Nykymaailmassa Salomo Pulkkinen:stä on tullut monia ihmisiä kiinnostava aihe. Salomo Pulkkinen on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten henkilöiden huomion sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen jokapäiväisessä elämässä. Salomo Pulkkinen on aihe, joka kutsuu meidät pohtimaan ja tutkimaan syvällisesti, joko populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai tieteellisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Salomo Pulkkinen:een, analysoimalla sen merkitystä, vaikutusta ja sen kehitystä ajan myötä.
Pulkkisen vanhemmat olivat mäkitupalainen Johan Pulkkinen ja Saara Tolonen. Hän työskenteli metsätyömiehenä Ristijärvellä 1890–1901 ja oli sitten torpparina 1898–1919 ja itsenäisenä maanviljelijänä 1919–1952. Pulkkinen toimi myös Ristijärven osuuskaupan hoitajana 1904 sekä oli sanomalehden kirjeenvaihtaja ja avustaja vuonna 1899.
Pulkkinen oli Maalaisliiton kansanedustajana 1911–1917 edustaen Oulun läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän oli myös Ristijärven kunnanvaltuuston jäsen ja kirkkoneuvoston jäsen, kirkolliskokouksen jäsen vuosina 1923 ja 1928, Maalaisliiton Kainuun piiritoimikunnan puheenjohtaja ja Kajaanin maanviljelysseuran johtokunnan jäsen vuodesta 1912 ja varaesimies vuodesta 1927. Lisäksi hän toimi Osuusliike Maakunnan ja Kainuun Sanomien hallitusten jäsenenä.
Salomo Pulkkinen oli naimisissa vuodesta 1896 Elsa Liisa Kinnusen kanssa, kunnes hänen vaimonsa kuoli vuonna 1938. Pariskunta sai kahdeksan lasta.
↑ abcL. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 583. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
