Tämän päivän artikkelissa puhumme Profilointi (ohjelmointi):stä, aiheesta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina. Profilointi (ohjelmointi) on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten uteliaisuutta eri alueilla, sillä sen vaikutus ulottuu arjen eri osa-alueille. Teknologiasta muotiin, kulttuuriin ja politiikkaan Profilointi (ohjelmointi) on onnistunut kiinnittämään laajan yhteiskunnan huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Profilointi (ohjelmointi):n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa. Älä missaa tätä Profilointi (ohjelmointi):n kiehtovaa tutkimusta!
Profilointi tarkoittaa ohjelmointiterminä menetelmää, jossa profilointityökalu analysoi ohjelmaa suorituksen aikana samalla tallentaen sen muistin kulutusta, suorituskykyä ja niin edelleen. Näin saadaan selville esimerkiksi mahdollisia pullonkauloja, virheitä, ylimääräistä virran ja muistin kulutusta ohjelmasta. Profiloinnin lisäksi tai vaihtoehtona sille voidaan tehdä staattista analyysiä.
Amdahlin lain mukaan nopeiden ja tehokkaiden ohjelmien kehittämisessä on keskityttävä ohjelman kalleimpaan (raskaimpaan) kohtaan.
Profilointityökalut voivat toimia eri periaatteilla kuten suorituksen mittauksilla, simuloimalla ja instrumentoimalla. Instrumentoinnilla tarkoitetaan ohjelman muokkaamista lisäämällä siihen itseensä laskureita. Profilointi voi käyttää mittauksiin laskureita kuten funktiokutsujen laskureita tai aikaperusteisia mittauksia.
Tyypillisesti mittaukset suoritukset paljastavat "kuumia kohtia" (engl. hot spot) kahdella tavalla: paikkoja, joita kutsutaan usein, sekä paikkoja, joissa vietetään paljon suoritusaikaa. Molemmissa tapauksissa on arvioitava erikseen onko koodin suoritusta muutettava, muutettava kutsukohtia vai onko suoritus normaalia maksimikapasiteetin hyödyntämistä. Profilointiohjelmat voivat tallettaa kerätyn tapahtumajoukon (engl. trace) tai yhteenvedon (engl. profile) profiloinnista.
Myös niin kutsuttuja "kylmiä kohtia" (engl. cold spot) joissa ohjelma ei tee mitään voidaan löytää profiloinnilla mittaamalla käytettyä kokonaisaikaa suoritusajan sijaan.
Alustasta riippuen myös laitteistotason laskureita voi olla mahdollista käyttää profilointiin.