Tanskan kansallismuseo
Tässä artikkelissa tutkimme Tanskan kansallismuseo:n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. _Var1 on kiinnittänyt kaiken ikäisten ihmisten huomion eri puolilta maailmaa, ja siitä on tullut laajan kiinnostuksen aihe. Syntymisestään lähtien Tanskan kansallismuseo on herättänyt kiistoja, ihailua ja on ollut jopa tutkimuksen kohteena useilla tiedon aloilla. Näillä linjoilla analysoimme perusteellisesti Tanskan kansallismuseo:n vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutusta eri alueilla. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan katsauksen Tanskan kansallismuseo:stä ja sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme sen historiallisesta merkityksestä sen merkityksellisyyteen nykyaikaisessa kontekstissa.
| Tanskan kansallismuseo Nationalmuseet |
|
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tyyppi | Kansallismuseo |
| Sijainti | Kööpenhaminan kunta |
| Edeltäjä | Det Kongelige Kunstkammer |
| Johtaja | Rane Willerslev ( – ) |
| Kotisivut | natmus.dk |
| Koordinaatit | |
 Tanskan kansallismuseo |
|
|
|
|
Tanskan kansallismuseo on Tanskan valtiollinen kulttuuri-historiallinen päämuseo, jossa esitellään sekä tanskalaisen ja ulkomaalaisen kulttuurin historiaa. Museo valittiin vuoden Eurooppalaiseksi museoksi vuonna 1994.
Historiaa
Komission til Oldsagers Opbevagning
Ensimmäiset kokoelmat kuuluivat Frederikin III noin vuonna 1650 perustamalle taidekamarille (tansk. Kongens Kunstkammer), jossa oli talteen kerättynä käsitöitä, maalauksia, etnograafisia esineitä, aseita ja antiikkia. Kokoelmaa säilytettiin kuninkaalisen kirjaston varastossa. Vuonna 1807 perustettiin Kuninkaalisen Komissio (kungliga Komission til Oldsagers Opbevagning), jota johti aluksi Rasmus Nyerup (12.3.1759-28.6.1829). Vuonna 1832 siirrettiin muinaisesineet Christiansborgiin, mutta uuden vuoden 1849 perustuslain myötä se siirrettiin vielä Prinsens Palæ'een. Muinaisesineiden määrä kasvoi nopeasti ja C. J. Thomsenin ollessa inspektöörinä, tuli esineet lajitella yhteen kuuluville osastoille. Tässä työssään Thomsen sai ajatuksensa jakaa muinaisuus kivi-, pronssi- ja rautakauteen. Vuonna 1844 muinaisesineet erotettiin taidekokoelmista ja liitettiin Thomsenin kokoelmiin, jotka oli lueteltu seuraavana vuonna. Muinaisesineitä oli silloin yli 10 000.
Det kongelige etnografiske Museum og Den kongelige Antiksamling udskilles
Vuosina 1849–1850 keräsi Thomsen muista kokoelmista erilleen kaikki etnograafiset ja antiikin ajan esineet. Ne sijoitettiin tämän jälkeen Kuninkaaliseen etnograafiseen museoon (tansk. Det Kongelige Etnografiske Museum) ja Kuninkaaliseen antiikin kokoelmaan (tansk. Den kongelige Antiksamling).
Prinsens Palæ
Thomsen johti nyt useita museoita ja vuonna 1853 perustettiin Prinsens Palæ'een Kuninkaalisen museo pohjoismaiden muinaisesineille (tansk. Det kongelige Museum for nordiske Oldsager). Eri museoille hankittiin omat johtajat ja kun Thomsen kuoli vuonna 1865, oli hänen suururakkansa sopivasti ohitse. Vuonna 1892 sai museot yhteisen hallinnon ja niitä olettiin johtaa Kansallismuseon nimen alla. Vuoteen 1992 oli valtion museot kävijöille ilmaiset, mutta niiden tultua maksullisiksi, laski kävijöiden määrät selvästi. Vuodesta 2005 ei sisäänpääsymaksua ole enää peritty valtion museoissa.
Museon osastoja
Museon osastoja ovat esihistoria, keskiaika, renessanssi, historiallinen aika, antiikin kokoelmat, etnografian osasto, Kuninkaaliset raha- ja mitalikokoelmat ja lastenmuseo. Seuraavassa museoiden kuuluisia näyttelykohteita:
Lähteet
- ↑ http://natmus.dk/presse-og-nyheder/ny-direktoer-for-nationalmuseet/. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Flemming Rose & Peter Kronsted: Gratis på museum Jyllands-Posten. 22.8.2005.
