Kalle Lohi

Nykymaailmassa Kalle Lohi:llä on keskeinen paikka yhteiskunnassa niin henkilökohtaisella, poliittisella, sosiaalisella kuin kulttuurisellakin tasolla. Sen merkitys on sen vaikutuksesta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen rooliin historiassa ja ihmisen kehityksessä. Ajan mittaan Kalle Lohi on ollut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja intohimoista keskustelua. Kalle Lohi on osoittautunut yleismaailmallisesti kiinnostavaksi aiheeksi talouteen kohdistuvasta vaikutuksestaan ​​rooliinsa yksilöiden identiteetissä, joka kutsuu meitä pohtimaan, keitä olemme ja minne olemme matkalla. Tässä artikkelissa tutkimme Kalle Lohi:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykymaailmaan.

K. A. Lohi 1930-luvulla.

Kalle Aukusti (K. A.) Lohi (23. marraskuuta 1872 Pudasjärvi11. kesäkuuta 1948 Ranua) oli suomalainen maanviljelijä, maalaisliittolainen poliitikko ja vanhoillislestadiolaisten maallikkosaarnaaja. Hän sai kunnallisneuvoksen arvonimen vuonna 1943.

Elämäkerta

Lohi oli kansanedustaja vuosina 1909–1945, salkuton ministeri 1925 ja sosiaaliministeri 1925–1926, 1927–1928 ja 1932, Maalaisliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1929–1932. Lohi istui eduskunnassa kaikkiaan 41 valtiopäivät, joten hän on Suomen kaikkein pitkäaikaisimpia kansanedustajia. Ministeripäiviä Lohelle kertyi 1 051.

Lohi syntyi Pudasjärvellä maanviljelijä Krister Lohen ja Madlenan (o.s. Sarajärvi) perheeseen. Lohi avioitui 1896 Kaisa Reetta Sääskilahden kanssa. Heille syntyi 9 lasta.

K. A. Lohi ei ollut opiskellut kovin pitkälle, mutta esimerkiksi presidentti Paasikivi näyttää ajatelleen, että taito politiikassa ei ole koulutuskysymys. Hän nosti esille Lohen, vaikka tämän koulusivistys oli jäänyt muutamiin kuukausiin kirkollista kiertokoulua, mutta joka oli taitava poliitikko ja lahjakas puhuja.

Vuoden 1917 vaikeassa poliittisessa tilanteessa K. A. Lohi pyrki kansanedustajana toimimaan sekä kansanvallan että Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi. Hän oli valmis antamaan tukensa sosialistien valtalaille, mutta sen kariuduttua hän muotoili maalaisliiton eduskuntaryhmän kokouksessa esityksen, jonka mukaan korkein valtiovalta siirrettäisiin eduskunnalle. Santeri Alkio ehdotti tämän ponnen eduskunnassa 15.11.1917 ja se hyväksyttiin.

Kansanedustaja Markus Lohi on Kalle Lohen pojan pojanpoika.

Lähteet

Viitteet

  1. Eduskunta, Kansanedustajat Kalle Lohi
  2. Eduskunta, Tilastoja ja raportteja kansanedustajista Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907–
  3. Presidentti J.K. Paasikiven 50-vuotismuistoseminaari, Kangas | Paasikivi-Seura www.paasikivi-seura.fi. Arkistoitu 21.4.2017. Viitattu 15.8.2017.
  4. Talonen, Jouko: K. A. Lohi uskonnollis-yhteiskunnallisena vaikuttajana. Helsingin yliopisto, 1979.
  5. Manninen, Pentti: Markus Lohi vieraili esikoulussa ja sai seuraavana aamuna sähköpostin: "Tänne tuli tänä aamuna 11 tulevaa kansa­ne­dus­tajaa ja yksi tuleva presidentti" Suomenmaa. 19.5.2018. Viitattu 4.12.2019.

Aiheesta muualla

 

Edeltäjä:
Vilkku Joukahainen
Matti Paasivuori
Erkki Paavolainen
Suomen sosiaaliministeri
19251926
19271928
1932
Seuraaja:
Johan Helo
Niilo A. Mannio
Eemil Hynninen