Otto Elfving
Tässä artikkelissa perehdymme Otto Elfving:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen monia puolia ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen uppoudumme matkalle Otto Elfving:n läpi analysoimalla sen merkitystä historiassa, sen merkitystä tänään ja sen heijastusta tulevaisuuteen. Erilaisten lähestymistapojen ja näkökulmien kautta lähestymme Otto Elfving:tä eri näkökulmista ja tarjoamme lukijalle kattavan ja rikastuttavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen todellisen laajuuden ja merkityksen nykymaailmassa.
| Otto Elfving | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.4.1919–4.9.1922, 20.10.1926–1.9.1927
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Vaasan läänin pohjoinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. huhtikuuta 1874 Turku |
| Kuollut | 14. lokakuuta 1944 (70 vuotta) Pietarsaari |
| Ammatti | peltiseppä |
|
|
|
Otto Wilhelm Elfving (12. huhtikuuta 1874 Turku − 14. lokakuuta 1944 Pietarsaari) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1922 ja 1926–1927.
Elämä
Elfvingin vanhemmat olivat vaunumestari Johan Elfving ja Elisabeth Elfving. Hän kävi kansakoulua, mutta köyhän perheen lapsena joutui siirtymään työelämään jo yhdeksänvuotiaana. Peltisepän ammatin hankittuaan Elfving työskenteli eri puolilla Suomea ja Ruotsia, kunnes asettui Pietarsaareen vuonna 1903. Hän liittyi sosialidemokraattiseen puolueeseen vuonna 1904 ja vaikutti Pietarsaaren suomenkielisessä työväenyhdistyksessä.
Sisällissodan käynnistyessä Elfving nimettiin Työväen pääneuvoston varajäseneksi, mutta hän ei osallistunut sen toimintaan, vaan pysyi koko sodan ajan Pietarsaaressa. Tammi-helmikuun vaihteessa valkoiset vangitsivat useita suomenkielisen työväenyhdistyksen johtohahmoja, joista kuusi ammuttiin maaliskuun alussa Pietarsaaren teloituksissa. Elfving arveli itse säästyneensä, koska hänen perheessään puhuttiin myös ruotsia. Elfving oli kuitenkin myöhemmin valkoisten vankina.
Sodan jälkeen Elfving oli tammikuussa 1919 uudelleenkäynnistämässä Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin sosialidemokraattisen piirijärjestön toimintaa. Hänet valiittin kansanedustajaksi saman vuoden eduskuntavaaleissa. Elfving nousi uudelleen eduskuntaan Pekka Meriläisen kuoltua lokakuussa 1926. Elfving oli myös Pietarsaaren kaupunginvaltuuston jäsen ja sosialidemokraattisen piiritoimikunnan puheenjohtaja. Hän kuoli pitkäaikaisen sairauden jälkeen lokakuussa 1944.
Perhe
Elfvingin puoliso oli Strengbergin tupakkatehtaan työnjohtaja Amanda Karolina (Lina) Hiltunen, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1903. Myös Lina Elfving toimi aktiivisesti työväenliikkeessä ja kuului Pietarsaaren ruotsinkieliseen työväenyhdistykseen. Heidän tyttärensä oli kirjailija Anna Bondestam. Peltisepänliikkeen myötä vaurastunut perhe asui Skatan työläiskaupunginosassa ja heillä oli myös kesähuvila Östanpåssa.
Muuta
Anna Bondestam sivuaa Elfvingin vaiheita lapsuusvuosiaan ja sisällissodan tapahtumia käsittelevissä kirjoissaan Kuilu (1946) ja Pietarsaaren talvi 1918 (1990). Hän esiintyy myös Kaarlo Haapasen Pietarsaari-trilogian ensimmäisessä osassa Leskien kortteli (1982).
Lähteet
- ↑ a b c d Otto Elfving Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 13.9.2008.
- ↑ Fagerholm, K.-A.: 60 år. Arbetarbladet, 13.4.1934, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Sosialidemokraattien eduskuntaehdokkaat Vaasan pohjoisessa vaalipiirissä. Suomen Sosialidemokraatti, 22.6.1927, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.2.2022.
- ↑ a b Dödsfall. Jakobstads Tidning, 19.10.1944, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Rinta-Tassi, Osmo: Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena, s. 558. Punaisen Suomen historia 1918. Helsinki: Valtion painatuskeskus ; Opetusministeriö, 1986. ISBN 951-86007-9-1.
- ↑ a b Hietasaari, Marita: Pietarsaaren surmat 2.3.1918 (PDF) 18.3.2019. Kirjallisuutta ja tutkimusta. Viitattu 15.2.2022.
- ↑ Hietasaari, Marita: Unohdettu helmi – Anna Bondestam: Kuilu (PDF) 2019. Kirjallisuutta ja tutkimusta. Viitattu 15.2.2022.
- ↑ Haapanen, Yrjö: Kolmekymmentä vuositaivalta Vaasan l. pohjoisen vaalipiirin Sos.-dem. Piirijärjestön toimintaa. Pohjanmaan Kansa, 30.4.1936, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.2.2022.
- ↑ Rask, Hedvig: ”Bondestam, Anna (1907–1995)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 719–720. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Nygård, Leena: Anna Bondestam – punaisen Pietarsaaren kuvaaja 22.4.2014. Keskipohjanmaa. Arkistoitu 15.2.2022. Viitattu 15.2.2022.
| ||||||
| ||||||
| ||||||
|
