Tässä artikkelissa aiomme tutkia historiaan lähtemättömän jäljen jättäneen hahmon Otso Rantakari kiehtovaa elämää. Vuosien varrella Otso Rantakari on ollut ihailun, kiistelyn ja keskustelun kohteena, ja hänen perintönsä elää tähän päivään asti. Hänen merkittävimmistä hyökkäyksistään hänen elämänsä synkimpiin hetkiin perehdymme Otso Rantakari:n elämän läpikotaisin löytääksemme, mikä teki tästä hahmosta niin vaikutusvaltaisen. Todistusten, asiakirjojen ja analyysien avulla yritämme valaista Otso Rantakari:n tärkeyttä ja vaikutusta hänen aikanaan ja nykyään ymmärtääksemme todella hänen perintönsä laajuutta.
Otso Rantakari | |
---|---|
Rantakari, 2023 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. marraskuuta 1993 Helsinki, Suomi |
Kansalaisuus | Suomi |
Jääkiekkoilija | |
Lempinimi | Ode, Oudi |
Pelipaikka | puolustaja |
Maila | oikea |
Pituus | 182 cm |
Paino | 86 kg |
Seura | |
Seura | Sport |
Sarja | SM-liiga |
Pelinumero | 52 |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 2014– |
Aik. seurat |
Kiekko-Vantaa (Mestis) Blues (SML) MODO Hockey (SHL) Tappara (SML) HC Davos (NL) EHC Biel (NL) Neftehimik Nižnekamsk (KHL) Fribourg-Gottéron (NL) HIFK (SML) Augsburger Panther (DEL) |
|
Otso Juhani Rantakari (s. 19. marraskuuta 1993 Helsinki) on suomalainen jääkiekkopuolustaja, joka pelaa SM-liigajoukkue Vaasan Sportissa. Hän laukoo oikealta.
Rantakari on Jokereiden kasvatti. Hän siirtyi vain 14-vuotiaana itävaltalaisen EC Salzburgin junioreihin kaudeksi 2008–2009, kun Rantakaria kysyttiin hänen ja isänsä Osmon reissulla tuttavan luona Salzburgissa pelaamaan jääkiekkoa paikallisissa junioreissa. Kaudeksi 2009–2010 Rantakari palasi taas Suomeen ja siirtyi Helsingin IFK:n B-nuoriin, joiden tehokkain puolustaja hän oli sekä SM-karsinnoissa tehoilla 2+8=10 että runkosarjassa tehoilla 4+12=16. Rantakari voitti kauden päätteeksi Suomen-mestaruuden.
Kaudeksi 2011–2012 Rantakari siirtyi Jokereiden A-nuoriin. Hän sijoittui tehoilla 8+29=37 koko A-nuorten SM-liigan puolustajien pistepörssissä neljänneksi ja voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa. Toukokuussa 2012 Rantakari teki kaksivuotisen SM-liigasopimuksen Jokereiden kanssa. Hän pelasi kauden 2012–2013 lähinnä seuran A-nuorissa sekä lainalla Mestis-joukkue Kiekko-Vantaassa, jossa Rantakari pelasi kauden loppuun. Hänen tulokaskautensa Mestiksessä toi 19 runkosarjaottelussa tehot 4+9=13 sekä viidessä karsintasarjan ottelussa tehot 2+2=4. Rantakari ei tehnyt kuitenkaan vielä liigadebyyttiään, kuten ei myöskään kaudella 2013–2014, jonka hän pelasi lähes kokonaan Kiekko-Vantaan vahvuudessa. Rantakari oli tehoilla 11+19=30 joukkueen kolmanneksi paras pistemies ja sijoittui koko Mestiksen puolustajien pistepörssissä neljänneksi.
Rantakari siirtyi kaudeksi 2014–2015 1+1-vuotisella sopimuksella Espoo Bluesiin. Hän teki SM-liigadebyyttinsä kauden avausottelussa 11. syyskuuta 2014 vieraissa Helsingin IFK:ta vastaan. Rantakari merkittiin Bluesin seitsemänneksi puolustajaksi. Hän sai ottelussa jääaikaa 14.54 minuuttia. Rantakari teki ottelussa myös liigauransa avausmaalin toisessa vaihdossaan ylivoimalla. Hänet palkittiin ottelun Ilta-Sanomien kahden tähden tähtipelaajana sekä valittiin legendojen tähtien kolmostähdeksi. Yhteensä Rantakarin tulokaskausi toi 56 runkosarjaottelussa tehot 11+18=29 sekä neljässä playoff-ottelussa yhden maalin. Hän voitti koko SM-liigan runkosarjan tulokkaiden piste- ja syöttöpörssin. 7. helmikuuta 2015 KalPaa vastaan Rantakari teki kauden 11. maalinsa ja hän nousi Tom Pietilän (1975–1976) ja Risto Siltasen (1976–1977) ohi kaikkien aikojen eniten maaleja tehneeksi tulokaspuolustajaksi. Rantakari jäi myös vain yhden tehopisteen päähän tulokaspuolustajien piste-ennätyksestä. Hän jakoi SM-liigan puolustajien pistepörssin seitsemännen sijan Lukon Mikko Kousan kanssa. Rantakari palkittiin kauden päätteeksi SM-liigan parhaana tulokkaana Jarmo Wasaman muistopalkinnolla. Helmikuussa 2015 Blues käytti hänen sopimuksessaan olleen option ja teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen Rantakarin kanssa.
Kesken kauden 2015–2016, tammikuussa 2016 Rantakari jätti talousvaikeuksista kärsineen Bluesin, jonka sisäistä piste- ja syöttöpörssiä hän johti pelipaikastaan huolimatta tehoilla 5+15=20. Rantakari siirtyi jo samana päivänä Ruotsiin SHL-joukkue MODO Hockeyn riveihin. Joukkue ajautui Kvalserieniin, jossa MODO johti ottelusarjaa Leksands IF:ää vastaan 3–1, mutta Leksand vei sarjan aina seitsemänteen peliin asti. Ratkeiseva ottelu meni jatkoajalle, jossa Rantakari sai kohtalokkaan kiekonmenetyksen yrittäessään tuoda kiekkoa omalta siniviivalta ja Leksandin Brock Montpetit teki läpiajosta joukkueen 3–4-voittomaalin. MODO:n kausi päättyi putoamiseen HockeyAllsvenskaniin.
Rantakari siirtyi kaudeksi 2016–2017 kaksivuotisella sopimuksella Tapparaan. Hän oli joukkueen tehokkain puolustaja tehoilla 9+21=30, joilla Rantakari jakoi koko SM-liigan puolustajien pistepörssin neljännen sijan JYPin Mikko Kaltevan kanssa. Hän voitti kauden päätteeksi Suomen-mestaruuden. Joulukuussa 2017 Tappara käytti Rantakarin sopimuksessa olleen option ja teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen hänen kanssaan. Kauden 2017–2018 päätteeksi Rantakari voitti SM-hopeaa. Kausi 2018–2019 hänellä päättyi loukkaantumisen vuoksi helmikuussa 2019. Rantakari voitti kauden päätteeksi SM-pronssia.
Syyskuussa 2019 Rantakari siirtyi muutaman päivän kestävälle tryoutille Sveitsin National Leaguen HC Davosiin. Hänet hankittiin joukkueeseen ensisijaisesti paikkaamaan Magnus Nygrenin loukkaantumista. Vain kaksi päivää myöhemmin Rantakari sai Davosiin 31. joulukuuta 2019 asti ulottuvan jatkosopimuksen. Noin kuukauden ennen lyhyen sopimuksensa päättymistä, marraskuun lopulla hän teki joukkueen kanssa loppukauden 2019–2020 kattavan jatkosopimuksen. Rantakari oli 26 pelaamansa ottelun jälkeen Davosin tehokkain puolustaja tehoilla 8+12=20. Hän edusti joukkuetta myös seuran perinteisesti isännöimässä Spengler Cupissa, jossa Rantakari oli Davosin paras pistemies kahdella syöttöpisteellään. Tehokkuudestaan huolimatta ruotsalaislehti SportExpressen nosti Rantakarin siirtohuhujen kohteeksi SHL-joukkue Örebro HK:hon tammikuussa 2020, kun Davosin ruotsalaispuolustaja Magnus Nygren oli palaamassa pelikuntoon, mikä vaikuttaa myös joukkueen ulkomaalaiskiintiöön. Samassa kuussa seura lainasi Rantakarin kuukauden loppuun asti kestävällä sopimuksella samassa liigassa pelaavaan EHC Bieliin paikkaamaan maanmiehensä Anssi Salmelan loukkaantumista. Seitsemän siellä pelatun ottelun jälkeen hän palasi helmikuussa takaisin Davosin vahvuuteen. Rantakari voitti lopulta koko NLA:n puolustajien maalipörssin 11 osumallaan.
Rantakari siirtyi kaudeksi 2020–2021 vuoden mittaisella sopimuksella KHL-seura Neftehimik Nižnekamskin riveihin.
Kaudeksi 2021–2022 Rantakari palasi vuoden mittaisella sopimuksella Tapparaan. Helmikuussa 2022 hänen sopimuksensa kuitenkin purettiin yhteisymmärryksessä ja Rantakari siirtyi loppukauden kattavalla sopimuksella Sveitsin National Leaguen Fribourg-Gottéroniin.
Rantakari siirtyi kaudeksi 2022–2023 vuoden mittaisella hänen entisen junioriseuransa Helsingin IFK:n SM-liigajoukkueeseen. Hän oli joukkueen tehokkain puolustaja tehoilla 8+21=29, joilla Rantakari sijoittui liigan puolustajien pistepörssissä yhdeksänneksi. Hän jakoi myös HIFK:n sisäisen tehotilaston voiton Christian Kåsastulin kanssa lukemalla +15. Rantakari edusti joukkuetta kauden aikana myös Spengler Cupissa.
Syyskuussa 2023 Rantakari siirtyi loppukauden 2023–2024 kattavalla sopimuksella Saksan DEL-liigan Augsburger Pantheriin, kun joukkue tarvitsi paikkaajaa loukkaantuneelle kapteeni David Warsofskylle. Hän oli kuudella osumallaan Pantherin eniten maaleja tehnyt puolustaja.
Kaudeksi 2024–2025 Rantakari palasi SM-liigaan ja hän siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Vaasan Sportiin.
Rantakari on pelannut Suomen A-maajoukkueessa kolme ottelua tehden yhden maalin. Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä Channel One Cupissa 17. joulukuuta 2020 Moskovan TsSKA Arenassa Tšekkiä vastaan. Rantakari merkittiin Suomen kakkospuolustajapariin Robin Salon viereen. Hän teki ottelussa myös ensimmäisen A-maajoukkuemaalinsa kahden miehen ylivoimalla. Rantakarin osuma jäi Suomen 4–3-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi.
Rantakari on pelannut myös 13 nuorten ja kuusi poikien maaottelua.
Rantakarin isä Osmo on toiminut alemmissa sarjoissa mm. joukkueenjohtotehtävissä. Otso Rantakari avioitui heinäkuussa 2021 vuoden 2010 Miss Suomen, juontaja ja laulaja Viivi Pumpasen kanssa. Pari tapasi toisensa viihdeohjelma Possen kuvauksissa vuonna 2017. Pari erosi vuoden 2023 lopussa.
Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | |||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | |||||||||
2009–2010 | HIFK | A-SM | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||
2010–2011 | HIFK | A-SM | 29 | 3 | 8 | 11 | 16 | – | – | – | – | – | |||||||||
2011–2012 | Jokerit | A-SM | 43 | 8 | 29 | 37 | 32 | 3 | 0 | 0 | 0 | 4 | |||||||||
2012–2013 | Jokerit | A-SM | 29 | 4 | 7 | 11 | 38 | – | – | – | – | – | |||||||||
Kiekko-Vantaa | Mestis | 19 | 4 | 9 | 13 | 6 | – | – | – | – | – | ||||||||||
2013–2014 | Jokerit | A-SM | 2 | 0 | 1 | 1 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||
Kiekko-Vantaa | Mestis | 54 | 11 | 19 | 30 | 50 | 5 | 0 | 1 | 1 | 12 | ||||||||||
2014–2015 | Blues | SM-liiga | 56 | 11 | 18 | 29 | 34 | 4 | 1 | 0 | 1 | 4 | |||||||||
2015–2016 | Blues | SM-liiga | 37 | 5 | 15 | 20 | 48 | – | – | – | – | – | |||||||||
MODO Hockey | SHL | 17 | 0 | 4 | 4 | 2 | – | – | – | – | – | ||||||||||
2016–2017 | Tappara | SM-liiga | 56 | 9 | 21 | 30 | 34 | 18 | 2 | 6 | 8 | 16 | |||||||||
2017–2018 | Tappara | SM-liiga | 49 | 8 | 17 | 25 | 54 | 15 | 3 | 6 | 9 | 38 | |||||||||
2018–2019 | Tappara | SM-liiga | 46 | 5 | 19 | 24 | 38 | – | – | – | – | – | |||||||||
2019–2020 | HC Davos | NL | 30 | 9 | 13 | 22 | 22 | – | – | – | – | – | |||||||||
EHC Biel | NL | 7 | 2 | 2 | 4 | 6 | – | – | – | – | – | ||||||||||
2020–2021 | Neftehimik Nižnekamsk | KHL | 48 | 4 | 7 | 11 | 32 | – | – | – | – | – | |||||||||
2021–2022 | Tappara | SM-liiga | 20 | 1 | 5 | 6 | 12 | – | – | – | – | – | |||||||||
Fribourg-Gottéron | NL | 4 | 0 | 1 | 1 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||
2022–2023 | HIFK | SM-liiga | 53 | 8 | 21 | 29 | 36 | 12 | 0 | 2 | 2 | 10 | |||||||||
2023–2024 | Augsburger Panther | DEL | 51 | 6 | 10 | 16 | 48 | – | – | – | – | – | |||||||||
7 kautta | yhteensä | SM-liiga | 317 | 47 | 116 | 163 | 256 | 49 | 6 | 14 | 20 | 68 | |||||||||
1 kausi | yhteensä | DEL | 51 | 6 | 10 | 16 | 48 | – | – | – | – | – | |||||||||
1 kausi | yhteensä | KHL | 48 | 4 | 7 | 11 | 32 | – | – | – | – | – | |||||||||
2 kautta | yhteensä | NL | 41 | 11 | 16 | 27 | 28 | – | – | – | – | – | |||||||||
1 kausi | yhteensä | SHL | 17 | 0 | 4 | 4 | 2 | – | – | – | – | – | |||||||||
2 kautta | yhteensä | Mestis | 73 | 15 | 28 | 43 | 56 | 5 | 0 | 1 | 1 | 12 |
Edeltäjä: Juuse Saros |
Jarmo Wasaman muistopalkinnon voittaja 2015 |
Seuraaja: Patrik Laine |
4 Suhonen |
10 Lööke |
11 Hjalmarsson (A) |
12 Stråka |
13 Riska (A) |
15 Vesala |
16 Johnsson |
17 Stålberg (C) |
21 Nalli |
24 Scarlett |
25 Holmström |
28 Sundstöm |
31 Härkönen |
36 Tommila |
40 Mattsson |
42 Heikkilä |
37 Leppänen |
52 Hietanen (A) |
53 Aarnio |
55 Hult |
60 Reijola |
63 Heikkinen |
65 Hayes |
71 Nieminen |
79 Hanzl |
86 Rantanen |
88 Miketinac |
91 Wännström |
95 Svoboda
Päävalmentaja Dufva •
Valmentaja Hahl •
Valmentaja Nukari •
MV-valmentaja / joukkueenjohtaja Lipsanen •
Fysiikkavalmentaja Andersson