Tässä artikkelissa tutkimme Rajat kiinni!:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä tämä käsite sisältää. Sen alkuperästä sen nykypäivän relevanssiin tutkimme keskeisiä näkökohtia, joiden avulla voimme ymmärtää perusteellisesti Rajat kiinni!:n ja sen vaikutuksen eri alueilla. Perusteellisen analyysin ja kriittisen näkökulman avulla löydämme Rajat kiinni!:n merkityksen nykyisessä yhteiskunnassamme ja sen, miten se on kehittynyt ajan myötä. Rajat kiinni! on aihe, joka ansaitsee syvällisen tarkastelun, jotta sen laajuus ja merkitys nykymaailmassa ymmärrettäisiin populaarikulttuurin vaikutuksista globaaliin talouteen.
Rajat kiinni! oli suomalainen maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva kansanliike, joka sanoo toimivansa kontrolloimatonta pakolaisvirtaa vastaan. Liike syntyi syksyllä 2015, kun Euroopan siirtolaiskriisin myötä Suomeen saapui lyhyessä ajassa tuhansia turvapaikanhakijoita.
Erään tulkinnan mukaan liike aloitti toimintansa 30. elokuuta Salossa, kun taas toiset sanovat sen alkaneen Helsingissä, Torniossa ja Kemissä 19. syyskuuta 2015 pidetyissä mielenosoituksissa. Myöhemmin mielenosoitukset levisivät useille paikkakunnille eri puolille Suomea.
Tapahtumien järjestelyissä on liikkeen johdon lisäksi ollut mukana paikallisia toimijoita sekä muun muassa kansallismieliseksi luonnehdittu Suomen Sisu. Rajat kiinni! -liike toimii aktiivisesti myös Facebookissa, jossa sen ryhmässä on yli 9 000 jäsentä.
Tammikuun 2016 alussa Rajat kiinni! lähetti tiedotteen, jossa se irtisanoutui kaikesta puoluepoliittisesta vaikuttamisesta, koska haluaa saada aikaan nopeampia tuloksia. Liike on ilmeisesti jakaantunut entisen Uudenmaan läänin alueelta ja Tampereelta johdettuihin ryhmiin ja esimerkiksi Tampereella järjestettiin tammikuussa 2016 kaksi rinnakkaista Rajat kiinni! - mielenosoitusta.
Jakautumisen perimmäisenä syynä on mahdollisesti se, että Suomi Ensin -liike on pyrkinyt valjastamaan Rajat kiinni! -kansanliikkeen omiin puoluepoliittisiin päämääriinsä, vaikka Rajat kiinni! -kansanliikkeen lähtökohtainen kanta oli puoluepolitiikasta irtipysyttely. Jyväskylän yliopiston valtio-opin tutkijatohtori Tommi Kotosen mukaan Rajat kiinni -liikkeen toiminta lähentelee äärioikeistolaisuutta.
Alkuperäisen sykäyksen Rajat Kiinni! -kansanliikkeen syntyyn antoi sekä Suomea kohdannut mittava pakolaiskriisi että kesällä 2015 kohahduttanut Olli Immosen (PS) lausunto, jossa hän julisti sodan monikulttuurisuuden painajaista vastaan. Liikkeen nimi syntyi mielenosoituksissa käytetystä iskulauseesta.
Salossa järjestettiin mielenosoitus maahanmuuttoaallon vastustamiseksi 30. elokuuta 2015. Liikkeen myöhemmistä aktiiveista paikalla olivat ainakin Jani Salomaa, Pekka Kemppainen, Karin Zeiger ja Susanna Kaukinen. Ainakin Kemppainen ja Kaukinen on mainittu julkisuudessa perustajajäseniksi.
Pian sen jälkeen järjestettiin Rajat kiinni! -mielenosoitukset, jotka pidettiin 19. syyskuuta Helsingin Narinkkatorilla, Suomen ja Ruotsin välisellä rajaylityspaikalla Torniossa sekä vielä myöhemmin samana iltana Kemissä.
Suurin yksittäinen mielenosoitus oli 2. ja 3. lokakuuta järjestetty Rajat Kiinni! -mielenosoitus, joka järjestettiin ainakin kuudella paikkakunnalla sekä Suomessa että Tallinnassa. Mielenosoituksen järjestäjiksi ilmoitettiin Facebook-tapahtumassa mm. James Hirvisaari, Susanna Kaukinen, Pekka Kemppainen ja Eero Tillanen. Lahden mielenosoituksessa puhui muun muassa James Hirvisaari ja sekä Lahdessa että Helsingissä luettiin Kristiina Ojulandin lähettämä tervehdys.
Pohjois-Suomen tapahtumien järjestäjä ja koollekutsuja oli torniolainen yrittäjä Raimo Toppala. Jokainen mielenosoitus keräsi noin 200–300 osallistujaa, mutta esimerkiksi Ruotsin poliisin arvion mukaan Torniossa oli jopa 600 rajalle ihmismuurin muodostanutta mielenosoittajaa. Syys–lokakuun aikana Torniossa pidettiin useita Rajat kiinni! -mielenosoituksia, joihin järjestettiin bussikuljetuksia myös muualta Suomesta. Niistä viimeisimpiin osallistui enää noin sata henkilöä.
Syksyn 2015 aikana mielenosoituksia järjestettiin Helsingin ja Tornion lisäksi ainakin Turussa, Tampereella, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Oulussa, Mikkelissä, Hyvinkäällä ja Savonlinnassa. Lahden tapahtumassa oli noin 300 mielenosoittajaa ja Hämeenlinnassa sata, mutta Tampereella, Mikkelissä ja Savonlinnassa nähtiin vain 20–30 henkilöä. Marraskuun lopussa Heinolan torilla järjestettyyn mielenosoitukseen ei ilmaantunut yhtään osallistujaa. Tapahtumat sujuivat pääosin rauhallisesti, mutta esimerkiksi Lahdessa poliisi ilmoitti korjanneensa talteen useita päihtyneitä mielenosoittajia.
Talven ja kevään 2016 aikana Rajat kiinni! mielenosoitukset laajenivat Poriin, Kokkolaan, Kaarinaan, Raisioon, ja Rovaniemelle. Seinäjoella puolestaan järjestettiin 6. helmikuuta Rajat kiinni! -mielenosoitus, joka oli osa saksalaisen Pegidan yleiseurooppalaista maahanmuuttovastaista mielenosoituspäivää. Seinäjoen tapahtumaa olivat järjestämässä myös Suomen Sisu, Finnish Defence League sekä kadunturvajoukko 105th Guardians. Puhujina olivat muun muassa perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ja Viron konservatiivisen kansanpuolueen edustaja. Tapahtumassa oli noin 200 osallistujaa. Rajat Kiinni! -liike osallistui Pegidan mielenosoitukseen tukimielenosoituksella myös Helsingissä.
Vuoden 2016 puolella järjestetyt mielenosoitukset eivät enää keränneet samanlaisia yleisömääriä kuin edellisenä syksynä. Rovaniemellä ja Kokkolassa oli noin sata osallistujaa, Porin soihtukulkueessa noin 60, Raisiossa parikymmentä ja Kaarinassa noin kymmenkunta ihmistä. Seinäjoen tapahtuman ohella suurin talven 2016 mielenosoituksista oli 30. tammikuuta Helsingissä järjestetty kulkue, johon osallistui parisataa henkilöä.
Rajat kiinni! -mielenosoituksissa on puhunut useita poliitikkoja, kuten entinen kansanedustaja James Hirvisaari, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen, saman puolueen kansanedustajat Teuvo Hakkarainen ja Olli Immonen, sekä Sinivalkoisen Rintaman kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpää. Puhujina ovat olleet myös muun muassa kirjailija Klaus Elovaara sekä kansalaisaktivistit Seppo Lehto ja Junes Lokka.
Rajat Kiinni! -kansanliike osallistui Vuosaaren 10. syyskuuta 2016 mielenosoitukseen yhtenä Pidetään Suomi Suomena! -mielenosoituksen järjestäjänä. Liike kritisoi Peli Poikki! -mielenosoitusta omalla mielenosoituksellaan Helsingissä 24. syyskuuta 2016.
Helsingin Sanomat raportoi 11. maaliskuuta 2017 Rajat Kiinni! -kansanliikkeen osallistuneen "Puhdistus"-mielenosoitukseen Helsingissä.
Rajojen sulkemista vaatineet mielenosoitukset synnyttivät myös vastamielenosoituksia. Lokakuun alussa Tornioon kokoontui noin 150 ihmistä avoimen ja rajattoman Tornio–Haaparannan puolesta. Syksyllä vastamielenosoituksia järjestettiin myös ainakin Tampereella, Lahdessa ja Jyväskylässä. Avoin Lahti -tapahtumassa oli noin 600 ja Tampereella hieman toistasataa vastamielenosoittajaa. Lokakuun alussa Helsingin Narinkkatorilla järjestettiin samanaikaisesti noin 200 osallistujan Rajat kiinni! -mielenosoitus sekä 300 ihmisen Loppu rasismille -mielenosoitus. Poliisi otti kiinni kuusi henkilöä, jotka edustivat eri osapuolia.
Tammikuussa 2016 Helsingissä järjestetyn kulkueen yhteydessä pidetty vastamielenosoitus keräsi paikalle noin 300 osallistujaa, joista kymmenkunta keppihevosin varustautunutta naista poistettiin paikalta. Helmikuun alussa Seinäjoella järjestetyn yleiseurooppalaisen tapahtuman kanssa pidettiin samaan aikaan Ei rasismia minun nimissäni! -vastamielenosoitus, johon osallistui noin sata ihmistä. Kevään aikana vastamielenosoituksia järjestettiin myös muun muassa Kokkolassa, jossa paikalla oli noin 40 henkeä, sekä Porissa, Tampereella ja Rovaniemellä, joissa nähtiin paikallisten Loldiers of Odin -ryhmien klovneiksi pukeutuneita mielenosoittajia. Rovaniemellä poliisi vei putkaan yhden pellen ja Tampereella kaksi.
Vastamielenosoituksissa ovat puhuneet muun muassa kansanedustajat Ville Niinistö ja Erkki Tuomioja sekä pastori Kai Sadinmaa ja ruotsalainen professori Peter Waara.
Turussa Rajat kiinni! -liike järjesti lokakuusta 2015 alkaen säännöllisiä parinkymmenen hengen mielenilmauksia kaupungintalon ulkopuolella Turun kaupunginvaltuuston kokousten aikana.
Iskulauseiden lisäksi mielenosoittajat ovat häirinneet valtuuston kokouksia muun muassa torvia soittamalla. Silminnäköijöiden mukaan paikalla on myös huudettu natsi-Saksan tuhoamisleireihin viittaavaa iskulausetta ”Rajat kiinni, uunit auki!”. Järjestystä ovat kaupungin omien vahtimestarien lisäksi olleet turvaamassa myös yksityiset vartijat sekä poliisi.
Tammikuun lopussa Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Olli A. Manni ilmoitti kovaäänisten mielenosoitusten häiritsevän valtuuston työskentelyä niin, että hän olisi valmis estämään mielenosoittajien pääsyn istuntosalin ikkunoiden alle. Manni ei myöskään pitänyt viikoittain toistuvia tilaisuuksia enää mielenosoituksina vaan pelkkänä haitantekona. Myös useiden muiden kaupunginvaltuutettujen, kuten Ilkka Kantolan, Li Anderssonin ja Janina Anderssonin mukaan mielenosoitukset häiritsivät työskentelyä, koska metelöinti estää puheiden kuulemisen, mutta he eivät kuitenkaan olleet valmiit kieltämään niitä. Kaupungintalon edustalla on nähty myös vastamielenosoituksia. Maaliskuussa Turun kaupunki perui kolme hallinnoimiensa kiinteistöjen tilavarausta, koska niissä järjestettäviksi aiottujen Rajat kiinni! -keskustelutilaisuuksien teemat eivät soveltuneet kaupungin arvomaailmaan. Varaukset oli liikkeen sijasta tehty Maskussa toimivan sähköalan yrityksen nimissä.
Turun aktiiveista ainakin Mario Argenta on siirtynyt sittemmin Suomi Ensin! -yhdistykseen.
Helsingin Tapanilassa Rajat kiinni! -liike piti helmikuusta 2016 lähtien useita urheiluseura Tapanilan Erää vastaan suunnattuja mielenosoituksia, sen järjestettyä turvapaikanhakijoille tarkoitettuja karatekursseja. Seura sai jo ennen mielenosoitusten alkua runsaasti vihapostia liikkeen aktiiveilta. Kovaääniset mielenosoitukset ovat aiheuttaneet häiriötä Tapanilan liikuntahallin muille käyttäjille, muun muassa lasten on kerrottu pelänneen niitä. Lisäksi huhtikuussa liikuntahallin kahvilan työntekijää häirittiin niin, että poliisi tutkii tapausta kunnianloukkauksena. Mielenosoituksissa on ollut mukana myös Soldiers of Odin -katupartion virolaisia jäseniä. Häiriöistä huolimatta poliisi ei suostunut siirtämään mielenosoittajia pois liikuntahallin edustalta.
Tapanilan mielenosoitusten pääasialliseksi järjestäjäksi voidaan katsoa Marco de Wit, joka sittemmin siirtyi Suomi Ensin! -yhdistykseen.
Tammikuussa 2016 syntyi kohu, kun Yleisradion Aamu-TV oli pyytänyt vieraakseen Rajat kiinni! -liikkeen perustajajäsenet Susanna Kaukisen ja Pekka Kemppaisen. Paheksuntaa herätti, että haastattelussa ei kysytty kriittisiä kysymyksiä liikkeen rasistisesta ideologiasta. Kaukinen oli aiemmin hyllytetty MV-lehden avustajien joukosta "rotuhygieniajuttujen" takia. Yleisradio pahoitteli myöhemmin tapahtunutta, todeten ettei haastattelu ”mennyt putkeen”.
Marco de Witin luotsaaman Suomi Ensin! -liikkeen tiedotuskanavaksi myöhemmin muodostunut Kansanliike.net julkaisi omana näkemyksenään tiedonannon, jossa se ilmoitti, etteivät liikkeen perustajiin kuuluvat Kaukinen ja Kemppainen ole liikkeen virallisia edustajia.
Syyskuussa Torniossa järjestetyissä mielenosoituksissa näkyi runsaasti Suomen jääkiekkomaajoukkueen fanipaitoja, jonka jälkeen Suomen jääkiekkoliitto pyysi käyttämään niitä mielenosoitusten sijaan jääkiekkokatsomoissa. Entinen maajoukkuejääkiekkoilija ja kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo oli jo aikaisemmin todennut kiekkoleijonan olevan ”kansainvälinen ja suvaitsevainen”. Hallituspuolue perussuomalaisten paikallispoliitikko ja kansanedustaja Lea Mäkipään eritysavustaja Terhi Kiemunki herätti samaan aikaan huomiota järjestäessään bussikuljetusta Tornion mielenosoitukseen, jossa vaadittiin rajojen sulkemisen lisäksi hallituksen eroa. Myöhemmin Kiemunki selitti kohua väärinkäsityksellä.
Joulukuussa 2015 Tikkurilan seurakunta vapautti työtehtävistään liikkeen aktiivin, joka oli Facebook-viestissään uhannut polttaa työpaikkansa Vantaan Pyhän Laurin kirkon ja sylkeä turvapaikanhakijoille tarjottavaan joulupuuroon. Työntekijä irtisanottiin myöhemmin seuraavana keväänä rasististen kirjoitusten jatkuttua.
Tammikuussa 2016 kaksi hoitoalalla työskentelevää naista perusti Street Patrol -nimisen katupartion, joka ilmoitti irtisanoutuvansa rasismista ja ottavansa jäseniksi vain henkilöitä, jotka eivät ole syyllistyneet rikoksiin tai vihakirjoituksiin. Pian kuitenkin kävi ilmi, että molemmat perustajat olivat kirjoittaneet rasistisia kannanottoja muun muassa Rajat kiinni! -liikkeen Facebook-ryhmään.
Helsingin Narinkkatorilla pidettiin 30. tammikuuta Rajat kiinni! -liikkeen järjestämä Naisrauhaa-mielenosoitus, jonka kutsussa viitattiin kirjailija Minna Canthiin. Suomen johtavan Canth-tutkijan kirjallisuushistorioitsija Minna Maijalan mukaan hän ei kuitenkaan olisi kannattanut liikkeen toimintatapoja ja ideologiaa. Samaan tapahtumaan liittyneessä kulkueessa kannettiin ristejä, jonka jälkeen Suomen evankelis-luterilainen kirkko ilmoitti, etteivät rasistiset mielenosoitukset ole oikea paikka kristinuskon symboleille. Rajat kiinni! -liike kiisti mielenosoituksen olleen rasistinen ja ilmoitti tekevänsä rikosilmoituksen syyttäen kirkkoa kunnianloukkauksesta. Kirkon viestintäpäällikön mukaan taas liikkeen rasistisuudesta ei pitäisi olla minkäänlaista epäilystä. Työtään tekevä naistoimittaja kertoi joutuneensa Naisrauha-tapahtumassa uusnatsien solvaamaksi ja tönimäksi. Narinkkatorin mielenosoitusta häiritsivät keppihevosilla varustautuneet naiset, jotka poliisi poisti paikalta. Kolme vastamielenosoittajiin kuulunutta huutelijaa otettiin kiinni. Maaliskuussa puolestaan perussuomalaisten varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen teki rikosilmoituksen, kun häntä oli Narinkkatorilla järjestetyssä mielenosoituksessa kutsuttu rasistiksi.
Helmikuun lopussa 2016 Kirkkohallituksen Helsingin Etelärannassa sijaitseva toimitalo uhattiin räjäyttää ja polttaa, ellei kirkko ilmoita tukevansa Rajat kiinni! -liikettä. Lisäksi viestissä uhattiin puukottaa kirkkohallituksen työntekijöitä. Kirkkohallituksen turvatoimia kiristettiin uhkauksen jälkeen, mutta poliisin mukaan uhkaus ei ollut varteenotettava. Maaliskuussa liike hyökkäsi rajusti Orkla Foods Finlandia vastaan, yhtiön mainoskampanjassa olleen tummaihoisen suomalaisen naisen takia.
Huhtikuussa 2016 kohua herätti Rovaniemen Rajat kiinni! -mielenosoitukseen osallistunut kokoomuksen paikallispoliitikko, joka esiintyi sodanaikaisessa asepuvussa Suomi-konepistoolin ja puukon kanssa.
Toukokuussa 2016 syntyi kohu, kun liikkeen johtohahmo Pekka Kemppainen lisäsi kansanedustaja Li Anderssonin (vas.) Facebook-sivulle kuvan irtileikattua päätä roikottavasta Isis-terroristista. Kuvassa pään tilalle oli muokattu Anderssonin pää. Andersson koki kuvan uhkaavaksi ja teki rikosilmoituksen. Syyskuussa Pekka Kemppainen otettiin kiinni Helsingin mielenosoituksessa.
Rajat kiinni! -liikettä on arvosteltu rasistisuudesta ja siitä, että se käyttää seksuaalirikoksia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tekosyynä rasismiin ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Liikettä on kutsuttu myös tekopyhäksi, koska sen tilaisuuksien järjestäjinä ja puhujina on ollut naisiin kohdistuneista väkivaltarikoksista tuomittuja. Liikkeen julkinen Facebook-ryhmä on myös herättänyt runsaasti paheksuntaa rasismin ja jopa väkivaltaan yllyttävän sisältönsä vuoksi. Ryhmässä on esitetty tappouhkauksia muun muassa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaiselle sekä sisäministeri Petteri Orpolle. Liikkeen Ryhmään on kuulunut myös poliitikkoja, kuten perussuomalaisten kansanedustajat Juho Eerola, Olli Immonen, Mika Niikko ja Teuvo Hakkarainen.
Poliisia puolestaan on syytetty vastamielenosoittajien sananvapauden rajoittamisesta. Vastamielenosoittajia on usein poistettu paikalta tai jopa otettu kiinni heidän mielestään kevyin perustein. Vertailukohtana on käytetty muun muassa Pride-kulkueita, joiden yhteydessä vastamielenosoittajien on annettu rauhassa ilmaista mielipiteitään. Rajat kiinni! -liikettä vastustaneita on poistettu paikalta ainakin Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä, jossa poliisi oli myös pyytänyt vastamielenosoitusta lopettamaan ennen Rajat kiinni! -tapahtuman alkua. On myös esitetty väitteitä, etteivät viranomaiset anna vastamielenosoituksille lupaa Rajat kiinni! -tapahtumien läheisyyteen. Huhtikuussa 2016 poliisin toimista tehtiin kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.