Suomen Viljava

Nykymaailmassa Suomen Viljava:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Suomen Viljava on asettanut itsensä keskeiseksi teemaksi, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Vaikutuksestaan ​​talouteen ja politiikkaan, rooliinsa kulttuurissa ja yhteiskunnassa, Suomen Viljava:stä on tullut julkisen keskustelun ja keskustelun paikka. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti eri näkökohtia, jotka liittyvät Suomen Viljava:een, tavoitteenamme tarjota laaja ja yksityiskohtainen näkemys sen merkityksestä ja vaikutuksista nykymaailmassa.

Suomen Viljava Oy
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 2002
Toimitusjohtaja Seppo Koponen
Kotipaikka Vantaa, Suomi
Liikevaihto 16,7 milj. € (2013)
Nettotulos 2,3 milj. € (2013)
Henkilöstö noin 90
Omistaja Suomen valtio
Kotisivu www.suomenviljava.fi

Suomen Viljava on viljan ja viljantyyppisten tuotteiden, rehuraaka-aineiden sekä muun massa- ja kappaletavaran käsittelyyn ja varastointiin erikoistunut valtionyhtiö. Yhtiön omistajaohjauksesta ja omistajapolitiikan toteuttamisesta vastaa valtioneuvoston omistajaohjausosasto.

Viljava käsittelee vuosittain viljaa ja muita tuotteita noin 2 milj. tonnia ja sen varastointikapasiteetti on 1,4 milj. tonnia. Henkilöstöä Suomen Viljavalla on noin 90.

Viljava tarjoaa myös viljan kunnostus-, säkitys-, analyysi- ja kuivatuspalveluja.

Historia

Suomen tarvitsi turvata oma viljahuolto ja -tuotanto, joten vuonna 1918 perustettiin jakelusäännöstelyä ja varastointia varten Valtion Viljakonttori, mutta se lakkautettiin jo vuonna 1923.

Vuonna 1928 se perustettiin uudelleen Valtion viljavarasto -nimellä. Se toimi maatalousministeriön alaisuudessa, ja sen tehtäviin kuuluivat huoltovarmuuden takaamineen ja maatalouspolitiikkaan liittyvät tehtävät. Valtion viljavaraston ensimmäinen johtaja oli Eino Nousiainen.

Suomessa käytyjen sotien aikaan 1939-1945 Valtion viljavaraston henkilökunta moninkertaistui ja se toimi kansanhuoltoministeriön alaisuudessa hoitaen Suomen viljan tuonnin ja jakelusäännöstelyn. Valtion viljavarasto sai yksinoikeuden viljan tuontiin.

Yksinoikeuden ansiosta Valtion viljavarastosta tuli Suomen tärkein viljavarastojen rakentaja ja sillä oli suuria rakennusprojekteja 1950-luvulta 1980-luvulle. Näin se oli rakentanut mittavan siiloverkoston, jonka turvin siitä tuli Suomen suurin viljan varastoija ja viljakaupan harjoittaja Suomessa.

Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995 Valtion viljavarasto lakkautettiin ja se pilkottiin osiin. Kaupallisista toiminnoista muodostettiin Avena-yhtiöt. Suomen Valtio myi viljakauppayhtiön vuonna 2002 Lännen Tehtaille. Varastointi- ja käsittelytoimintoja tarjoava Avena Siilot Oy jäi valtion omistukseen ja sen nimi muutettiin 18. lokakuuta 2002 Suomen Viljava Oy:ksi. Myös kauran prosessointiin erikoistunut Avena Oat Ingredients (AOI) liitettiin Avena-yhtiöistä Suomen Viljavaan. Vuonna 2005 AOI lopetettiin, mutta kauratuotteita valmistetaan edelleen Ravintoraisio Oy:lle.

Toimipisteet

Naantalin viljasiilot.

Suomen Viljavalla on Suomessa 20 toimipistettä, joista viisi sijaitsee satamissa:

Muut toimipisteet ovat:

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Biografia-sampo: Eino Nousiainen Viitattu 14.9.2021.
  2. ↑ Kansallinen vilja, Viljakonttorista Viljavaan 1918-2007 2.12.2007. Suomen Viljava. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 18.3.2009.
  3. ↑ Avena Siilot Oy:stä Suomen Viljava Oy:ksi 17.10.2002. Suomen Viljava. Arkistoitu 3.9.2007. Viitattu 18.3.2009.

Kirjallisuutta

  • Aaro Jalas. Kansallinen vilja. Viljakonttorista Viljavaan 1918–2007. Suomen Viljava 2007. ISBN 9789529226825.
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot