Nykymaailmassa Osmo Jussila:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaiken ikäisille ja -olosuhteille. Teknologian ja globalisaation myötä Osmo Jussila on ottanut johtavan roolin jokapäiväisessä elämässämme. Osmo Jussila on herättänyt keskustelua, pohdiskelua ja ristiriitaisia mielipiteitä niin työelämässä, koulutuksessa, kulttuurissa kuin yhteiskunnassakin. Kautta historian Osmo Jussila on merkinnyt tärkeitä virstanpylväitä ja vaikuttanut merkittävästi tapaamme elää ja olla yhteydessä. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Osmo Jussila:een, analysoimalla sen vaikutusta, kehitystä ja ennustetta tulevaisuudessa.
Osmo Tapio Jussila (14. maaliskuuta 1938 Haukipudas – 15. maaliskuuta 2019 Espoo) oli suomalainen poliittisen historian tutkija, joka erikoistui Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin ja Suomen autonomian ajan historiaan, erityisesti hallintohistoriaan. Jussila toimi Helsingin yliopiston poliittisen historian apulaisprofessorina vuosina 1980–1983 ja professorina 1983–2001.
Jussilan mukaan historiaa on kirjoitettava menneisyydestä nykyaikaan, ei deterministisesti myöhemmän ajan kurkistusikkunasta, esimerkiksi Suomen itsenäisyydestä tarkastellen. Hän kirjoitti useita kirjoja, jotka käsittelevät aikaa Suomen suuriruhtinaskunnasta sotien jälkeiseen jälleenrakentamiseen.
Teoksissaan Venäläinen Suomi ja Terijoen hallitus Jussila osoitti, että Venäjän suhtautuminen Suomeen vastasi sen suhtautumista muihin reuna-alueisiin ja naapurimaihin. Terijoen hallituksen muodostaminen noudatti mallia, jota käytettiin, kun Neuvostoliittoon pyrittiin liittämään uusia alueita. Teoksessaan Suomen tie 1944–1948 Jussila piti arveluja kommunistien vallankaappaussuunnitelmasta niin sanottuina vaaran vuosina arkistolöytöjen perusteella liioiteltuina.
Teoksessa Suomen poliittinen historia 1809–1995 Jussila yhdessä Jukka Nevakiven ja Seppo Hentilän kanssa tiivistää Suomen poliittisen historian yleisesityksen. Teos on käännetty yhdelletoista kielelle.
Suomen hallintohistoriaan Jussila laati ministerivaltiosihteerin ja kenraalikuvernöörin kanslioita käsittelevän luvun. Hallintohistoriallisissa tutkimuksissaan Jussila korosti aatteiden merkitystä historian liikkeelle panevana voimana. Porvoon valtiopäivien aikaan Suomi oli maakunta mutta kehittyi vähitellen valtioksi. Venäjän ja Suomen johtavat virkamiehet ja politiikan toimijat tulkitsivat Suomen autonomista asemaa hyvin eri tavoin. Porvoon valtiopäiviä Jussila käsitteli myös teoksissa Maakunnasta valtioksi ja Suomen historian suuret myytit. Erityisen tarkasti hän on niissä pureutunut 1800-luvun lopulla rakennettuun käsitykseen, että Suomen valtio olisi syntynyt Porvoon valtiopäivillä.
Jussila valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1988.
|