Toinen suuri herätys

Tämänpäiväisessä artikkelissa aiomme puhua Toinen suuri herätys:stä, aiheesta, joka on tullut erittäin tärkeäksi viime vuosina ja joka kiinnostaa monia ihmisiä. Toinen suuri herätys on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, koska sen vaikutus kattaa yhteiskunnan eri osa-alueita. Alkuperäistään kehitykseensä Toinen suuri herätys on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion, jotka haluavat ymmärtää sen monimutkaisuutta ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Toinen suuri herätys:n tärkeimpiä näkökohtia sekä sen merkitystä modernin elämän eri alueilla. Liity meihin ja löydä kaikki mitä sinun tulee tietää Toinen suuri herätys:stä!

Maalaus metodistien kokouksesta vuodelta 1819.

Toisella suurella herätyksellä (engl. Second Great Awakening) tarkoitetaan Yhdysvalloissa 1800-luvulla alkunsa saanutta hengellistä liikehdintää. Toinen suuri herätys sai alkunsa presbyteerisestä kirkosta ja sitä levittivät pääasiassa metodistit ja baptistit.

Uskonnollinen herääminen keskittyi erityisesti henkilökohtaisten syntien dilemmaan. Presbyteerinen ja kongregationalistinen kirkko menettivät runsaasti kannattajia, jotka kääntyivät metodisteiksi ja baptisteiksi.

Toiminta

Metodistit ja baptistit järjestivät 1800-luvulla ulkoilmakokouksia eniten lännessä, jossa rajoja ei vielä ollut määritelty. Ihmiset jättivät asuinpaikkansa kokoontuakseen keskustelemaan uskonnollisista kysymyksistä. Ensimmäinen kokous järjestettiin Loganin piirikunnassa Kentuckyssa, jossa James McGready saarnasi. Joukkotilaisuudet edistivät uskonnollista yhteenkuuluvuutta ja vahvistivat vaikeissa oloissa elävien ihmisten uskoa. Metodistien matkasaarnaajat julistivat yksinkertaista evankeliumia Amerikan syrjäseutujen asukkaille, joille he olivat usein ainoa yhteys kirkkoon.

Arvostelu

Monet protestanttiset teologit arvostelivat metodistien ja baptistien herätyksiä ylikorostuneesta yksilöllisyydestä. Liikkeillä ei arvostelun mukaan ollut myöskään riittävää tietoa kirkon, perheen ja valtion roolista eikä kasteen merkityksestä uskoville.

Lähteet

  • Dué, Andera & Laboa, Juan Maria: Kristinusko 2000 vuotta. Helsinki: Kirjapaja, 1998. ISBN 951-625-516-7.

Viitteet

  1. a b c d Dué 1998, s. 239