Propaani
Propaani:n maailmassa on aina loputtomasti löydettävää ja tutkittavaa. Olipa kyse henkilöstä, aiheesta, päivämäärästä tai muusta asiaan liittyvästä aiheesta, aina löytyy uusia näkökulmia ja lähestymistapoja analysoitavaksi. Siksi on niin kiehtovaa sukeltaa Propaani:n universumiin, tutkia sen monia puolia ja oppia lisää kaikesta, mitä sillä on tarjottavanaan. Tässä artikkelissa perehdymme Propaani:n jännittävään maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja löydämme kaiken, mikä tekee siitä niin kiehtovan ja kiehtovan.
| Propaani | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| Muut nimet | n-Propaani |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C3H8 |
| Moolimassa | 44,1 g/mol |
| Ulkomuoto | väritön kaasu |
| Sulamispiste | −187,6 °C (85,5 K) |
| Kiehumispiste | −42,09 °C (231,1 K) |
| Tiheys | 0,0018324 g/cm3 (kaasu, 25 °C, 1 atm) |
| Liukoisuus veteen | 0,007 g / 100 ml (20 °C) |
Propaani eli n-propaani (C3H8), jonka rakennekaava on CH3CH2CH3, on normaaliolosuhteissa väritön, hajuton ja tulenarka kaasu. Se on suoraketjuinen alkaani, jonka moolimassa on 44,1 g/mol, sulamispiste −189,7 °C, kiehumispiste −42,1 °C, leimahduspiste −104 °C, itsesyttymislämpötila 450 °C ja CAS-numero 74-98-6.
Propaania erotetaan tislaamalla maaöljystä tai -kaasusta. Sitä käytetään muun muassa kotitalouksissa ja teollisuudessa nestekaasuna seoksena butaanin kanssa sekä joissakin spraymaaleissa. Kilogramma propaania sisältää energiaa 12,8 kWh (46 MJ). Propaanista valmistetaan myös lukuisia yhdisteitä, kuten eteeniä, propeenia, propanolia, isopropanolia ja propanaalia. Myös propaanin klooratut johdannaiset ovat merkittäviä teollisuuskemikaaleja.
Turun yliopiston biokemian laitoksella on onnistuttu tuottamaan propaania Escherichia coli -bakteerin avulla. Tämä on ensimmäinen tunnettu propaania tuottava biosynteesimenetelmä.
Propaanin elintarvikkeiden E-koodi on E944. Elintarvikkeissa propaania käytetään lähinnä ponneaineena tai pakkauskaasuna.
Palaminen
Propaanin palaessa syntyy hiilidioksidia (CO2) ja vettä (H2O).
- C3H8 + 5 O2 → 3 CO2 + 4 H2O
Käyttö päihtymystarkoituksessa
Propaania käytetään joskus päihdetarkoituksessa imppaamalla.
Lähteet
- ↑ Susan Budavari (päätoim.): The Merck Index, s. 1341. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 978-0-911910-12-4. (englanniksi)
- ↑ Propaani Käyttöturvallisuustiedote. 30.12.2015. Sigma-Aldrich (Merck). Viitattu 5.3.2021.
- ↑ a b Imppaus Päihdelinkki.fi. 9.6.2014. Viitattu 15.5.2021.
- ↑ Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 19. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ Mikrobit saatiin tuottamaan propaania 3.9.2014. Turun yliopisto. Viitattu 5.3.2021.
- ↑ E944 - Propaani Ruokavirasto. Viitattu 26.9.2023.
Aiheesta muualla
- Propaanin kansainvälinen kemikaalikortti
- Pauli Kallio, András Pásztor, Kati Thiel, M. Kalim Akhtar & Patrik R. Jones: An engineered pathway for the biosynthesis of renewable propane, Nature Communications 5, Article number: 4731, Published 02 September 2014 (englanniksi)
- PubChem: Propane (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): Propane (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Propane (englanniksi)
| Alkaanit |
| ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alkeenit |
| ||||||||||||||||||||||||
| Alkyynit |
|
argon (E 398) | butaani (E 943a) | happi (E 948) | helium (E 939) | hiilidioksidi (E 290) | isobutaani (E 943b) | propaani (E 944) | typpi (E 941) | typpimonoksidi (E 942) | vety (E 949)