Palisanterit
Tässä artikkelissa tutkimme Palisanterit:n vaikutusta eri yhteyksissä ja tilanteissa. Palisanterit on viime vuosina yhä ajankohtaisempi aihe, ja sen vaikutus vaihtelee henkilökohtaisesta ammatilliseen tasoon. Tämän analyysin aikana tarkastelemme Palisanterit:n monia puolia ja sitä, kuinka ne ovat muokanneet ymmärrystämme ja kokemustamme elämän eri osa-alueilla. Palisanterit:stä on tullut monialainen aihe, joka ansaitsee tarkastelun huolellisesti sen vaikutuksista yhteiskuntaan, sen vaikutuksiin teknologiassa ja sen merkityksen kautta taiteeseen ja kulttuuriin. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja objektiivisen kuvan Palisanterit:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.
| Palisanterit | |
|---|---|
 Sissoopalisanteri (Dalbergia sissoo) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Suku: |
Palisanterit Dalbergia L.f. |
| Katso myös | |
Palisanterit (Dalbergia) on hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva trooppisten puiden suku. Ne kasvavat luontaisena Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa.
Palisanterilajeja
- Dalbergia baronii – madagaskarinpalisanteri
- Dalbergia brownei
- Dalbergia cearensis – sinipalisanteri
- Dalbergia cochinchinensis
- Dalbergia ecastaphyllum
- Dalbergia decipularis
- Dalbergia frutescens
- Dalbergia lactea – kiipijäpalisanteri
- Dalbergia latifolia – intianpalisanteri
- Dalbergia melanoxylon – afrikanpalisanteri eli mustapalisanteri
- Dalbergia monetaria
- Dalbergia nigra – brasilianpalisanteri
- Dalbergia retusa – panamanpalisanteri
- Dalbergia sissoo – sissoopalisanteri
- Dalbergia stevensonii – hondurasinpalisanteri
Palisanterit materiaalina
Palisanterien puumateriaalista käytetään kauppanimiä ruusupuu ja jakaranda, jotka viittaavat harhaanjohtavasti täysin erilaisiin kasveihin, ruusuihin ja jakarandoihin. Jakaranda (Jacaranda mimosifolia) on lämpimillä alueilla pelkästään koristepuuna käytetty puulaji, eikä se ole erityisen läheistä sukua palisantereille, sillä jakarandat ja palisanterit kuuluvat aivan eri heimoihin ja lahkoihinkin.
Palisanterien puumateriaali on mahonkiin verrattavaa, joskin kovempaa. Puumateriaalissa on lajista riippuen punertavalla, ruskealla tai violetinruskealla pohjalla tummia tai mustia juovia. Sydänpuu on tiivistä, erittäin kovaa ja raskasta (ominaispaino 0,7–1,0). Pintapuu on kuitenkin vaaleaa tai harmaata ja arvotonta. Puuta käytetään koriste-esineisiin, loistohuonekaluihin, pianoihin, ksylofoneihin ja muihin soittimiin, esimerkiksi viulun jousiin ja kitaran otelautoihin. Kuivattaessa palisanteri halkeilee helposti, joten puu täytyy kuivata hitaasti. Kovan puuaineksen työstämiseen tarvitaan terävät työkalut.
Tunnettu suomalainen palisanteripuulla kalustettu tila on Eduskuntatalon istuntosali, jonka pöydät ovat palisanteria.
Nykyään CITES-sopimus kieltää brasilianpalisanterin kaupallisen käytön.
Lähteet
- ↑ Appendices I, II and III 14.6.2006. CITES. Viitattu 31.12.2006.
Aiheesta muualla
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Dalbergia
- Suomen Lajitietokeskus: Palisanterit – Dalbergia