Päivö Tarjanne

Tässä artikkelissa käsittelemme Päivö Tarjanne:n aihetta eri näkökulmista, jotta voimme syventää sen merkitystä ja merkitystä nykyään. Päivö Tarjanne on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla, synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa yhteiskunnassa. Näiden linjojen mukaisesti analysoimme Päivö Tarjanne:n eri ulottuvuuksia ja tarjoamme lukijalle laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan katsauksen Päivö Tarjanne:stä ja sen vaikutuksesta nykymaailmaan sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin nykyisyyteen ja sen seurauksiin sosiaalisilla, taloudellisilla ja kulttuurisilla aloilla.

Päivö Tarjanne (oikealla) Leif Belfragen kanssa

Päivö Kaukomieli Tarjanne (vuoteen 1906 Törnqvist; 4. toukokuuta 1903 Hämeenlinna16. joulukuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti.

Tarjanne valmistui Helsingin yliopistosta lainopin kandidaatiksi vuonna 1928 ja pääsi heti virkamiesharjoittelijaksi ulkoasiainministeriöön. Hän toimi lähettiläänä Oslossa vuosina 1945–1950 ja samalla Reykjavíkissa 1947–1950 ja kansliapäällikkönä ulkoministeriössä 1950–1953. Vuosina 1953-1956 Tarjanne toimi lähettiläänä Kööpenhaminassa , ja seuraavana vuonna hänen asemansa muuttui suurlähettilääksi, kun Suomen keskeisiä lähetystöjä korotettiin suurlähetystöiksi. Vuosina 1956–1961 Tarjanne oli suurlähettiläänä Tukholmassa, mutta palasi sieltä takaisin Kööpenhaminaan vuosiksi 1961–1970. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1970.

Tarjanteen vanhemmat olivat kouluneuvos Jukka Tarjanne ja Hellin Lovisa Makkonen. Hän oli vuodesta 1932 naimisissa Heikki Ritavuoren tyttären Anna-Kertun (”Annu”) kanssa ja pariskunnalla oli kolme poikaa. Heistä Pekka Tarjanne (1937–2010) tuli tunnetuksi niin poliitikkona kuin tieteilijänäkin, Heikki Tarjanteesta (s. 1934) tuli puolestaan lääkäri.

Lähteet

  1. a b c d Seppinen, Jukka: Tarjanne, Päivö Kaukomieli (1903 - 1989) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 18.6.2017.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, osa 7. Otava, 1966.
  3. Elovainio, Mauri K.: Tarjanne, Pekka (1937 - 2010) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007 (päivitetty 24.3.2010). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 18.6.2017.
  4. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 653. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.