Tieteensosiologia
Nykymaailmassa Tieteensosiologia on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Ilmestymisestään lähtien Tieteensosiologia on vaikuttanut merkittävästi useisiin alueisiin, kuten tekniikkaan, lääketieteeseen, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti ja muuttaa tapaamme olla vuorovaikutuksessa, kommunikoida ja elää elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Tieteensosiologia:n vaikutuksia ja sitä, miten se on muokannut maailmaa, jossa elämme, sekä sen läsnäolon tulevia vaikutuksia jokapäiväisessä todellisuudessamme.
Tieteensosiologia on sosiologian haara, joka tutkii tiedettä ja tiedeyhteisöjä inhimillisenä vuorovaikutuksena. Sen perusväittämiä on se, että tieteellinen, kuten muukin inhimillinen tieto on sosiaalisesti konstruoitua (= yhteisöllisesti synnytettyä). Siten ei ole olemassa mitään "puhdasta" tiedettä vaan kaikkiin tieteellisiin tuloksiin vaikuttavat tutkijan omat kokemukset ja maailmankuva, ympäröivän yhteiskunnan arvostukset ja eri tieteellisten koulukuntien ja tutkimusryhmien keskinäiset valtataistelut.
Keskeisiä tieteensosiologian teoreetikkoja ovat olleet Robert K. Merton (1910–2003), Thomas Kuhn (1922–1996), Paul Feyerabend (1924–1994)
Katso myös
Lähteet
- ↑ Merton Robert K.: Science, Technology and Society in Seventeeth Century England, 1938.
- ↑ Kuhn Thomas: Tieteellisten vallankumousten rakenne (The Structure of Scientific Revolutions, 1962).
- ↑ Feyerabend, Paul K.: Against method: Outline of an anarchistic theory of knowledge. Fourth reprint 1986. London: NLB, 1975