Pyhän Henrikin katedraali
Nykymaailmassa Pyhän Henrikin katedraali on ongelma, joka on saanut merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Pyhän Henrikin katedraali on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa, olipa kyseessä sitten henkilökohtainen, työ, sosiaalinen tai politiikka. Sen vaikutus on herättänyt keskustelua, kiistaa ja kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Eri näkökulmista Pyhän Henrikin katedraali on onnistunut vaikuttamaan elämäämme odottamattomilla tavoilla, haastaen vakiintuneet paradigmat ja asettaen uusia haasteita tulevaisuudelle. Tässä artikkelissa tutkimme täysin Pyhän Henrikin katedraali:n vaikutuksia ja sitä, kuinka se on muuttanut todellisuuttamme viime vuosina.
| Pyhän Henrikin katedraali Sankt Henriks katedral |
|
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Pyhän Henrikin aukio 1, 00140 Ullanlinna, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Katolinen kirkko Suomessa |
| Rakentamisvuosi | 1858–1860 |
| Suunnittelija | Ernst Bernhard Lohrmann |
| Materiaali | kivi, tiili |
| Tyylisuunta | uusgotiikkaa |
| Avoinna yleisölle |
9.00–19.00 |
 |
|
Pyhän Henrikin katedraali (ruots. Sankt Henriks katedral) on Helsingissä, Ullanlinnan kaupunginosassa ja Mustekalan korttelissa sijaitseva roomalaiskatolinen kirkkorakennus. Se on rakennettu vuosina 1858–1860, ja se edustaa uusgotiikkaa. Kirkon suunnitteli saksalaissyntyinen arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann.
Pyhän Henrikin kirkko siunattiin käyttöön 1860, mutta sen vihki vasta 14. syyskuuta 1904 Mohilevin arkkihiippakunnan arkkipiispa Jerzy Szembek. Modernin ajan ensimmäinen suomalainen katolinen pappi, Wilfrid von Christierson oli kirkkoherrana vuosina 1906–1911. Kirkosta tehtiin piispankirkko 1920, jolloin Suomesta tuli apostolinen vikaarikunta.
Ulkoasultaan kirkko on säilynyt lähes koskemattomana, mutta sen sisätiloja uudistettiin vuonna 1981 arkkitehti Olof Hanssonin johdolla. Ulkoseiniä koristavat pyhän Henrikin, pyhän Pietarin ja pyhän Paavalin patsaat. Kirkon kuorissa sijaitsevaan alttariin on sijoitettu pyhän Cyprianuksen, Olavin sekä Birgitan pyhäinjäännöksiä. Kirkon piispanistuinta koristaa Suomen apostolisen vikaarikunnan ensimmäisen piispan, Mikael Buckxin, vaakuna. Alttarin etuseinässä on vitriini, johon asetettiin pyhän Henrikin reliikki tammikuussa 2000; alttarin yläpuolella on myöhäiskeskiaikainen triumfikrusifiksi.
Kirkkosalin neljätoista ristintien asemaa on valettu Ranskassa 1800-luvulla. Salin seinillä on kaksitoista vihkiristiä kynttilöineen. Urkuparvella on tukholmalaisen Richard Jacobin tehtaan urut vuodelta 1967. Parven alla on muistotaulu Johannes Paavali II:n vierailusta Suomessa vuonna 1989. Urkuparvea kannattavissa pylväissä on marmoriset vihkivesiastiat. Kirkkosalin lasimaalaukset valmisti hollantilainen René Groene 1960-luvulla ja ne peruskorjattiin 2000-luvun alussa.
Kirkon katon todettiin vuonna 2009 olevan romahtamisvaarassa. Katto uusittiin korjauksissa, jotka valmistuivat syksyllä 2010. Lahonneen ansaan pää uusittiin, samoin vaihdettiin kattopelti ja muita rakenteita. Pelti oli välillä punainen, mutta korjauksen jälkeen vihreä. Kellotornista löytyi pala vanhaa vihreää kattopeltiä, jonka perusteella Museovirasto hyväksyi värimuutoksen. Kellotapulin romahtamisvaarassa ollut yläosa uusittiin, ja sen luukut muutettiin avautuviksi. Myös ikkunamaalaukset ja penkkien polvituet uusittiin. Korjaustöitä rahoittivat Museovirasto, suomalaiset säätiöt ja yksityiset tahot sekä saksalainen Bonifatiuswerk-säätiö.
Lähteet
- ↑ Toim. Pentti Hongisto, Anu Salminen ja Marko Tervaportti: Pyhän Henrikin Katedraali Helsingin Kaivopuistossa, s. 3. Katolinen tiedotuskeskus, 2010.
- ↑ Toim. Pentti Hongisto, Anu Salminen ja Marko Tervaportti: Pyhän Henrikin Katedraali Helsingin Kaivopuistossa, s. 5. Katolinen tiedotuskeskus, 2010.
- ↑ Toim. Pentti Hongisto, Anu Salminen ja Marko Tervaportti: Pyhän Henrikin Katedraali Helsingin Kaivopuistossa, s. 10. Katolinen tiedotuskeskus, 2010.
- ↑ Jussi Konttinen: Katolisten kirkko sai uuden katon. Helsingin Sanomat, 23.10.2010, s. A 21.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhän Henrikin katedraali Wikimedia Commonsissa
| |||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||
| Tuomiokirkkoja |
Espoo • Helsinki • Kuopio • Lapua • Mikkeli • Oulu • Porvoo • Turku • Tampere |
|---|---|
| Katedraaleja |
Uspenskin katedraali • Pyhän Nikolaoksen katedraali • Pyhän Kolminaisuuden katedraali • Pyhän Henrikin katedraali |
| Paikkamäärältään suuria |
Kerimäki • Lapväärtti • Johanneksenkirkko • Nurmes • Keski-Porin kirkko • Heinävesi |
| Vanhoja puukirkkoja |
Ulrika Eleonoran kirkko • Muhos • Petäjäveden vanha kirkko • Sammatti • Sodankylän vanha kirkko • Uudenkaupungin vanha kirkko • Vöyrin puukirkko |
| Vanhoja kivikirkkoja |
Eckerö • Hammarland • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hollola • Jomala • Lemland • Nousiainen • Pernaja • Saltvik • Sund • Tyrvään Pyhän Olavin kirkko • Ulvila |
| Modernistisia |
Kannonkoski • Lakeuden Risti • Nakkila • Rajamäki • Temppeliaukion kirkko • Varkauden pääkirkko |
| Luovutettujen alueiden kirkkoja |
Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko • Kristuksen kirkastumisen katedraali • Viipurin tuomiokirkko • Viipurin vanha tuomiokirkko • Terijoen ortodoksinen kirkko |