Säätyvaltiopäivät 1885

Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Säätyvaltiopäivät 1885:een liittyvää sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan. Säätyvaltiopäivät 1885 on ollut kiinnostava aihe vuosikymmeniä, sen juuret ulottuvat muinaisiin ajoiin ja sen merkitys on käsinkosketeltava vielä tänäkin päivänä. Kautta historian Säätyvaltiopäivät 1885 on herättänyt keskustelua, ollut inspiraation lähde taiteilijoille ja sillä on ollut merkittävä vaikutus populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tarkastelemme Säätyvaltiopäivät 1885:n tärkeimpiä näkökohtia sen merkityksestä yhteiskunnassa sen kehitykseen ajan myötä.

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1885
Kesto 14.1.188523.5.1885
Aatelissääty Samuel Werner von Troil, Ritarihuone
Pappissääty Torsten Thure Renvall, tyttökoulun juhlasali (Bulevardi 8)
Porvarissääty Anders Joachim Kurtén, Nylands Nationin juhlasali, Ylioppilastalon juhlasali
Talonpoikaissääty Carl Johan Slotte, Saksalainen tyttökoulu
Keskeisiä päätöksiä
valtiosääntö säätyjen esitysoikeus

Säätyvaltiopäivät 1885 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Niiden kauaskantoisin saavutus oli hyväksytty esitys säätyjen esitysoikeudesta. Seuraavilla valtiopäivillä säätyjen edustajat saivat tehdä varsinaisia lakialoitteita "armollisten anomusten" lisäksi.

Edustajat

Aatelissääty

Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli Samuel Werner von Troil. Aatelissäädyn valtiopäiväedustajia olivat hän mukaan luettuna seuraavat henkilöt:

Pappissääty

Alkuvuonna 1885 Porvoon piispaksi nimitettiin tuomiorovasti Carl Henrik Alopaeus, joka tuli säätyyn vasta 23. huhtikuuta. Siksi säädyn varapuhemieheksi oli määrätty Kuopion piispa Gustaf Johansson. Pappissäädyn edustajat valtiopäivillä olivat seuraavat:

Piispat:

Papiston edustajat:

Piispat mukaan lukien oli säädyssä oli yhteensä 38 edustajaa, joista jo aiemmin valtiopäiväedustajina toimineita oli 24 ja uusia 14. Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ei ollut enää vaalikelpoinen pappissäätyyn ja Torsten Thure Renvall siirtyi säädyn puhemieheksi.

Porvarissääty

Porvarissäädyn puhemies oli Anders Joachim Kurtén ja sihteeri Anders Mauritz Hornborg. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:

Talonpoikaissääty

Talonpoikaissäädyssä valtiopäiville osallistuivat, puhemies Carl Johan Slotte mukaan luettuna, seuraavat edustajat, tulkkina Anton Almberg ja sihteerinä Johan Gustaf Sohlman:

Lähteet

  1. Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat (Arkistoitu – Internet Archive) Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.
  2. Suomen autonomia vaarantuu Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
  3. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1885 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1885. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1886, ss. 1419-1424.
  4. Kaarlo Österbladh, 1933. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. I 1809–1885. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXIV, ss. 508–511.
  5. Österbladh 1933, s. 511.
  6. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 3–384. Helsinki: Otava, 1921.
  7. Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–315, 319–320. Helsinki: Otava, 1926.