Riitti-aihe on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Koska se on merkityksellinen nykyisessä ympäristössä, ei ole yllättävää, että siitä on tullut lukuisten keskustelujen ja analyysien aihe. Riitti:n merkitys ulottuu useille alueille, politiikasta populaarikulttuuriin, vaikuttaen käsityksiimme ja päätöksiimme. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Riitti:een liittyviä eri näkökohtia ja tutkimme sen vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Kattavan ja kriittisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan syvempää ymmärrystä sen merkityksestä ja vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme.
Riitti (latinan sanasta ritus ’tapa’, ’toimitus’) on juhlameno, pyhä seremonia tai uskonnollinen toimitus.
Riitillä on tietty suorittamistapa ja se voi olla yksilön tai yhteisön suorittama. Useimmiten riitin suorittaa tehtävään erikoistunut henkilö, kuten šamaani tai pappi. Monissa kulttuureissa arkisetkin elinkeinonharjoittamiseen liittyvät tapahtumat ovat saaneet seremoniallisen luonteen. Sosiologiassa riitillä voidaan viitata mihin tahansa symboliseen käyttäytymiseen, joka toistuu sopivina hetkinä ja ilmaisee tyylitellyssä muodossa jotakin ryhmän tai yksilön tunnustamaa arvoa tai päämäärää.
Nykyaikaisen riitintutkimuksen on katsottu alkavan skotlantilaisesta teologista ja orientalistista William Robertson Smithistä ja ranskalaisesta sosiologista Émile Durkheimista. Smith korosti uskonnollisen toiminnan merkitystä myös niissä kulttuureissa, joissa varsinaista uskontunnustusta ei ollut.
Durkheim korosti riitin merkitystä yhteisön identiteetille: ”Riitin välityksellä ryhmä toistuvasti uudistaa käsityksen itsestään ja yhteenkuuluvuudestaan; samalla vahvistetaan yksilöiden sosiaalista olemusta.”
Riitit on jaettu kolmeen pääryhmään.