Tsukemono
Nykymaailmassa Tsukemono on aihe, joka herättää paljon kiinnostusta ja keskustelua. Teknologian kehittymisen ja elämäntapojen muutosten myötä Tsukemono:stä on tullut koko yhteiskuntaan vaikuttava aihe. Tsukemono:tä on analysoitu eri näkökulmista ja tutkimuksista ja tähän ongelmaan on ehdotettu erilaisia ratkaisuja. Tässä artikkelissa perehdymme Tsukemono:een liittyviin tärkeimpiin näkökohtiin, tutkimme sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi tarkastelemme Tsukemono:n merkitystä eri yhteyksissä henkilökohtaisesta tasosta globaaliin vaikutukseen.
Tsukemono (jap. 漬物) on japanilainen kasvissäilyke, eräänlainen pikkelssi, joka on osa japanilaista perusruokavaliota. Sitä voidaan käyttää myös riisipallojen täytteenä. Tsukemono-kasvisten marinointiliemi voi olla suolalientä, soijakastiketta, misoa, etikkaa tai saken pohjasakkaa. Myös riisilesettä tai kuivaa suolaa voidaan käyttää. Inkivääristä makeassa etikkaliemessä tehdyn tsukemonon erikoisnimi on gari (jap. ガリ). Vaikka kurkku, kiinankaali, nauris, ume ja retikka ovat hyvin suosittuja tsukemonoon käytettäviä kasviksia, sitä voi tehdä lähes mistä tahansa kasviksesta.
Tsukemono on alun perin keksitty vihannesten säilömiseksi talven varalle, mutta nykyisin sitä syödään myös maun takia. Valmistustapa muistuttaa eurooppalaista hapankaalin tai suolakurkkujen valmistusta: kasvikset viipaloidaan ruukkuun tai tölkkiin, niiden väliin sirotellaan suolaa tai päälle kaadetaan marinointilientä ja päälle laitetaan paino, joka pitää kasvikset pinnan alla.
-
Gari eli inkivääristä tehty tsukemono. -
Takuan eli daikon-retikasta tehty tsukemono. -
Umeboshi, umesta eli japaninaprikoosista tehty tsukemono. -
Minimunakoiso-tsukemono.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Heikki Valkama: Voimalla äidin riisipallojen 21. helmikuuta 2007. Aamulehti. Arkistoitu 22.3.2007. Viitattu 6. heinäkuuta 2007.
- ↑ Jaakko Rahola: Raholan syötäviä sanoja: G 14. maaliskuuta 2007. Tekniikan viestintä Rahola Oy. Arkistoitu 9.7.2007. Viitattu 6. heinäkuuta 2007.