Taz

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Taz:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Historiallisesta näkökulmasta tämän päivän kehitykseen Taz on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta tutkijoiden, aiheen ystävien ja yhteiskunnan keskuudessa. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Taz:tä tarjoamalla panoraamanäkymän, jonka avulla lukija ymmärtää sen merkityksen ja vaikutuksen nykymaailmassa.

Tämä artikkeli käsittelee jokea Venäjällä. Taz on myös saksalaisen Die Tageszeitung -päivälehden lyhenne.
Tazin vesistö.

Taz (ven. Таз) on joki Jamalin Nenetsian piirikunnassa ja Krasnojarskin aluepiirin rajalla Venäjällä. Se saa alkunsa Siperian selänteeltä, virtaa Länsi-Siperian alangon soiden halki ja laskee Karanmeren Tazinlahteen. Joen pituus on 1 401 kilometriä ja valuma-alueen laajuus 150 000 neliökilometriä.

Joen virtaama vaihtelee huomattavasti vuoden aikana ja on suurimmillaan kesäkuussa. Taz jäätyy lokakuussa ja vapautuu jäistä touko-kesäkuun vaihteessa. Tärkeimmät sivujoet ovat Bolšaja Širta, Hudosei, Tolka ja Tšaselka. Kalalajeja ovat siika, muikku, vähäisemmässä määrässä sampi ja nelma. Joki on alajuoksultaan liikennöintikelpoinen. Sen varrella sijaitsevat Krasnoselkupin kylä ja Tazovskin taajama. Nykyisen Sidorovskin kylän lähellä oli 1600-luvulla Mangazejan kaupunki.

Lähteet

  1. a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 199. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.