Tesla (yksikkö) on aihe, joka on kiinnittänyt lukemattomien ihmisten huomion ajan mittaan. Syntymisestään lähtien sitä on lähestytty eri näkökulmista ja se on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Sen merkitys on säilynyt vuosien ajan, ja siitä on tullut jatkuvan keskustelun ja analyysin aihe. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkia Tesla (yksikkö):n puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Tulemme selvittämään, kuinka se on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut eri sukupolviin. Lisäksi analysoimme sen merkitystä nykymaailmassa ja sen tulevaisuuden ennustetta. Liity kanssamme tälle löytö- ja uppoutumismatkalle Tesla (yksikkö):n kiehtovaan maailmaan.
Tämä artikkeli käsittelee yksikköä. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Tesla (tunnus T) on SI-järjestelmän magneettivuon tiheyden yksikkö. Yksi tesla on magneettivuon tiheys, joka muodostuu weberin magneettivuon kulkiessa neliömetrin pinta-alan läpi. Tesla voidaan muuntaa muiksi yksiköiksi:
.
Yksikkö on nimetty Nikola Teslan mukaan.
Joskus käytetään magneettivuon tiheyden yksikkönä myös cgs-järjestelmään perustuvaa gaussia (tunnus G tai Gs), joka ei ole SI-yksikkö. Teslan ja gaussin välinen suhde voidaan ilmaista muodossa
Esimerkkejä
Seuraavat esimerkit on listattu kasvavan magneettikentän voimakkuuden mukaan.
- 3,2 × 10−5 T (31,869 μT) – Maan magneettikenttä pisteessä 0° leveyttä, 0° pituutta
- 5 × 10−3 T (5 mT) – tyypillinen jääkaappimagneetti
- 0,3 T – tyypillinen auringonpilkku
- 1,25 T – magneettivuon tiheys neodyymimagneetin pinnalla
- 1 T – 2,4 T – magneettivuon tiheys tyypillisen kaiuttimen käämin sisällä
- 1,5 T – 3 T – lääketieteellisen magneettikuvauslaitteen magneettivuon tiheys normaalikäytössä; kokeellisesti jopa 17 T
- 4 T – CERNissä käytetyn suprajohtavan magneetin magneettivuon tiheys
- 8 T – Large Hadron Colliderin magneettien magneettikenttä
- 13 T – ITER-fuusioreaktorissa käytettyjen magneettien kenttä
- 14,5 T – Fermilabin kiihdyttimen ohjausmagneetin korkein mitattu kenttä
- 16 T – Magneettikenttä, joka vaaditaan sammakon leijuttamiseen diamagneettisella levitaatiolla; julkaisu sai vuoden 2000 fysiikan Ig Nobel -palkinnon
- 27 T – Suprajohtavien sähkömagneettien korkein magneettivuon tiheys kryogeenisissa lämpötiloissa
- 45,5 T – Suurin Maassa saavutettu jatkuva magneettikenttä
- 100 T – Valkoisen kääpiön magneettikentän suuruusluokka
- 108 – 1011 T (100 MT – 100 GT) – Magnetar-tyyppisen neutronitähden magneettikentän suuruusluokka
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
- Voipio, Erkki: Sähkö- ja magneettikentät. Moniste 381. Espoo: Otakustantamo, 1987. ISBN 951-672-038-2.