Sembramänty
Tässä artikkelissa tutkimme Sembramänty:n kiehtovaa maailmaa. Sembramänty:llä on ollut ratkaiseva rooli monilla ihmiselämän osa-alueilla sen vaikutuksista nyky-yhteiskuntaan ja menneeseen historiaan. Vuosikymmenten aikana Sembramänty on kehittynyt ja sopeutunut maailmassa tapahtuviin muutoksiin, mikä osoittaa sen merkityksen eri alueilla. Monitieteisellä lähestymistavalla analysoimme Sembramänty:n eri näkökulmia ja puolia ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyttä ja paikkaa globaalilla näyttämöllä. Liity meihin tälle Sembramänty-kiertueelle ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota.
| Sembramänty | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
| Suku: | Männyt Pinus |
| Laji: | cembra |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pinus cembra |
|
| Katso myös | |
Sembramänty eli sembra (Pinus cembra) on mäntyjen (Pinus) suvun havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa. Sembramänty on usein jaettu kahteen alalajiin, alppisembraan (Pinus cembra subsp. cembra) ja siperiansembraan (Pinus cembra subsp. sibirica), mutta monet kasvitieteilijät pitävät siperiansembraa omana lajinaan Pinus sibirica.
Alppisembra kasvaa luonnonvaraisena Alpeilla ja Karpaateilla. Se kasvaa yleensä 1 500–2 200 metrin korkeudessa ja usein puurajalle saakka. Alppisembra saavuttaa parhaimmillaan 25–35 metrin korkeuden ja 1,5 metrin läpimitan. Neulaset ovat viiden kappaleen ryhmissä samassa kääpiöoksassa, pituudeltaan 5–9 cm. Kävyt ovat 4–8 cm ja siemenet 8–12 mm pitkiä. Siemenissä on vain surkastunut siipi ja niitä levittääkin pähkinähakki.
Siperiansembra kasvaa luonnonvaraisena Uralvuoristosta itään Siperiassa. Esiintymisalueen pohjoisosissa se kasvaa alhaalla (100–200 m), mutta etelämpänä korkealla vuoristossa (1 000–2 400 m) usein puurajalle saakka. Sillä on hieman suuremmat kävyt kuin alppisembralla. Siperiansembra, joka "pähkinöidensä" vuoksi on tärkeä ravintokasvi, sekoitetaan esimerkiksi käännöksissä usein setriin (ven. кедр).
Käyttö
Sembramänty on suosittu koristepuu, joka on kasvupaikan suhteen vaatimaton, mutta kasvaa luonnostaan aurinkoisilla ja ravinteikkailla paikoilla. Suomessa kasvatetaan lähinnä siperiansembraa, joka on kestävä Pohjois-Pohjanmaalle saakka.
Sembra on puulajina pehmeää. Sembraöljyä käytetään voiteisiin. Sembramännyn siemeniä käytetään ruoka-aineena.
Lähteet
- ↑ Pinus cembra IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2.
Aiheesta muualla
- Suomen Lajitietokeskus: Alppisembra – Pinus cembra
- Metsävastaa: Sembramänty (Pinus cembra)
- United States Department of Agriculture (USDA): Pinus cembra (englanniksi)
|