Puolan käytävä

Puolan käytävä:n maailmassa on loputtomasti tutkimisen arvoisia näkökohtia ja yksityiskohtia. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiin Puolan käytävä on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Olipa kyse historiasta, tieteestä, musiikista, taiteesta tai millä tahansa muulla alalla, Puolan käytävä on edelleen kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -kulttuureille. Tässä artikkelissa perehdymme Puolan käytävä:n eri puoliin, tutkimme sen monia puolia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Alusta alkaen nykypäivään Puolan käytävä on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja pysyy varmasti ajantasalla tuleville sukupolville.

Puolan käytävä 1923. Saksa vihreällä, Danzigin vapaakaupunki oranssilla.

Puolan käytävä (saks. Polnischer Korridor; puol. Korytarz gdański, województwo pomorskie) oli Versailles’n rauhansopimuksessa vuonna 1919 syntynyt, maailmansotien välisen ajan Puolalle kuulunut alue nykyisen Poznańin ja Länsi-Preussin välisellä alueella. Puolan käytävä mahdollisti Puolan yhteyden Itämerelle, mutta samalla se erotti Saksalle kuuluneen Itä-Preussin muusta Saksasta. Puolan käytävän ja Itä-Preussin väliin jäi lisäksi Danzigin vapaakaupunki.

Puolan käytävä oli jatkuvana kiistakapulana Saksan ja Puolan välillä koko käytävän olemassaolon ajan eli vuoteen 1939 saakka. Ranskan marsalkka Ferdinand Foch oli jo Versailles’n rauhansopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä osoittanut kävelykepillään suurelta Euroopan seinäkartalta Danzigia ja ennustanut, että ”uusi maailmansota alkaa täältä”.

Toisen maailmansodan jälkeen Länsi-Preussi, Itä-Preussin eteläosa ja Danzigin vapaakaupunki liitettiin Puolaan, joka sai laajan yhteyden Itämereen. Siihen asti käytävänä ollut alue menetti käytävän luonteensa.

Lähteet

  1. a b Aaro Pakaslahti: Talvisodan poliittinen näytelmä, s. 43. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.