Söderfjärden

Nimi Söderfjärden kutsuu sinut pohtimaan aihetta, joka on merkityksellinen kaikenikäisille ja kaiken ikäisille ihmisille. Olipa kyseessä historian avaintapahtuma, nykykulttuuria leimannut hahmo, merkittävä päivämäärä tai koko yhteiskuntaan vaikuttava ilmiö, Söderfjärden on lähtökohta tutkia ja ymmärtää sen merkitystä nykymaailmassa. Tämän artikkelin kautta sukeltaamme vaikutuksiin, joita Söderfjärden:llä on ollut elämäämme, analysoimme sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin ja tarjoamme kattavan näkökulman sen merkityksestä nykyisessä tilanteessa.

Näkymä kraatterialueen keskelle rakennetulta palvelupisteeltä/lintutornista heinäkuussa 2012.
Satelliittikuva.

Söderfjärden on törmäyskraatteri, joka sijaitsee noin kymmenen kilometriä Vaasan kaupungista etelään. Alueella sijaitsevat Sundomin, Sulvan ja Munsmon kylät. Meteoriihi on vierailukeskus keskellä Söderfjärdenin meteoriittikraatteria.

Kraatteri

Söderfjärden syntyi noin 560 miljoonaa vuotta sitten, ja sen halkaisija on enimmillään noin 5,8 kilometriä ja alkuperäinen syvyys noin 300 metriä. Kraatteri on nykyisin täyttynyt kambrikautisilla hiekkakivillä, ja siitä on näkyvissä enää sen metsäinen ulkoreuna ja kraatterin pyöreä muoto.

Kuivaus

Peltoaukeaa Söderfjärdenissä.

Ajatus marskimaan kaltaisen alueen kuivauksesta esitettiin jo 1700-luvulla. Hanke toteutettiin 1900-luvun alun kuivaushankkeessa, joka valmistui 1927 kraatterin saadessa nykyisen ulkoasunsa. Kuivatushanke oli siihen asti suurin Pohjois-Euroopassa. Suomen tunnetuista törmäyskraattereista Söderfjärden on ainoa, joka ei ole järvi tai merenlahti. Söderfjärden on nykyään viljava salaojitettu peltoaukea, jossa on suuria yhtenäisiä peltolohkoja yhteensä 2 300 hehtaaria. Ympäristöystävällinen säännöstelty salaojitus valmistui 1990-luvun lopulla.

Luonto

Söderfjärden on myös yksi Ympäristöministeriön määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista, ja se on tunnettu sinne kerääntyvistä kurkien muuttoparvista. Kurjet levähtävät alueella erityisesti syksyisin useiden viikkojen ajan. Syksyllä 2009 laskettiin parhaana päivänä alueella 7 966 kurkea. Syksyisin alueella levähtävien kurkien yhteismäärä nousee yli 10 000 yksilöön, joten Söderfjärden on niiden ylivoimaisesti tärkein levähdyspaikka Suomessa.

Lähteet

Aiheesta muualla