Nykymaailmassa Nostraattiset kielet:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Nostraattiset kielet on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuurin vaikutuksensa vuoksi aihe, joka herättää uteliaisuutta ja keskustelua eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Nostraattiset kielet:een liittyviä eri puolia ja näkökulmia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykymaailmassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme syventämään Nostraattiset kielet:n ymmärrystä tarjoamalla kattavan näkemyksen, jonka avulla lukijat voivat syventyä tähän kiehtovaan aiheeseen ja laajentaa tietämystään siitä.
Nostraattiset kielet on toisilleen sukulaisiksi arveltujen kieliryhmien eli kieliperheiden ryhmä, joka on hypoteettinen ja kiistanalainen. Se on myös teorian mukaan lähin yläryhmä, joka yhdistää uralilaisia ja indoeurooppalaisia kieliä. Nostraattinen hypoteesi ei ole saanut kielitieteilijöiden keskuudessa laajaa kannatusta.
Nostraattisiin kieliin kuuluvat kieliryhmät:
Joidenkin oletusten mukaan myös:
Yllä mainittuihin kieliin kuuluisivat muiden muassa heprea, ruotsi, italia ja suomi.
Nostraattisia kieliä on esitetty yhdistävän useiden äännevastaavuuksilla perusteltujen kantasanojen, joita on puhuttu kantanostraatiksi kutsuttavassa kielessä ennen sen hajoamista ympäri maailmaa asettuneiksi tytärkieliksi ja kieliryhmiksi. Näitä sanoja olisi kaikissa nostraattisiin kieliin kuuluvissa kieliperheissä. Kantasanat eivät esiintyisi kaikissa yksittäisissä kielissä, mutta lähes kaikkiin ryhmän kieliin kuuluisi useita nostraattisia kantasanoja. Eräiden arvioiden mukaan nostraattisia kantasanoja olisi noin tuhat, näistä useita myös suomessa. Myös joitakin kieliopillisia päätteitä ja partikkeleita on esitetty nostraattisiksi, kuten uralilainen lokatiivi *-na (suomen essiivi) ja indoeurooppalainen prepositio *en (englannin in).
Nostraattisten kielten hypoteesi on eräiden suomen sanojen alkuperää koskevien käsitysten kanssa ristiriidassa. Useiden suomen sanojen, jotka on esitelty mm. muinaisina indoeurooppalaisina lainasanoina, selitetään nostraattisen hypoteesin mukaan olevan alkujaan omaperäisiä.
| Nostratic (Illich-Svitych's spelling) | Nostratic (IPA) | Venäjä | Suomi |
|---|---|---|---|
| K̥elHä wet̥ei ʕaK̥un kähla | /K̕elHæ wet̕ei ʕaK̕un kæhla/ | Язык – это брод через реку времени, (Jazyk, ėto brod čerez reku vremeni,) |
Kieli on kahluupaikka ajan joen yli, |
| k̥aλai palhʌ-k̥ʌ na wetä | /k̕at͡ɬai palhVk̕V na wetæ/ | он ведёт нас к жилищу умерших; (on vedët nas k žilišču umerših;) |
se johdattaa meidät kuolleiden kylään; |
| śa da ʔa-k̥ʌ ʔeja ʔälä | /ɕa da ʔak̕V ʔeja ʔælæ/ | но туда не сможет дойти тот, (no tuda ne smožet dojti tot,) |
mutta ei voi tulla sinne se, |
| ja-k̥o pele t̥uba wete | /jak̕o pele t̕uba wete | кто боится глубокой воды. (kto boitsja glubokoj vody.) |
joka pelkää syvää vettä. |
(V=tuntematon vokaali) (Huom. koska yllä oleva näyte on melko vanha, se saattaa sisältää vanhentuneita rekonstruktioita)