Ruisrääkkä
Nykymaailmassa Ruisrääkkä on ongelma, joka on saanut merkitystä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Ruisrääkkä on kiinnittänyt kaikentyyppisten yleisöjen huomion. Maantieteellisiä rajoja ylittävällä vaikutuksella Ruisrääkkä:stä on tullut vertailukohta nykyajan panoraaman ymmärtämiselle. Tässä artikkelissa tutkimme tätä ilmiötä perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutuksia ja seurauksia eri alueilla. Alkuperäistään tulevaisuuden ennusteeseen Ruisrääkkä ansaitsee tarkastelun yksityiskohtaisesti ymmärtääkseen sen nykyisen vaikutuksen.
| Ruisrääkkä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kurkilinnut Gruiformes |
| Heimo: | Rantakanat Rallidae |
| Suku: | Rääkät Crex |
| Laji: | crex |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Crex crex |
|
 Ruisrääkän levinneisyys, pesimisalue keltaisella ja talvehtimisalue sinisellä |
|
| Katso myös | |
Ruisrääkkä (Crex crex) on maalaismaisemassa elävä rantakanalaji, joka taantui voimakkaasti 1900-luvulla.
Koko ja ulkonäkö
Ruisrääkkä on kooltaan 20–30 senttimetriä pitkä. Sen höyhenpuku on väritykseltään harmaankellanruskea. Sillä on siniharmaa silmäkulmanjuova ja harmaat rinnansivut, naaraalla harmaa sävy on koirasta heikompi. Selkäpuolelta ruisrääkkä on voimakkaasti tummatäpläinen. Siivissä on punaruskeat laikut.
Ruisrääkän soidinääni on kaksiosainen, sekunnin välein toistuva rääk-rääk, joka voi jatkua useita tunteja. Muuten lintu on hiljainen.
Vanhin suomalainen rengastettu ruisrääkkä on ollut vähintään 3 vuotta 3 kuukautta 24 päivää vanha.
Levinneisyys
Ruisrääkkä pesii Euroopassa 45. leveysasteen pohjoispuolella napapiirille asti sekä Länsi-Aasiassa. Se on muuttolintu, joka talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Pääesiintymisalueita ovat Venäjä, Baltian maat ja Valko-Venäjä. Suomessa koko Etelä-Suomessa, laulavien lintujen parimäärät vaihtelevat vuosittain ja alueittain. Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu hieman vajaa 100 000 paria. Suomessa arvioidaan pesivän noin 7 000–12 000 paria. Laji on viime vuosikymmeninä runsastunut.
Elinympäristö
Ruisrääkkä elää pelloilla ja laidunmailla, sekä kuivahkoilla ahoilla ja niityillä. Sitä tavataan myös rantaniityillä ja jopa ruovikoiden reunavyöhykkeillä.
Lisääntyminen
Ruisrääkkänaaras munii 7–13 harmaa- ja vaalenruskeatäpläistä munaa, joita se hautoo 16–19 vuorokautta. Naaras hoitaa poikaset yksin.
Ravinto
Ruisrääkkä syö lähinnä hyönteisiä. Myös nilviäisiä, matoja, pieniä sammakoita, pikkunisäkkäitä ja vihreitä lehtiä. Ruisrääkän herkkua ovat myös perhosen toukat.
Lähteet
- ↑ BirdLife International: Crex crex IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Ruisrääkkä – Crex crex Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 56. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
- ↑ a b c Laine Lasse J.: Suomalainen lintuopas, s. 115. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
- ↑ Lintujen ikäennätykset Luomus. 28.5.2019. Viitattu 19.7.2020.
- ↑ Ruisrääkkä, kesäyön narisija BirdLife Suomi. Arkistoitu 12.3.2012. Viitattu 28.3.2010.
- ↑ http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/ruisraakka
- ↑ BirdLife Suomen ruisrääkkäprojekti BirdLife Suomi. Arkistoitu 24.4.2010. Viitattu 28.3.2010.
- ↑ Ruisrääkkä 2010. LuontoPortti. Viitattu 28.3.2010.
Aiheesta muualla
- Ruisrääkkä Lintukuva-verkkopalvelussa
- Levinneisyys Suomen lintuatlaksessa
- Ääninäyte Taivalkosken lukion sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Mäki, Jarno & Rinne, Juhani 1985: Ruisrääkkäpoikue Hausjärvellä 1984 eli miksi ruisrääkkä hävisi? - LIntumies 1.1985 s. 72–73. LYL.
- ITIS: Crex crex (englanniksi)