Aihe Tsuruga on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua ajan mittaan. Alkuperäistään lähtien Tsuruga on kiinnittänyt niin tutkijoiden, asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Seuraavassa artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Tsuruga:n tärkeimpiä näkökohtia ja käsittelemme sen merkitystä, kehitystä ja vaikutuksia eri alueilla. Kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Tsuruga:stä tarkoituksenamme valaista sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Epäilemättä Tsuruga on aihe, joka ansaitsee perusteellisen tutkimuksen, ja tämän artikkelin avulla pyrimme tekemään juuri sen.
Tsuruga (敦賀市) |
|
---|---|
Tsuruga Nosakavuorelta |
|
lippu |
symboli |
Tsurugan sijainti Fukuin prefektuurissa |
|
Tsuruga |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Japani |
Alue | Chūbu, Hokuriku |
Prefektuuri | Fukuin prefektuuri |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 251,41 km² |
Väkiluku (06/2020) | 65 175 |
– Väestötiheys | 259,2 as./km² |
Symbolit | |
– Puu | Mänty |
– Kukka | Lespedeza |
– Lintu | Naurulokki |
Tsuruga (jap. 敦賀市, Tsuruga-shi) on Japanin kaupunki Honshūn saarella Chūbun tai Hokurikun alueella Fukuin prefektuurissa. Se sijaitsee prefektuurin keskiosassa Japaninmeren Tsuruganlahden rannikolla. Kaupunki on rakentunut Nosakavuorten ympäröimälle tasangolle Tsuruganlahden pohjukkaan. Siihen kuuluu myös puolet Tsurugan niemimaasta. Etelässä kaupunki rajautuu Shigan prefektuuriin. Tsurugassa on 65 175 asukasta (kesäkuussa 2020) ja sen pinta-ala on 251,41 neliökilometriä.
Tsurugalla on yksi Japaninmeren rannikon parhaista luonnonsatamista, jonka ansiosta se kehittyi jo muinoin tärkeänä satamapaikkakuntana Hokurikun alueen ja Kioton ja Naran välisellä, Biwajärven kautta kulkevalla kauppareitillä. Edo-kaudella Tsurugan kautta liikkui muun muassa riisiä, teetä, soijaa ja Ezon eli Hokkaidōn merilevää (konbu). 1900-luvun alussa sieltä avattiin suora laivayhteys Vladivostokiin. Toisen maailmansodan jälkeen kaupankäynti hiljeni, mutta on vilkastunut jälleen 1980-luvun lopulta lähtien. Kaupunkioikeudet osana Japanin nykyistä kunnallishallintoa Tsurugalle myönnettiin vuonna 1937, toisena Fukuin prefektuurissa. Nykyisen alueensa kaupunki saavutti vuoden 1955 kuntaliitoksessa. Kaupunkiin on sijoittunut muun muassa elintarvike-, tekstiili-, kemian-, sementti- ja puuteollisuutta. Siellä toimii myös Tsurugan ydinvoimala.
Tsurugan rakennettuun kulttuuriperintöön kuuluvat esimerkiksi Kehi-jingūn ja Jōgū-jinjan šintolaiset pyhäköt. Kehi-jingū on hyvin vanha pyhäkkö, joka toimi aiemmin Echizenin provinssin pääpyhäkkönä. Tsuguranlahden rannikolla levittäytyy Kehi no matsubaran mäntymetsä, yksi Japanin suurimmista. Historiallisia puutarhoja ovat Shibata-klaanin puutarha ja Seifuku-jin buddhalaisen temppelin puutarha. Osia kaupungin alueesta kuuluu Wakasanlahden puolikansallispuistoon ja Echizenin–Kaga-kaiganin puolikansallispuistoon. Tsurugaa palvelevat JR Nishi-Nihonin Hokuriku-päälinja ja Obama-linja.
|