Tänään astumme Penza:n jännittävään maailmaan. Olitpa alan asiantuntija tai vain utelias oppimaan siitä lisää, tämä artikkeli antaa sinulle kattavan yleiskatsauksen kaikesta, joka liittyy Penza:een. Tämän artikkelin alkuperästä sen merkitykseen nykypäivänä, sen mahdollisten sovellusten kautta eri aloilla, tämä artikkeli pyrkii perehtymään kaikkiin olennaisiin näkökohtiin, jotka tekevät Penza:stä tutkimisen arvoisen aiheen. Liity meihin tälle tiedon matkalle ja löydä kaikki, mitä Penza:stä on tiedettävä.
Penza (Пенза) |
|
---|---|
Penza maailmanpyörästä nähtynä |
|
lippu |
vaakuna |
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjän federaatio |
Alue | Penzan alue |
Piiri | Penzan kaupunkipiiri |
Perustettu | 1663 |
Hallinto | |
– Pormestari | Roman Tšernov |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 228.5 km² |
Korkeus | 177 m |
Väkiluku (2010) () | 517 311 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Suuntanumero(t) | +7 8412 |
Penzan alueen hallinnollinen keskus
Ajoneuvojen rekisterikoodi: 58 |
Penza (ven. Пе́нза) on kaupunki Venäjällä Penzan alueella, 625 kilometrin päässä Moskovasta kaakkoon. Penza on alueensa pääkaupunki. Kaupungin ohitse virtaa Sura-joki. Vuonna 2010 kaupungissa oli 517 311 asukasta.
Penza perustettiin vuonna 1663 Venäjän etelärajalle rajavartioasemaksi. Kylä sai nimensä joesta, jonka rannalle se rakennettiin. Siirtokunnan rakennuksista suurin osa rakennettiin puusta, ja kaupunki kehittyi ilman asemakaavaa. Penzasta tuli 1700-luvulla tärkeä kaupan keskus.
Vuonna 1774 Jemeljan Pugatšovin johtamat kapinalliset kasakat marssivat kaupunkiin, joka toivotti heidät tervetulleiksi. Ensimmäiset kivirakennukset rakennettiin 1800-luvulla. Vuonna 1809 Penzan väkiluku oli jo yli 13 000.
Venäjän sisällissodan aikana tšekkiläiset vapaaehtoiset nostattivat asukkaat kapinaan bolševikkeja vastaan. Neuvostohallinnon aikana kaupunkiin kehittyi alueen merkittävä teollisuuskeskittymä. Nykyään Penza on alueen johtava koulutuskaupunki, siellä on muun muassa kuusi korkeakoulua.