Tässä artikkelissa tutkimme Ruotsin väestö:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan, tarkastelemme perusteellisesti kaikkia Ruotsin väestö:een liittyviä puolia. Tämä aihe on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja näillä sivuilla analysoimme Ruotsin väestö:n tärkeimpiä näkökohtia. Olipa kyseessä historiallinen, tieteellinen, kulttuurinen tai sosiaalinen näkökulma, tämä artikkeli tarjoaa kattavan näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää Ruotsin väestö:n tärkeyden ja laajuuden nykymaailmassa. Olemme varmoja, että täällä esitetyt tiedot herättävät kiinnostusta ja uteliaisuutta niissä, jotka haluavat syventää tietojaan Ruotsin väestö:stä.
Väestötiedot
Ruotsin väkiluku 1961–2008 FAOn tilastojen mukaan.
Väkiluku
10 522 000 (31.12.2022)
Väestönkasvu
+5,7 % (2005–2010) %
Syntyvyys
114 523 elävänä syntynyttä (2019) / 1 000 henkilöä
Artikkelissa tarkastellaan myös väestön jakautumista alueittain. Väestön jakautumista kuvataan lääneittäin tai maakunnittain, kunnittain ja niiden sisällä seurakunnittain. Väestön keskittyneisyyttä kuvaavat tiedot taajamissa ja pientaajamissa asuvien määrästä.
Ruotsin kokonaisväkilukua on tilastoitu vuodesta 1749 alkaen, jolloin Ruotsissa oli 1 764 724 asukasta. Vuonna 2022 väkiluku oli 10 522 000. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Ruotsin väkiluvun kehitystä kymmenen vuoden välein. Muutokset (henkeä ja prosenttia) tarkoittavat muutosta koko kymmenvuotiskauden aikana.
Vuosi
Väkiluku
Muutos
%
1750
&&&&&&&&01780678.&&&&001 780 678
1760
&&&&&&&&01925248.&&&&001 925 248
&&&&&&&&&0144570.&&&&00144 570
&&&&&&&&&&&&&&07.05000007,5
1770
&&&&&&&&02042574.&&&&002 042 574
&&&&&&&&&0117326.&&&&00117 326
&&&&&&&&&&&&&&05.07000005,7
1780
&&&&&&&&02118281.&&&&002 118 281
&&&&&&&&&&075707.&&&&0075 707
&&&&&&&&&&&&&&03.06000003,6
1790
&&&&&&&&02187732.&&&&002 187 732
&&&&&&&&&&069451.&&&&0069 451
&&&&&&&&&&&&&&03.02000003,2
1800
&&&&&&&&02347303.&&&&002 347 303
&&&&&&&&&0159571.&&&&00159 571
&&&&&&&&&&&&&&06.08000006,8
1810
&&&&&&&&02396351.&&&&002 396 351
&&&&&&&&&&049048.&&&&0049 048
&&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002,0
1820
&&&&&&&&02584690.&&&&002 584 690
&&&&&&&&&0188339.&&&&00188 339
&&&&&&&&&&&&&&07.03000007,3
1830
&&&&&&&&02888082.&&&&002 888 082
&&&&&&&&&0303392.&&&&00303 392
&&&&&&&&&&&&&010.050000010,5
1840
&&&&&&&&03138887.&&&&003 138 887
&&&&&&&&&0250805.&&&&00250 805
&&&&&&&&&&&&&&08.&&&&008,0
1850
&&&&&&&&03482541.&&&&003 482 541
&&&&&&&&&0343654.&&&&00343 654
&&&&&&&&&&&&&&09.09000009,9
1860
&&&&&&&&03859728.&&&&003 859 728
&&&&&&&&&0377187.&&&&00377 187
&&&&&&&&&&&&&&09.08000009,8
1870
&&&&&&&&04168525.&&&&004 168 525
&&&&&&&&&0308797.&&&&00308 797
&&&&&&&&&&&&&&07.04000007,4
1880
&&&&&&&&04565668.&&&&004 565 668
&&&&&&&&&0397143.&&&&00397 143
&&&&&&&&&&&&&&08.07000008,7
1890
&&&&&&&&04784981.&&&&004 784 981
&&&&&&&&&0219313.&&&&00219 313
&&&&&&&&&&&&&&04.06000004,6
1900
&&&&&&&&05136441.&&&&005 136 441
&&&&&&&&&0351460.&&&&00351 460
&&&&&&&&&&&&&&06.08000006,8
1910
&&&&&&&&05522403.&&&&005 522 403
&&&&&&&&&0385962.&&&&00385 962
&&&&&&&&&&&&&&07.&&&&007,0
1920
&&&&&&&&05904489.&&&&005 904 489
&&&&&&&&&0382086.&&&&00382 086
&&&&&&&&&&&&&&06.05000006,5
1930
&&&&&&&&06142191.&&&&006 142 191
&&&&&&&&&0237702.&&&&00237 702
&&&&&&&&&&&&&&03.09000003,9
1940
&&&&&&&&06371432.&&&&006 371 432
&&&&&&&&&0229241.&&&&00229 241
&&&&&&&&&&&&&&03.06000003,6
1950
&&&&&&&&07041829.&&&&007 041 829
&&&&&&&&&0670397.&&&&00670 397
&&&&&&&&&&&&&&09.05000009,5
1960
&&&&&&&&07497967.&&&&007 497 967
&&&&&&&&&0456138.&&&&00456 138
&&&&&&&&&&&&&&06.01000006,1
1970
&&&&&&&&08081229.&&&&008 081 229
&&&&&&&&&0583262.&&&&00583 262
&&&&&&&&&&&&&&07.02000007,2
1980
&&&&&&&&08317937.&&&&008 317 937
&&&&&&&&&0236708.&&&&00236 708
&&&&&&&&&&&&&&02.08000002,8
1990
&&&&&&&&08590630.&&&&008 590 630
&&&&&&&&&0272693.&&&&00272 693
&&&&&&&&&&&&&&03.02000003,2
2000
&&&&&&&&08882792.&&&&008 882 792
&&&&&&&&&0292162.&&&&00292 162
&&&&&&&&&&&&&&03.03000003,3
2010
&&&&&&&&09415570.&&&&009 415 570
&&&&&&&&&0532778.&&&&00532 778
&&&&&&&&&&&&&&05.07000005,7
Kymmenvuotiskausittain tarkasteltuna Ruotsin väestö kasvoi suhteellisesti eniten 1820-luvulla ja absoluuttisesti eniten 1940-luvulla.
Ruotsin väkiluku oli tilaston alkaessa ylittänyt jo miljoonan asukkaan rajan. Kaksi miljoonaa ylittyi vuonna 1767 ja uudelleen vuonna 1774. Kolmeen miljoonaan väkiluku nousi vuonna 1835 ja neljä miljoonaa ylittyi vuonna 1863. Viiden miljoonan asukkaan rajan yli noustiin vuonna 1897 ja kuusi miljoonaa ylittyi vuonna 1923. Vuonna 1950 Ruotsissa oli seitsemän miljoonaa asukasta ja vuonna 1969 luku oli noussut kahdeksaan miljoonaan. Vuonna 2004 ylittyi yhdeksän miljoonan asukkaan raja. Näiden lukujen saavuttamiseen kuluneet aikajaksot kestivät
kahdesta kolmeen miljoonaan: 68 vuotta (vuodesta 1767 laskettuna)
kolmesta neljään miljoonaan: 28 vuotta
neljästä viiteen miljoonaan: 34 vuotta
viidestä kuuteen miljoonaan: 28 vuotta
kuudesta seitsemään miljoonaan: 27 vuotta
seitsemästä kahdeksaan miljoonaan: 19 vuotta
kahdeksasta yhdeksään miljoonaan: 35 vuotta
Syntyvyys ja kuolleisuus
Vuoden 2019 aikana Ruotsissa syntyi elävänä 114 523 lasta ja kuolleita oli 88 776. Syntyneiden enemmyys (luonnollinen väestönkasvu) oli siten 25 757 henkilöä. Syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän 130 kunnassa ja 158 kunnassa syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita. Kahdessa kunnassa syntyneitä ja kuolleita oli yhtä monta.
Muuttoliike
Vuoden 2011 aikana Ruotsin sisäisessä muuttoliikkeessä (läänien sisäinen ja läänien välinen muuttoliike) 97 kuntaa sai muuttovoittoa ja 191 kuntaa muuttotappiota. Kahdessa kunnassa Ruotsin sisäisen muuttoliikkeen nettomuutto oli 0 asukasta. Läänien osalta 8 lääniä sai muuttovoittoa ja 13 lääniä muuttotappiota.lähde?
Vuoden 2019 aikana Ruotsiin muutti 115 805 henkilöä ja Ruotsista muutti pois 47 718 henkilöä. Nettosiirtolaisuus oli 68 087 henkilöä, joten Ruotsi sai muuttovoittoa ulkomailta.
Ruotsissa on 21 lääniä, joista yhdessä on yli kaksi miljoonaa asukasta (Tukholman lääni) ja kahdessa yli miljoona asukasta (Länsi-Götanmaan lääni ja Skånen lääni). Gotlannin lääni on väkiluvultaan pienin ja siellä on alle 60 000 asukasta. Läänien väkiluvut ovat useimmiten 200 000 ja 300 000 asukkaan välissä. Vuonna 2011 tällaisia läänejä oli 10 kappaletta.
Maakunnilla ei Ruotsissa ole mitään virallista asemaa, mutta niiden väkilukuja tilastoidaan. Ruotsissa on 25 maakuntaa, joista neljässä (Uplanti, Länsi-Götanmaa, Skåne ja Södermanland) on yli miljoona asukasta. Pienin maakunta on Härjedalen, jonka asukasluku jää alle 10 000:een. Muita alle 100 000 asukkaan maakuntia ovat Öölanti, Dalsland, Gotlanti ja Ruotsin Lappi.
Ruotsissa on 290 kuntaa, joiden väkiluvut vuonna 2019 vaihtelevat 2 408 asukkaasta (Bjurholmin kunta) 974 073 asukkaaseen (Tukholman kunta). 72 kunnassa on alle 10 000 asukasta ja 95 kunnassa 10 001–20 000 asukasta.
Yli 100 000 asukkaan kuntia on 18 kappaletta ja ne ovat:
Uumajan kuntaa lukuun ottamatta kaikki yli 100 000 asukkaan kunnat sijaitsevat Ruotsin eteläosissa.
Kuntien lisäksi Ruotsissa tilastoidaan väestö myös seurakunnittain. Vaikka aluejako perustuu Ruotsin kirkon seurakuntajakoon, niin väestötilastoissa otetaan huomioon koko seurakunnan maantieteellisellä alueella asuva väestö kirkkoon kuulumisesta riippumatta.
Vuodesta 1960 lähtien ja jossain määrin jo aiemminkin Ruotsissa on muiden Pohjoismaiden tilastoitu väestöä taajamittain. Lyhyesti määriteltynä taajama on vähintään 200 asukkaan väestökeskittymä, jossa rakennusten välinen etäisyys on korkeintaan 200 metriä. Oikealla oleva kuvaaja esittää taajamaväestön osuutta Ruotsin koko väestöstä vuodesta 1800 lähtien. Taajamien lisäksi on vuodesta 1990 lähtien tilastoitu myös pientaajamia, joissa on 50–199 asukasta.
Vuoden 2018 lopussa taajamien kokonaismäärä oli 2 011 kappaletta. Tuolloin taajamissa oli 8 940 708 asukasta, mikä vastasi 87 prosenttia Ruotsin väestöstä. Taajamien ulkopuolella asui 1 289 477 henkilöä. Kaikkien taajamien maapinta-ala oli yhteensä 628 269 hehtaaria eli 1,5 prosenttia Ruotsin maapinta-alasta. Taajamien väestötiheys oli 1 423 asukasta maaneliökilometriä kohti, mutta taajamien ulkopuolella väestötiheys oli vain 3,0 asukasta maaneliökilometriä kohti. Yli 100 000 asukkaan taajamia vuonna 2019 oli yhdeksän:
Vuoden 2015 lopussa pientaajamien kokonaismäärä oli 3 135 kappaletta. Vuonna 2010 pientaajamissa oli 281 091 asukasta. Kaikkien pientaajamien maapinta-ala oli yhteensä 85 080 hehtaaria ja väestötiheys 330 asukasta maaneliökilometriä kohti. Ruotsin väestöstä 1 118 682 henkilöä eli 12 prosenttia asui taajamien ja pientaajamien ulkopuolella.
Ruotsin väestö jakautui vuoden 2011 kolmeen eri ikäryhmään seuraavasti:
0–17-vuotiaat: 20,2 %
18–64-vuotiaat: 61,0 %
65 vuotta täyttäneet: 18,8 %
Vertailun vuoksi vuonna 1960 Ruotsissa oli 27,3 prosenttia 0–17-vuotiaita ja 11,8 prosenttia 65 vuotta täyttäneitä.
Sukupuolijakauma
Vuonna 2019 Ruotsin väestöstä miehiä oli 5 195 814 ja naisia 5 131 775 henkeä.
Kansalaisuus
Vuonna 2019 Ruotsissa asui 940 580 ulkomaiden kansalaista, mikä vastasi 9,1 prosenttia väestöstä. Seuraavassa taulukossa on lueteltu ne 21 valtiota, joiden kansalaisia Ruotsissa asui eniten vuoden 2019 lopussa. Syyrian kansalaiset ovat Ruotsin suurin ulkomaiden kansalaisten ryhmä.
Tuntematon kansalaisuus oli 12 086 henkilöllä, kansalaisuus puuttui 17 499 henkilöltä. Saman tilaston tietojen perusteella voidaan laskea, että muiden kuin yllä mainittujen maiden tai Ruotsin kansalaisia oli 269 503 henkeä. Ruotsissa asui Ruotsin kansalaisten lisäksi 193 eri maan kansalaisia.
Syntymämaa
Vuonna 2019 Ruotsissa asui 2 019 733 ulkomailla syntynyttä, mikä vastasi 19,6 prosenttia väestöstä. Vuonna 1960 ulkomailla syntyneitä oli 299 879 henkilöä eli 4,0 prosenttia väestöstä. Seuraava taulukko kuvaa ulkomailla syntyneiden määrän kehitystä vuodesta 2000 alkaen.
Vuosi
Ulkomailla syntyneitä
Muutos
%
2000
&&&&&&&&01003798.&&&&001 003 798
2001
&&&&&&&&01027974.&&&&001 027 974
&&&&&&&&&&024176.&&&&0024 176
&&&&&&&&&&&&&&02.04000002,4
2002
&&&&&&&&01053463.&&&&001 053 463
&&&&&&&&&&025489.&&&&0025 489
&&&&&&&&&&&&&&02.05000002,5
2003
&&&&&&&&01078075.&&&&001 078 075
&&&&&&&&&&024612.&&&&0024 612
&&&&&&&&&&&&&&02.03000002,3
2004
&&&&&&&&01100262.&&&&001 100 262
&&&&&&&&&&022187.&&&&0022 187
&&&&&&&&&&&&&&02.01000002,1
2005
&&&&&&&&01125790.&&&&001 125 790
&&&&&&&&&&025528.&&&&0025 528
&&&&&&&&&&&&&&02.03000002,3
2006
&&&&&&&&01175200.&&&&001 175 200
&&&&&&&&&&049410.&&&&0049 410
&&&&&&&&&&&&&&04.04000004,4
2007
&&&&&&&&01227770.&&&&001 227 770
&&&&&&&&&&052570.&&&&0052 570
&&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5
2008
&&&&&&&&01281581.&&&&001 281 581
&&&&&&&&&&053811.&&&&0053 811
&&&&&&&&&&&&&&04.04000004,4
2009
&&&&&&&&01337965.&&&&001 337 965
&&&&&&&&&&056384.&&&&0056 384
&&&&&&&&&&&&&&04.04000004,4
2010
&&&&&&&&01384929.&&&&001 384 929
&&&&&&&&&&046964.&&&&0046 964
&&&&&&&&&&&&&&03.05000003,5
2011
&&&&&&&&01427296.&&&&001 427 296
&&&&&&&&&&042367.&&&&0042 367
&&&&&&&&&&&&&&03.01000003,1
2012
&&&&&&&&01473256.&&&&001 473 256
&&&&&&&&&&045960.&&&&0045 960
&&&&&&&&&&&&&&03.02000003,2
2013
&&&&&&&&01533493.&&&&001 533 493
&&&&&&&&&&060237.&&&&0060 237
&&&&&&&&&&&&&&04.01000004,1
2014
&&&&&&&&01603551.&&&&001 603 551
&&&&&&&&&&070058.&&&&0070 058
&&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5
2015
&&&&&&&&01676264.&&&&001 676 264
&&&&&&&&&&072713.&&&&0072 713
&&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5
2016
&&&&&&&&01784497.&&&&001 784 497
&&&&&&&&&0108233.&&&&00108 233
&&&&&&&&&&&&&&06.04000006,4
2017
&&&&&&&&01877050.&&&&001 877 050
&&&&&&&&&&092553.&&&&0092 553
&&&&&&&&&&&&&&05.01000005,1
2018
&&&&&&&&01955569.&&&&001 955 569
&&&&&&&&&&078519.&&&&0078 519
&&&&&&&&&&&&&&04.02000004,2
2019
&&&&&&&&02019733.&&&&002 019 733
&&&&&&&&&&064164.&&&&0064 164
&&&&&&&&&&&&&&03.03000003,3
Seuraavassa taulukossa on lueteltu ne 22 valtiota, joissa syntyneitä asukkaita Ruotsissa asui eniten vuoden 2019 lopussa. Syyriassa syntyneet ovat Ruotsin suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä.
Tuoreimmassa tilastossa Vatikaanivaltio on ainoa maa, jossa syntyneitä henkilöitä ei asu Ruotsissa lainkaan. Saman tilaston perusteella voidaan laskea, että muissa kuin yllä mainituissa maissa tai Ruotsissa syntyneitä oli 619 441 henkeä. Ruotsissa asui Ruotsissa syntyneiden lisäksi 205 eri maassa syntyneitä asukkaita. Syntymämaa ei ollut tiedossa 1 542:llä henkilöllä.
Syntyperä
Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu Ruotsin väestöä syntyperämaan (ruots.ursprungsland) perusteella. Tiedot perustuvat Statistiska centralbyrånin tilastoon vuoden 2019 lopusta. Tilastosta on seuraavaa taulukkoa varten laskettu yhteen:
kussakin maassa syntyneet (sarake B)
ne Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista vähintään yksi on syntynyt kyseisessä maassa (sarakkeet D, F, H, J ja L)
Mukaan on otettu vain ne maat, joissa syntyneitä tai heidän jälkeläisiään on vähintään 20 000 henkilöä.
Tilaston maita ei voi laskea yhteen esimerkiksi maanosittain, koska silloin osa henkilöistä tulee laskettua kahteen kertaan. Anguilla ja Vatikaanivaltio ovat ainoat maailman maat, joissa syntyneitä tai heidän jälkeläisiään ei asu Ruotsissa lainkaan.lähde? Tilaston perusteella Ruotsissa on Ruotsin lisäksi 205 eri valtiosta lähtöisin olevia asukkaita.
Ruotsin väestöstä 25,5 prosenttia oli vuoden 2019 tietojen mukaan ulkomaalaistaustaisia. Seuraava taulukko kuvaa ulkomaalaistaustaisten määrän kehitystä vuodesta 2002 alkaen. Ulkomaalaistaustaisia on Ruotsissa 3 415 166 eli 33,1%, kun ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös ne, joiden vanhemmista vain toinen on syntynyt ulkomailla.
Vuosi
Ulkomaalais- taustaisia
Muutos
%
2002
&&&&&&&&01358214.&&&&001 358 214
2003
&&&&&&&&01393248.&&&&001 393 248
&&&&&&&&&&035034.&&&&0035 034
&&&&&&&&&&&&&&02.06000002,6
2004
&&&&&&&&01426293.&&&&001 426 293
&&&&&&&&&&033045.&&&&0033 045
&&&&&&&&&&&&&&02.04000002,4
2005
&&&&&&&&01463358.&&&&001 463 358
&&&&&&&&&&037065.&&&&0037 065
&&&&&&&&&&&&&&02.06000002,6
2006
&&&&&&&&01526177.&&&&001 526 177
&&&&&&&&&&062819.&&&&0062 819
&&&&&&&&&&&&&&04.03000004,3
2007
&&&&&&&&01592376.&&&&001 592 376
&&&&&&&&&&066199.&&&&0066 199
&&&&&&&&&&&&&&04.03000004,3
2008
&&&&&&&&01661003.&&&&001 661 003
&&&&&&&&&&068627.&&&&0068 627
&&&&&&&&&&&&&&04.03000004,3
2009
&&&&&&&&01733913.&&&&001 733 913
&&&&&&&&&&072910.&&&&0072 910
&&&&&&&&&&&&&&04.04000004,4
2010
&&&&&&&&01797889.&&&&001 797 889
&&&&&&&&&&063976.&&&&0063 976
&&&&&&&&&&&&&&03.07000003,7
2011
&&&&&&&&01857549.&&&&001 857 549
&&&&&&&&&&059660.&&&&0059 660
&&&&&&&&&&&&&&03.03000003,3
2012
&&&&&&&&01921992.&&&&001 921 992
&&&&&&&&&&064443.&&&&0064 443
&&&&&&&&&&&&&&03.05000003,5
2013
&&&&&&&&02001190.&&&&002 001 190
&&&&&&&&&&079198.&&&&0079 198
&&&&&&&&&&&&&&04.01000004,1
2014
&&&&&&&&02092206.&&&&002 092 206
&&&&&&&&&&091016.&&&&0091 016
&&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5
2015
&&&&&&&&02187020.&&&&002 187 020
&&&&&&&&&&094814.&&&&0094 814
&&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5
2016
&&&&&&&&02320302.&&&&002 320 302
&&&&&&&&&0133282.&&&&00133 282
&&&&&&&&&&&&&&06.01000006,1
2017
&&&&&&&&02439007.&&&&002 439 007
&&&&&&&&&0118705.&&&&00118 705
&&&&&&&&&&&&&&05.01000005,1
2018
&&&&&&&&02543420.&&&&002 543 420
&&&&&&&&&0104413.&&&&00104 413
&&&&&&&&&&&&&&04.03000004,3
2019
&&&&&&&&02634967.&&&&002 634 967
&&&&&&&&&&091547.&&&&0091 547
&&&&&&&&&&&&&&03.06000003,6
Ruotsalaistaustaisten määrän kehitystä samalla aikavälillä kuvaa puolestaan seuraava tilasto.
Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, joka on lainsäädännössä vuonna 2009 määritelty sekä maan pääkieleksi että viralliseksi kieleksi. Suurin vähemmistökieli on suomi. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romanikieli ja jiddiš. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran, Jokimukan ja Kiirunan kunnissa. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vuonna 2010 uudistettu kielilaki toi suomen vähemmistökieleksi 18 kuntaan Keski- ja Etelä-Ruotsissa, ja helmikuussa 2011 vielä viiteen muuhun kuntaan. Romanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksesta.
Ruotsin kielellä on paljon toisistaan eroavia murteita. Yleiskielen oikeinkirjoitukseen on vaikuttanut Vadstenan luostarista 1400-luvulta alkanut perinne. Tarve puhutun kielen yhtenäistämiseen tuli kansakoulun leviämisen myötä, ja silloin suosittiin Tukholman lähiympäristön kieltä.
Wastenson, Leif; Öberg, Sture ja Springfeldt, Peter: Sveriges nationaltlas. Befolkningen. Stockholm: Sveriges nationalatlas, 1997. ISBN 91-87760-41-X.
Edlund, Lars-Erik: Språken i Sverige: Presentation av en språklig atlas. Årsbok 2011. Stockholm: Kungliga Vitterhetsakademien, 2011. ISBN 978-91-7402-406-7. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)