Vaasan kirkko
Nykymaailmassa Vaasan kirkko on saavuttanut merkittävän merkityksen useilla alueilla. Sen vaikutus on ulottunut yhteiskuntaan, politiikkaan, kulttuuriin ja talouteen, ja se on luonut vaikutuksen, jota ei voida sivuuttaa. Henkilökohtaisella tai globaalilla tasolla Vaasan kirkko on herättänyt erityistä kiinnostusta ja motivoinut tärkeitä keskusteluja ja tutkimusta. Tässä artikkelissa perehdymme Vaasan kirkko:n kiehtovaan universumiin ja tutkimme sen monia puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, kuinka Vaasan kirkko on merkinnyt ennen ja jälkeen nykyajan elämän eri osa-alueilla.
| Vaasan kirkko Trefaldighetskyrkan |
|
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Kirkkopuistikko, Vaasa |
| Seurakunta | Vaasan suomalainen seurakunta ja Vasa svenska församling |
| Rakentamisvuosi | 1869 |
| Suunnittelija | Carl Axel Setterberg |
| Materiaali | tiili |
| Istumapaikkoja | 900 |
| Tyylisuunta | englantilainen gotiikka |
 |
|
Vaasan kirkko (ruots. Trefaldighetskyrkan), on arkkitehti Carl Axel Setterbergin suunnittelema kirkko Vaasan keskustassa.
Kirkko otettiin käyttöön vuonna 1862, mutta se valmistui kokonaan vasta vuonna 1869, jolloin se vihittiin virallisesti käyttöön.
Historia
Carl Axel Setterberg teki alustavat suunnitelmat ja kustannusarviot kirkolle vuonna 1857. Piirustukset hyväksyttiin seuraavana vuonna tiettyjen muutosten jälkeen. Ensimmäinen hartaustilaisuus järjestettiin kirkossa vuonna 1862, minkä jälkeen sen lähes jatkuva käyttö alkoi. Se kuitenkin vihittiin virallisesti käyttöön vasta 5. syyskuuta 1869, sillä kirkon lopputarkastus ja irtaimiston sekä sisärakenteiden valmiiksi saaminen viivästyi.
Vaasan kirkko haluttiin keskeiselle paikalle kaupungin muuttaessa nykyiselle paikalleen Vaasan palon jälkeen ja siitä haluttiin luoda yksi uudelleenrakennetun kaupungin selvistä monumentaaleista.
Kirkko peruskorjattiin vuosina 1960–1961 ja entisöitiin laajasti vuonna 2000.
Arkkitehtuuri ja sisätilat
Vaasan kirkko on kolmilaivainen pitkäkirkko. Tyyliltään kirkko edustaa lähinnä englantilaista gotiikkaa. Kirkosta löytyy kolme alttaritaulua: Albert Edelfeltin maalaama Paimenten kumarrus, R.W. Ekmanin työ Pyhä ehtoollinen sekä Louis Sparren teos Kristuksen hautaaminen.
Vaasan kirkon kirkkosalissa ja lehtereillä on yhteensä noin 900 istumapaikkaa ja alakerran kryptassa 130. Kirkon 45-äänikertaiset pääurut on hankittu vuonna 1975 ja ne ovat tanskalaisen yrityksen Marcussen & Sønin valmistamat.
Galleria
-
Vaasan kirkko yövalaistuksessa. -
Vaasan kirkko nähtynä Vaasan vesitornista. -
Sisätila vuonna 2018 -
Paimenten kumarrus, Albert Edelfelt, 1894
Lähteet
- ↑ a b c Vaasan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ a b c d Aimo Wuorinen: Vaasan evankelis-luterilaiset kirkot ja seurakunnat kaupungin palon jälkeisenä aikana, s. 23–31, 48–52, 266. Vaasan evankelis-luterilaiset seurakunnat, 1968.
- ↑ a b c Ossi Jäkärä (toim.): Paimenten kumarrus – Vaasan seurakuntaelämää ja kirkkotaidetta kuvien kertomana, s. 115–120. Vaasan evankelis-luterilaiset seurakunnat, 1993. ISBN 952-90-5033-X.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasan kirkko Wikimedia Commonsissa
- Vaasan matkailuportaali - Vaasan kirkko (arkistoitu)
- Vaasan seurakuntayhtymä - Vaasan kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
- The Gastrolab - Vaasan kirkot (arkistoitu)