Savate
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Savate:n aihetta perusteellisesti. Sen alkuperästä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutuksen kautta eri alueilla, uppoudumme kattavaan analyysiin ymmärtääksemme Savate:n merkityksen nykyään. Lisäksi tarkastelemme alan asiantuntijoiden eri näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Koko artikkelin aikana saamme selville, kuinka Savate on kehittynyt ajan myötä ja mitä sen mahdollisia seurauksia on tulevaisuuden kannalta. Valmistaudu lähtemään kiehtovalle matkalle Savate:n läpi!
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: vaatii korjausta, nyt ei oikein tolkkua |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Savate on alkuaan ranskalainen taistelulaji. Sitä kutsutaan myös ranskalaiseksi (potku)nyrkkeilyksi. Lajin miespuolisia harrastajia kutsutaan nimellä savateur tai tireur ja naispuolisia harrastajia vastaavasti nimellä savateuse tai tireuse.
Historia
Savaten juuret johtavat 1700-luvun loppupuolelle Marseillen satamaan, jossa merimiehet kehittivät tehokkaan tappelulajin. Tällöin laji oli pelkästään potkuihin perustuva johtuen silloisesta Ranskan laista, joka rankaisi ankarasti suljetulla nyrkillä lyönnistä, muttei potkuista. Lajin nimen sanotaan tulevan tällöin aseina käytetyistä paksupohjaisista, messinkikärkisistä nahkakengistä (ransk. sabots, puhekielessä savate).
Savate on nykyään levinnyt yli 40 maahan. Ranskassa harrastajia on yli 50 000, joista naisia noin 7 000. Suomessa savatea voi harrastaa ainakin Helsingissä, Lappeenrannassa, Hyvinkäällä ja Mäntsälässä. Savatea sanotaan myös ”ranskalaiseksi katutappeluksi”.
Tekniikasta
Savatessa yhdistyvät nopeat ja tehokkaat potkut ja perinteisen nyrkkeilyn käsitekniikat. Tekniikat pyrkivät realistisuuteen, tehokkuuteen ja järjenkäyttöön. Potkut eivät ole luonteeltaan kovin ”akrobaattisia”, vaan suurin osa potkuista voidaan suorittaa vastustajan vartalon ala- tai keskivartaloon. Potkut suoritetaan kantapäällä, jalkapöydällä, kengän sisä- tai ulkosyrjällä, kengän kärjellä ja jalkapohjalla.
Myöhemmin tekniikoihin on tullut lisänä myös Pariisilainen paini (Lutte Parisienne) sekä keppitekniikat (La canne).
Kilpailussa kielletyt, itsepuolustukseen tarkoitetut tekniikat kulkevat nimellä Défense de la rue. Näitä harjoitellaan savateen pohjautuvassa itsepuolustuslajissa, Savate Défensessä.
Kuuluisia lajin harjoittajia
Farid Khider, Johnny Catherine, Tony Ancelin, Cyrielle Girodias, Richard Sylla, Andrè Panza, Kamel Chouaref, Sébastien Farina, Bertrand Soncourt, Amri Madani, Christophe Landais, Enoch Effah, Arnaud de Pape, Johnny Catherine, Jacques Dobaria, Kader Kessaghli, Derenik Sargsyan, Fathi Mira, Jérôme Huon, Tony Ancelin, Ismaila Sarr, Djibrine Fall-Télémaque Cyrielle Girodias, François Pennacchio, Paolo Biotti, Julie Burton, Slimane Sissoko, Max Greco, Julie Lazard, Mike et Sullivan Lambret, Richard et Romain Carbone, Tony Ancelin, Alexandre Dumas, Gioachino Rossini, Lordi Byron.
Varusteet
Varusteita savatessa ovat trikoopuku (ransk. combinaison), nyrkkeilyhanskat,savatejalkineet, hammas-, ala- ja säärisuojat.
Tasot
Harrastajan tasosta kertoo, itämaisen vyöarvon sijasta, pukuun kiinnitettävä hanskan merkki.
Hanska-arvot ovat:
- sininen
- vihreä
- punainen
- valkoinen,
- keltainen
- hopeinen hanska, jossa on kolme tasoa.
