Tämä artikkeli käsittelee aihetta Hernekasvit, käsite, joka on noussut merkityksellisemmäksi viime vuosina, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Hernekasvit on herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen keskustelua, tutkimusta ja erilaisia tulkintoja. Ajan myötä Hernekasvit:stä on tullut kiinnostava aihe sekä akateemisessa maailmassa että päivittäisessä keskustelussa, ja sen vaikutus on levinnyt useille alueille, ja siitä on tullut perustavanlaatuinen vertailukohta ajankohtaisten ilmiöiden ymmärtämiselle. Tässä katsauksessa tarkastellaan erilaisia näkökulmia Hernekasvit:een, jotta saadaan laaja ja rikastuttava näkemys sen merkityksestä ja vaikutuksesta nyky-yhteiskunnassa.
Hernekasvit | |
---|---|
Herne (Pisum sativum, syn. Lathyrus oleraceus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kaari: | Streptophyta |
Luokka: | Embryopsida |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Kladi: | Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä |
Kladi: | Rosidit Rosidae |
Kladi: | Fabidit Fabidae |
Lahko: | Fabales |
Heimo: |
Hernekasvit Fabaceae Lindl. |
Alaheimot | |
Katso myös | |
Hernekasvit (Fabaceae) on Fabales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Se on yksi suurimmista kukkakasvien heimoista noin 650 suvulla ja yli 18 000 lajilla. Heimolle ominainen hedelmätyyppi on palko, ja heimoon kuuluvia kasveja, varsinkin viljeltyjä, sanotaankin myös palkokasveiksi. Heimon kasvien kukissa on yleensä kaksi terälehteä muita huomattavasti suurempia niin, että kukka muistuttaa ulkonäöltään hieman perhosta, mistä johtuu heimosta aikaisemmin käytetty tieteellinen nimi Papilionaceae (lat. papilio = perhonen).
Heimoon kuuluu useita tärkeitä viljelyskasveja. Niitä viljellään varsinkin syötävien, yleensä runsaasti proteiinia sisältävien siementensä vuoksi. Joidenkin hernekasvien palotkin ovat syötäviä. Muutamien hernekasvien, kuten soijapavun siemenistä puristetaan myös kasviöljyjä. Monia heimon kasveja viljellään myös rehuksi.
Hernekasvien juurinystyröissä on bakteereja, jotka sitovat ilmasta typpeä sellaiseen muotoon, että kasvi voi käyttää sitä hyväkseen. Sen vuoksi niiden viljelyssä ei yleensä tarvita typpilannoitteita.
Tärkeitä viljelyskasveja kuuluu seuraaviin sukuihin:
Suomessa luonnonvaraisena esiintyvät hernekasvisuvut ovat:
|
|