Raitiokävelykatu
Nykymaailmassa Raitiokävelykatu:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olivatpa he tietyn alan ammattilaisia, harrastusharrastajia tai vain uteliaita yksilöitä, Raitiokävelykatu on herättänyt huomiota ja herättänyt intohimoista keskustelua eri aloilla. Ajan myötä Raitiokävelykatu:n ymmärtämisen ja tutkimisen tärkeys tulee yhä selvemmäksi, ja tästä syystä on erittäin tärkeää syventää sen tutkimista ja analysointia. Tässä artikkelissa perehdymme Raitiokävelykatu:n eri puoliin ja tutkimme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Tavoitteena on tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Raitiokävelykatu on kävelykatu, jolla liikennöidään kävelyn, pyöräilyn ja huoltoliikenteen lisäksi raitiovaunulla.
Raitiokävelykatua ei tunneta Suomen tieliikennelaissa, joten sen asema on lain silmissä sama kuin muiden kävelykatujen. Suomen tieliikennelain mukaan kävelykadut merkitään erityisellä liikennemerkillä. Kävelykadulla on moottoriajoneuvolla läpiajoliikenne kielletty, mutta eräin rajoituksin sitä saa kuljettaa kadun varrella olevalle kiinteistölle, jollei kiinteistölle ole muuta kautta järjestetty ajokelpoista yhteyttä. Ajonopeus kävelykadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h. Ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijoille esteetön kulku.
Raitiokävelykatu on yleinen julkisen liikenteen sekä pyöräilyn ja jalankulun edistämisratkaisu Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Suomessa ratkaisu on käytössä Helsingin Mikonkadulla, Yliopistonkadun ja Aleksanterinkadun välisellä osuudella sekä Katariinankadulla.selvennä
Katso myös
Lähteet
- ↑ http://twitter.com/HelsinkiPoliisi/statuses/637166800573214720 Helsingin Poliisi selventää Twitterissä
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267 (Arkistoitu – Internet Archive) Tieliikennelaki, 33 a §
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raitiokävelykatu Wikimedia Commonsissa
