Tiedonsosiologia
Tässä artikkelissa haluamme käsitellä ongelmaa Tiedonsosiologia:stä, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina. Tiedonsosiologia on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta sekä tiedeyhteisössä että suuressa yleisössä, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Tiedonsosiologia:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen. Perehdymme sen vaikutuksiin sekä yksilötasolla että kollektiivisella tasolla analysoimalla sen merkitystä niinkin erilaisilla aloilla kuin talous, teknologia, terveys, kulttuuri ja ympäristö. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkökulman, jonka avulla voimme ymmärtää Tiedonsosiologia:n merkityksen ja monimutkaisuuden nykyään.
Tiedonsosiologia on sosiologian osa-alue, joka tutkii mekanismeja, joilla tieto, vallitsevat käsitykset ja esimerkiksi arkiajattelun uskomukset syntyvät ja muotoutuvat yhteiskunnassa. Tiedonsosiologia liittyy läheisesti tieteenfilosofiaan.
Tiedonsosiologinen tutkimus syntyi 1920- ja 1930-luvuilla. Eräitä tiedonsosiologian keskeisiä teoksia ovat Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin teos Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (1966), David Bloorin teos Knowledge and Social Imagery (1976) ja Paul Feyerabendin Against method: Outline of an anarchistic theory of knowledge (1975). Muihin tunnettuihin tiedonsosiologeihin lukeutuu Michel Foucault.
Tieto voidaan tiedonsosiologiassa nähdä esimerkiksi yhteisön kognitiivisena tajuntana, jonka yksilöt omaksuvat sosialisaatiossa, ja yhteisöä muokkaavana tekijänä. Eräs tiedonsosiologinen näkökanta on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan tiede, tieto ja totuus ovat ensisijaisesti sosiaalisia konstruktioita.
Muun muassa Pierre Bourdieun refleksiivisen sosiologian teoria on saanut vaikutteita tiedonsosiologiasta.
Lähteet
- ↑ Rasinkangas, Reijo: Tieteentutkimuksesta Fysikaalisten tieteiden laitos, Oulun yliopisto. Arkistoitu 24.8.2005. Viitattu 21.9.2007.
- ↑ Anhava, Jaakko: Tieteenfilosofian perustava epätieteellisyys Tieteessä tapahtuu 6/2001. Arkistoitu 18.2.2015. Viitattu 21.9.2007.
- ↑ a b Hurri, Samuli: Äärimmäinen oikeuspositivismi -työryhmä, tutkimussuunnitelma Rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Viitattu 21.9.2007.
Kirjallisuutta
- Kiikeri, Mika & Ylikoski, Petri: Tiede tutkimuskohteena: Filosofinen johdatus tieteentutkimukseen. 2. painos 2007. Helsinki: Gaudeamus, 2004. ISBN 951-662-926-1.