Normaaliraideleveys
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Normaaliraideleveys:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt eri alojen tutkijoiden, tutkijoiden ja asiantuntijoiden huomion. Kautta historian Normaaliraideleveys:llä on ollut merkittävä rooli yhteiskunnassa ja se on vaikuttanut trendeihin, kulttuurisiin muutoksiin ja taloudellisiin näkökohtiin. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla Normaaliraideleveys:n eri puolia sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään sen globaaleihin vaikutuksiin. Tämän tutkimuksen avulla toivomme tarjoavamme täydellisen ja päivitetyn näkemyksen Normaaliraideleveys:stä, mikä avaa oven parempaan ymmärrykseen ja keskusteluun tästä ihmiskunnan kannalta tärkeästä aiheesta.
Normaaliraideleveydeksi (engl. standard gauge, saks. Normalspur) kutsutaan maailman yleisintä raideleveyttä eli rautatien kiskojen sisäreunojen välistä etäisyyttä. Se on leveydeltään 1 435 millimetriä (4 jalkaa 8½ tuumaa). Normaaliraideleveys, jota kutsutaan toisinaan myös kansainväliseksi raideleveydeksi (engl. international gauge), on muodostunut maailman yleisimmin käytetyksi standardileveydeksi jo yli sata vuotta sitten. Raideleveys on käytössä muun muassa Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Kiinassa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä sekä Australiassa.
Rautatietä, jolla on käytössä normaaliraideleveys, voidaan kutsua normaaliraiteiseksi rautatieksi. Normaalileveyttä kapeampia raideleveyksiä sanotaan kapeiksi raideleveyksiksi (engl. narrow gauge, saks. Schmalspur) ja sitä leveämpiä raideleveyksiä leveiksi raideleveyksiksi (engl. broad gauge, saks. Breitspur).
| Rautatieliikenne | |
|---|---|
| Metroliikenne | |
| Raitioliikenne | |
| Turvalaitteet | |
| Raideleveys | |
| Suomessa |