavat laajan kirjon jokapäiväisen elämän näkökohtia, joten se on jatkuvan tutkimuksen ja pohdinnan aihe. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Newfoundland:een, jotta voimme ymmärtää paremmin sen vaikutusta tänään ja sen ennustetta tulevaisuudessa.
Muut nimet |
Terre-Neuve, Talamh an Éisc, Ternua, Taqamkuk |
---|---|
Sijainti | |
Merialue | |
Korkein kohta |
The Cabox, 814 m |
Pinta-ala |
111 390 km² |
Asukasluku |
470 000 |
---|---|
Suurin kaupunki |
Newfoundland (ransk. Terre-Neuve) on suuri saari Kanadan koillisrannikolla. Newfoundlandin erottaa Labradorin niemimaasta Belle Islen salmi ja Cape Bretonin saaresta Cabotin salmi. Se on maailman 16. suurin saari ja sen pinta-ala on 108 860 km².
Newfoundland on Newfoundland ja Labradorin provinssin tiheimmin asuttu alue. Provinssin pääkaupunki St. John’s sijaitsee saaren kaakkoiskärjessä. Newfoundlandissä asuu noin 500 000 ihmistä.
Newfoundlandin löysi ja nimesi Englannin lipun alla purjehtinut Giovanni Caboto (John Cabot) vuonna 1497. Saarelta on löytynyt myös 500 vuotta varhaisempia viikinkien asutuksen jäännöksiä. Newfoundland on luultavasti islantilaisessa saagassa mainittu Vinland.
Historian kuuluisin merionnettomuus sattui RMS Titanicille 560 kilometrin päässä Newfoundlandin rannikolta vuonna 1912.
Newfoundlandista tuli osa Kanadaa vasta vuonna 1949, sitä ennen se kuului Brittiläiseen imperiumiin itsehallintoalueena, Newfoundlandin dominiona.