Nykymaailmassa Protestilaulu on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa Protestilaulu on ollut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Sen vaikutukset kattavat eri aloja tieteestä ja teknologiasta kulttuuriin ja politiikkaan. Kautta historian Protestilaulu on jättänyt lähtemättömän jäljen ihmiskuntaan, merkinnyt virstanpylväitä ja mullistanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Protestilaulu:n merkitystä sekä sen eri puolia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnassa.
Protestilaulu on musiikkikappale, jonka sanoituksissa arvostellaan establishmentia ja tarjotaan tilalle toisenlaista yhteiskunnallista näkemystä.
Monilla poliittisilla ja muuten yhteiskuntaan vaikuttavilla liikkeillä, kuten työväenliikkeellä, rauhanliikkeellä ja ympäristöliikkeellä on omat protestilaulunsa. Protestilaulujen edeltäjiä olivat työväenliikkeen piirissä sepitetyt, politiikan ilmiöihin huumorin keinoin kantaa ottaneet kisällilaulut.
Eurooppalaisia protestilaulujen tekijöitä ovat olleet esimerkiksi saksalaiset sosialistit Kurt Weill ja Bertolt Brecht 1920-luvulla sekä ranskalainen Léo Ferré 1960- ja 1970-luvulla. Yhdysvaltalaisia protestilaulajia ovat olleet esimerkiksi folklaulajat kuten Woody Guthrie, Pete Seeger ja Bob Dylan 1950- ja 1960-luvuilla sekä monet afroamerikkalaiset laulajat. Suurilla 1960-luvun musiikkifestivaaleilla Montereyssä ja Woodstockissa kuultiin paljon protestilaulajia. Popmusiikin puolella esimerkiksi brittiläinen The Beatles kirjoitti joihinkin lauluihinsa rauhansanomaa. Nykyään muun muassa eräitä rap-kappaleita voidaan pitää eräänlaisina protestilauluina, sillä niissäkin otetaan kantaa yhteiskunnan epäkohtiin.
Suomessa protestilaulut yleistyivät erityisesti 1960-luvun puolivälissä esikuvanaan yhdysvaltalainen folkmusiikki. Suomalaisista protestilaulajista tunnetuimpia lienevät Irwin Goodman, "Folk-Fredi" ja Hector. Myös Juha Vainio, Reino Helismaa ja Veikko Lavi tekivät paljon lauluja, joissa yhteiskunnan epäkohdat otettiin esille, usein humoristisesti. Esimerkiksi Helismaa usein irvaili poliitikkojen kustannuksella ja pilkkasi heikompien sortajia. Protestilaulun suosion kasvaessa siitä tehtiin myös parodioita, kuten Simo Salmisen "Rotestilaulu".
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||